Kodan kate?

Vaellusnet Turinat: Yleistä retkeilyyn liittyvää / Siirretty Turinat II:een: Kodan kate?
Lisääjä IkiHonka Keskiviikko, 03.Joulukuu, 2003 - klo 18.02:

Tuossa kehittelin sellaista ajatusta, että jos ensin laittaisi ruoteiden päälle kevyttä sinkittyä verkkoa ja siihen kiinnittäisi suoturpeesta leikattuja levyjä, jotka tiivistäisi kostealla "turvelaastilla". Ja voisihan sitä vielä kokeilla miten siihen pintaan onnistuisi "turverappaus". Parhaassa tapauksessa syntyisi yhtenäinen paksua huopaa muistuttava ekologinen, muoviton ja hengittävä kate.

Toisaalta olis tiedossa puolentoistasataa kangassäkkiä ja kun varastoon on jäänyt ylimääräistä liuotinpohjaista pikeä, jota voi sivellä kylmänäkin. Säkit suomustaen verkkoon kiinni ja pikeys päälle. Lopuksi turvepehkun ripottelu tuoreelle pielle. Hmmm...

Mitähän tässä vielä oikein ehtiikään keksimään ennen kuin ollaan keväässä.

Lisääjä Jukkis Keskiviikko, 03.Syyskuu, 2003 - klo 10.30:

Olen rustaamassa tontin peränurkkaan kotaa, jossa
voi leikkiä retkelläoloa, kokeilla varusteita ja
ottaa vaikka RÖHimäisesti *** piilossa eukolta=).
Vaan mitäpä laittaisin kateaineeksi? Huopa edel-
lyttäis laudoitusta, joka vie alkuperäisen idean,
muovi on tylsän näköistä. Joku on käyttänyt "vii-
raa", mutta pitäis kai olla paperitehtaassa töis-
sä (mitä se viira on?). Jäljelle jää turve, vaan
milläs sen saa pysymään rimojen väliin jyrkällä
seinällä (n. 60 astetta)? Neuvoja otetaan vastaan!

Lisääjä Henna Keskiviikko, 03.Syyskuu, 2003 - klo 10.41:

Jukkis, tuohi. Tuohta käytettiin ennen
kateaineena, kesti satakin vuotta. Muisti
hieman pätkii, mutta eiköhän sitä käytetty
eristeenä myös turpeen alla, lattioissa
ainakin.

Lisääjä vaari Keskiviikko, 03.Syyskuu, 2003 - klo 10.49:

Paanu?

Lisääjä Sissi Keskiviikko, 03.Syyskuu, 2003 - klo 10.53:

Hirvennahat.
Moni hirviporukka hautaa taljat maahan tai vie kaatopaikalle ja kyselemällä paikallisilta metsästäjiltä saattaisit sellaisia saada.
Nahankäsittelyneuvoja en osaa antaa...

Lisääjä rance Keskiviikko, 03.Syyskuu, 2003 - klo 10.57:

Jos käytät turvetta, niin joudut kyllä laittamaan sen huovan sinne alle, Karkealla pinnalla turve pysyy aika jyrkässäkin katossa, varsinkin kun räystäälle laitetaan pikku rima avittamaan reunaturpeitten pysymistä.
Jos katosta tulee loiva, laita kaksi kerrosta sitä huopaa, koska muuten katolle itävien kasvien juuret puskevat alle viidessä vuodessa huovan läpi.
Umpilaudoitustahan ei siinä huovan alla tarvitse käyttää, koska turpeessa ei pientä aaltoilua edes huomaa, varsinkaan kun heittelee heinän ja kukkien siemeniä katolle.

Turvekatto on "cool"

Lisääjä oviaiktup Keskiviikko, 03.Syyskuu, 2003 - klo 10.57:

Sahalta pintalautaa. Eli sitä missä on kuori päällä. Sen alle voi laittaa vaikka muovin tai huovan vettä pitämään. Halpa, kohtuullisen helppo rakentaa ja paranee vaa vanhetessaan, kun kuori irtoaa ja puu harmaantuu.

Lisääjä hannu Keskiviikko, 03.Syyskuu, 2003 - klo 10.58:

Kyllähän hirviprukat toimittavat nahkansa nahkatehtaille. Saavat niistä pienen korvauksen.

Kevytpressujen rinnalle on tullut valikoimiin joku kestopressu. Ei tainnut olla hirveissä hinnoissa sekään. Juuri äsken näin jossain mainoksen.

Itselläni on ollut Ivalojoen varressa kevytpressusta tehty kota. Aina ollut pystyssä, kun siellä olen ollut. Kestänyt jo 8 vuotta. Ei voi sanoa, että olisi paras materiaali mutta kevyt ja halpa.

Jos saat lainapeitteen jostain, niin kokeile sitä.

Lisääjä tinder Keskiviikko, 03.Syyskuu, 2003 - klo 11.49:

Pärekatto? Mulla olis ylijääneitä haapapäreitä, siis ihan oikeita kunnollisia wanhan pärehöylääjän tekemiä. Harmaantuu kauniisti jo viimeistään toisksi kesäksi. Olis vähän tyylikkäämpi katto kuin joku kevytpressu tai viira (luulisin, että siitä on vähän kankeeta vääntää siistiä kattoa). Ai niin, vaatii se pärekattokin alleen kevyen laudoituksen (käytä jotain kierrätyslautaa, niin ei tuu niin kalliiksi, voin sit myydä ne päreet ;-)]

Lisääjä jukkis Keskiviikko, 03.Syyskuu, 2003 - klo 12.20:

Kiitoksia vinkeistä! Täytyy funtsia...
Voi olla että Päädyn saderintaman lähestyessä
kuitenkin "väliaikaiseen" muoviin! Olis kyllä sikäli sopivaa muovia tyrkyn, että pinta on musta
ja sisäpuoli valkoista! Voihan siihen päälle
yrittää istuttaa turvetta poikkirimoituksen varaan?
Itse asiassa tuota lautaakin kai senverran olisi
ollut jemmassa, mutta silloin olisi runko pitänyt tehdä jämptimpi, nyt on vain inkkarityyliin kepit
ristissä, halkaisija n. 5m.

Lisääjä j Keskiviikko, 03.Syyskuu, 2003 - klo 12.21:

Tuo tuohi olis varmaan hyvä, mutta suuritöinen...

Lisääjä Henna Keskiviikko, 03.Syyskuu, 2003 - klo 15.09:

Suuritöisyys on suhteellista, jos joku juttu
kestää sata vuotta. Ja, no tarviiko nykyaikana
kestää?!

Taitavat tuohikatontekijätkin olla taivaallisissa
virsuvartioissa. Tutustuin 80-luvulla Heinolan
takamailla yhteen katontekijä Einoon, joka oli
jo silloin ikämies. Sääli, että tuollaiset taidot
häviävät. (Eino se olikin mukava mies, oli
kylän papas sukankutoja, kuljetti mua pitkin
Heinolaa ja tutustutti kaikenlaisiin
osaajiin...sorry, rupee taas
laukkaamaan...vanhuuden oireita, muistelee
vanhoja)
Ennen osattiin. Kun tehtiin, se kesti isältä
pojanpojan pojalle.
Hyvä Jukkis!

Lisääjä Harjus Keskiviikko, 03.Syyskuu, 2003 - klo 15.44:

Viiraa käytetään paljon. Sen saa levitettyä kohtuullisesti. Ikävän näköinen eikä siinä maalikaan tahdo pysyä. Tarttuiskohan siihen terva?
Sitten ei muita taida ollakaan paitsi alkuperäiset nahkat.

Lisääjä jro Keskiviikko, 03.Syyskuu, 2003 - klo 16.18:

Turvetta narulla kiinni, siten olen tehnyt, tuo rimoitus varmaan on vähintäänkin yhtä hyvä, voithan varmistaa homman ohuilla naruilla, napsii sitten pois jos häiritsevät, mutta naamiotuvat kyllä nopeasti.

Viirasta saa ainakin arvokkaamman kodan kuin naapurin kelosta tehty. Tunnelma taas on revittävä ***. No tietty paprutehtaalta saa käytettyjä viiroja suhteellakin.

Lisääjä Harjus Keskiviikko, 03.Syyskuu, 2003 - klo 16.33:

Niin jos pääsee käymään roskiksella. Niin saa viiroja.

Turpeen juuret tulee sitten hiljalleen läpi ja niitä voi silloin tällöin leikata.

Turve painaa paljon. Kunnon sade ja tuuli painaa kodan vinoon. Siihen täytyy tehdä kunnon perustus.

Uskokaa vaan että rakennustavat ja materiaalit ovat näillä leveysasteilla jokkokieltu ja parhaat hyviksi havaittu.

Mene jukkis paliskuntien puheille erotusaikaan ja sieltä saat kuormallisen nahkoja. Eikä tarvi kuin pois kuljettaa. Hirven kaatajat eivät taida olla erityisen halukkaita nahkoja käsittelemään.

Miten sen sitten itse käsittelet onkin toinen juttu. En usko kuitenkaan sinun jäävän tällä saitilla ilman neuvoja vaikka tylsiä ollaankin.

Lisääjä Nimetön Keskiviikko, 03.Syyskuu, 2003 - klo 16.57:

Nuo viirahommat ei kaikille ihan ole selviä. Viiroja on useita erilaisia ja ja olen nähnyt tuolla kultamailla sitten niitä, jotka ovat hankkineet sitä, joka ei vettä pidä yhtään, eli sitä verkkoa. Sehän on kyllä vahvaa mutta ei sovellu tähän käyttöön ollenkaan. Kotaa (siis Laavua) varten pitää olla viirahuopaa, joka taas pitää vettä ihan hyvin ja toimii talvet kesät. Se mitä olen tätä nähnyt on sellaista keltaista ja varmaankin pari milliä vahvaa. Kannattaa ottaa tarkka selko ennenkuin hankkii paperintekijöiltä väärää tavaraa.

Lisääjä Nimetön Keskiviikko, 03.Syyskuu, 2003 - klo 17.01:

Harjus kirjoittelee html-latinaa.

Lisääjä Jänkäpummi Keskiviikko, 03.Syyskuu, 2003 - klo 19.34:

Korjailepa Harjus selaimesi kieliasetuksia. Saisi
nuo skanditkin näkyä kunnolla eikä ihmekoodeina.
Minulla Explorerissa Edit/Preferences/Web
Browser/Language/Western(Latin1). En ole
havainnut täällä kenenkää valittavan
kirjoituksiani muusta kuin tylsyydestä.

Lisääjä jukkis Keskiviikko, 03.Syyskuu, 2003 - klo 20.00:

Naputtelin kotarojektia eteenpäin, ja nyt kävi niin, että taidan sittenkin sitä pintalautaa laittaa alaosaan, ja muovia/pressua yläosaan. Meikä on niin malttamaton että tekee vaan vaikkei tiiä mitä tekee... Käsken poijaan laittaa kuvan sitten,kun rojekti valmistuu.

Lisääjä Harjus Keskiviikko, 03.Syyskuu, 2003 - klo 20.55:

Niin olisi tässä puutarhureiltakin yksi ohje.

Sivele siihen muovin päälle piimää niin sammaleet etsiytyvät siihen kiinni.

Lisääjä vaari Torstai, 04.Syyskuu, 2003 - klo 08.08:

Teetkös tarpeeksi liukkaan ja tukevan ettei talvella lumi tartu ja sen paino riko hyvää kotaa.

Lisääjä jro Torstai, 04.Syyskuu, 2003 - klo 09.54:

Aika paljon tarvitaan nahkoja kunnon kodan katteeksi, pinta-alahan on melkoinen. Toisaalta on siinä turpeen laittamisessa melko kova homma.

Perustuksissa ei kannata kitsastella, tietysti painavien puiden kasaaminen kodaksi on raskasta ja vaikeaa. Paikan valinnassa kannattaa hieman miettiä lumen ja tuulen yhteisvaikutusta. Tuo lumihan on vain hyvä kun sitä on turvekodan päällä, lämmin pysyy sisällä pitempään.

Savun ohjautuminen on yksi pahoja ongelmia, johon myös tuo päällysrakenne (tiiviys) vaikuttaa. Itse olen tullut siihen tulokseen että yläällä oleva aukko olisi saatava selkeäksi ja riittävän suureksi reiäksi, lisäksi jos kota on tiiviisti rakennettu ja lunta viellä päällä, joku putki ~20 cm nuotiokivien välistä kodan ulkopuolelle korvausilmaa varten auttaa. Toisaalta kodassa kannattaa polttaa ainoastaan kuivaa puuta.

Lisääjä Sissi Torstai, 04.Syyskuu, 2003 - klo 10.15:

Hirvennahoista vielä:
Läheskään kaikki hirviporukat eivät toimita nahkojaan tehtaalle; suurin osa taitaa mennä kaatopaikalle tai nahat kaivetaan maahan.
(tai lempataan suohon...)

Lisääjä jro Torstai, 04.Syyskuu, 2003 - klo 11.23:

Totta, meilläpäinkin kaivavat maahan noita nahkoja, eihän niitä nykyyään enää seinille ripusteta.

Kerääköhän tuommoinen nahkaseinä puoleensa hirvikärpäsiä. Niin ja millaset myrkyt tuohon nahkan olisi laitettava?

Lisääjä hannu Torstai, 04.Syyskuu, 2003 - klo 12.17:

Ohoh. No teillähän ei olla hirviporukoissa sitten pikkurahan puutteessa. Meillä on aina hoidettu nahat tehtaalle. paljon niistä ei saa mutta jotain sentään. Kannattaako nyt hyviä nahkoja turpeeseen haudata. Parkituista nahoista saisi reppuja ja vaikka mitä.

Jos kotaa meinataan hirvennahoilla päällystää, tulisi ne kyllä jollain lailla käsitellä. Muuten haju voipi olla aika karsea.

Lisääjä Sissi Torstai, 04.Syyskuu, 2003 - klo 12.19:

Enpä usko. että kuollut nahka kerää hirvikärpäsiä; lämpö, haju ja hengityksen hiilidioksidi niitä kaiketi huokuttelee.

Kyllähän saamelaiset ovat kattaneet kotansa porontaljoilla ennen kudottuihin kankaisiin siirtymistä, samoin intiaanit käyttivät biisoninnahkoja.
Martti Arkon ym kirjasta Nanhat hyvät erätaidot saattaisi löytyä vinkkejä...

Lisääjä Nimetön Torstai, 04.Syyskuu, 2003 - klo 12.46:

"Kyllähän saamelaiset ovat kattaneet kotansa porontaljoilla..."

Ei ole!

Lisääjä Ahma Torstai, 04.Syyskuu, 2003 - klo 16.35:

Ette muuten saa ilman ainottakkaa porontaljaa erotuksista, talja on tulonlähe siinä missä lihakin.
Kota peiteltiin ennen mm. tuohilla ja turpeella, laavuissa käytettiin myös nahkoja, nykään louteena on mitä kelläkin.


Hyvä siitä Jukkis tullee...ei muuta ko kuurinki keskelle ja taivas piiloon ..

Lisääjä Henna Torstai, 04.Syyskuu, 2003 - klo 22.23:

Bingo!

Lisääjä jukkis Perjantai, 05.Syyskuu, 2003 - klo 07.51:

No voi prskl! Sahasin innostuksissani käsisahalla
käteen. Nyssitte kodan teko viivästyy vähän.
Kiitos jokatapauksessa vinkeistä, on hauska nähä
että asiallisia neuvoja löytyy runsaasti silloin
kun niitä asiallisesti pyytää--ne provoilujutut
on sitten erikseen..... =)

Lisääjä jukkis Maanantai, 08.Syyskuu, 2003 - klo 19.28:

Ensimmäiset makkarat kodassa paistettu! Kävin
kättä parantelemassa Repoveden puistossa, ja tul-
tua otin sahan rohkeasti käteen taas. =)
Yhden sivun päällystin läpikuultavalla vaan ei
läpinäkyvällä tonnin perunajauhosäkillä (KG ei €)
joten valoa riittää. Poika on töissä laudetehtaal-
la, jonka vuoksi seinustapenkit syntyi raakkilau-
teista. Onpa hienoa istuksia apassilla=)
Jos on pystyssä vielä keväällä (kota+mies), pääl-
lystän sitten pintalaudalla.
Tulisija syntyi vanhasta HKR:n paskakaivon kan-
nen alusrenkaasta ja tiilistä.

Lisääjä jro Tiistai, 09.Syyskuu, 2003 - klo 08.28:

Onnittelut, kyllä joka miehellä on hyvä olla oma kota. Apassipenkit ja betoniset tulisijat, kyllä kehtaa istuskella. Meneekö muuten savut hyvin taivaalle, entä millanen ovi sun kotaan tuli/tulee?

Lisääjä jukkis Tiistai, 09.Syyskuu, 2003 - klo 17.04:

Savut menee ylös, kuitenkin lämmittäen kodan
mukavasti. Nykyään on monessa hyvin tehdyssä
kodassa peltinen savuhormi tulisijan päällä,
mutta tuntuu ettei sellainen ratkaisu oikein
lämmitä tarpeeksi, paitti harakoita=)
Kyllä pieni savunhaju kuuluu asiaan!
Oveksi perinteinen raskaasti aukeava, seinässä
kallellaan oleva, jota ei tuuli heiluttele.

Lisääjä L.H Tiistai, 09.Syyskuu, 2003 - klo 21.45:

jospa minäkin: kohtuus kaikessa, myös kodan teossa. Ei muuta kuin sahalta kuorma "losoja!, sahattuja pintalautoja parkkeineen. Alle täytyy kuitenkin laittaa se kevytpeite vesisateita varten. Harmaantuessaan näyttävyys paranee. -Mutta jos et tekisikään kotaa, vaan turvekammin, se vois istua suomalaiseen kotipihamaisemaan vähintäänkin yhtähyvin kuin kota ellei paremmin. Ja siihen sais ritsit reunoille niin vois vaikka nukkua - kodassa se on vähän hankalampaa ku joutuu lattialle. Sellainen kolme metriä pitkä kammi riittää: toiseen päätyyn saa pöydän ruokahuoltoa varten. Etuna myös et väki saa istua lähellä tulta. Savuaukko vois olla sellainen et sen voi avata pätkissä, osissa. Korvausilman syöttö tärkeää, ratkaisevaa niin kammissa kuin kodassakin. Ja mitä paremmat tulet, sen parempi veto.
et tässä näitä aatoksia

Lisääjä jro Keskiviikko, 10.Syyskuu, 2003 - klo 08.06:

Tuohon savun ylösmenoon auttaa Jukkiksen kodassa betonirengas. Jos sitä ei ole, puun päät levittävät savua ympärille, mutta betonirenkaan avulla haiku ohjautuu ylös. Kota on ihan kelpo majoite nukkumiseen, kun vain muistaa kääntää kylkeään välillä.

Hormilla varustetussa kodassa pitää olla tuohon hormiin sulkupelti, kunnon eristetyt seinät ja mieluummin tulisijassa varaavia ominaisuuksia, vaikkapa tiiltä tms. Perinteinen kota taas kulkee vaikka ahkiossa, riukuja ja pressu, nopea pystyttää. Nuotio palaa keskellä kokoajan, ei tuule sisään ja niinkauan kun nuotio palaa on lämmin ainakin nuotion puoleisella kylellä. Talviaamuna on kylmä, mutta tulisija on kädenulottuvilla.

Lisääjä jukkis Keskiviikko, 10.Syyskuu, 2003 - klo 20.07:

Niin. se on itseasiassa valurautarengas, jonka
sisäsivuilla on sitten reikätiiliä, ja päällä
sellainen peltinen rengas, jonka löysin roskista.
Vaikea selittää, mutta karvausilma kulkee siitä välistä puiden alle.
Eikä, L.H., kodassa tartte lattialla nukkua, rit-
sit on reunoilla(apassia khm..).
Tuo "ikkuna", eli läpikuultava kate yhellä sivul-
la, on muuten mukava. Yleensä kodat on niin pirun
pimeitä päivälläkin.

Lisääjä Nimetön Perjantai, 12.Syyskuu, 2003 - klo 20.58:

Poika pisti tuonne pari kotakuvaa, laudoitus vielä puuttuu. Paistanpa makkaran, otan yhen
kaljan ja meditoin Leivonmäen suuntaan...
"kuuleeko fucoo..kuuleeko fucoo?..."

www.sunpoint.net/~weapea/PICT0011.JPG
ja
www.sunpoint.net/~weapea/PICT0017.JPG

Lisääjä Nimetön Perjantai, 12.Syyskuu, 2003 - klo 21.02:

Kyllä kelepaa katin kanssa kuppia kuumentaa!

Lisääjä Mustasch Lauantai, 13.Syyskuu, 2003 - klo 00.45:

Näyttääpä isännällä olevan senverran tuota karvoitusta leukaperissä, että viiksiseuraan pääsyssä ei tulisi ongelmia.

Käytämpä tässä tilaisuutta hyväkseni ja heitän kevyen kenttämainoksen. Suomessa toimii ja voi hyvin Suomen Viiksiseura ry. Perustettu 1995 vaalimaan viiksi- ja partakulttuuria ja herrasmiestapoja.

Pikagalluppi: monellako teistä arvoisat lukijat on viikset/parta ja kauanko?. Olen ollut huomaavinani, että luontoihmisistä monet suosivat miehen luonnollista ulkoasua. Parta on leuassa yhtä luonnollinen kuin puut metsässä.

Sorry, että poikkesin aiheesta, mutta kun tuo kuva vei ajatukset sivuun...

Lisääjä Henna Lauantai, 13.Syyskuu, 2003 - klo 01.13:

Hyvin sopii teemaan. Ja parta mieheen.

Lisääjä testi Maanantai, 15.Syyskuu, 2003 - klo 20.30:

\image {testi}

Lisääjä Duomma Tiistai, 23.Syyskuu, 2003 - klo 17.10:

Parta on välttämätön kenttäuskottavuuden luomisessa.
Parrattomana poikasena ensimmäisillä yksinvaelluksillani antoivat hyvät toverit ymmärtää että olisi ollut parasta jäädä äidin viereen. Nykyään menee paremmin.

Lisääjä RÖH~ Tiistai, 23.Syyskuu, 2003 - klo 19.35:

Nyt on hirffikärpäsiä siinä määrin paljon, että ennekuin ensimmäiset 20 herkkutattia on jäljitetty, pyydystetty ja niiden kaulat katkaistu, on naama pitänyt kammata jo kolmesti.

Jos on parta.

Ja kampa.

Lisääjä jukkis Tiistai, 23.Syyskuu, 2003 - klo 20.47:

Annoin periksi minäkin.Meinaan hirffikärväisille.
Piti käydä tarkistamassa omatekemääni "näkötornia"
muutaman kilsan päässä, mutta palasin koirineni
parin kilsan, ja mielettömän petomäärän jälkeen
suihkuun. Niitä tulla ropisi laumoittain sopivissa
mäntyharjanteissa, missä hirvetkin makailee.
Tähän asti olen vähätellyt haittaa, mitäpä nyt
yksi tai kaksi mönkijää parrassa. Vaan rajansa
kaikella. Ennen en mene mettään ennekuin halla
panee täit. Miksei muuten Repovedellä näkynyt ai-
nuttakaan kiusanhenkeä, vaikka oli lämmin??
Työkaveri vierellä vakuuttaa, että ILLODIN aut-
taa; onko kokemusta?

Lisääjä RÖH~ Tiistai, 23.Syyskuu, 2003 - klo 21.20:

Illodia maukkaampaa hirffikärpästen puremiin on *** Jallu, saatavana hyvinvarustetuista retkuilunesteliikkeistä kautta maan - je ensi vuonna kai viroveljiltäkin tosiedullisesti. :)

Lisääjä jro Keskiviikko, 24.Syyskuu, 2003 - klo 08.11:

Ei niitä paukamia tule enää kun hirfikärpänen on purassut tuhat kertaa, eli siedätyshoito lienee paras ratkaisu.

Lisääjä Ahma Keskiviikko, 24.Syyskuu, 2003 - klo 11.22:

Ihan outo elukka tuo hirvittävältä kuullostava hirvikärpänen. Kuinka korkealla niitä oiken essiintyy, siis etelä-pohjoissuunnassa aateltuna?

Hirviä täällä kyllä on, mutta hirvikärpäsiin en oo törmänny....
..enkä kärpäshirviin, ne olis kyllä aika tylyjä

Lisääjä vaari Keskiviikko, 24.Syyskuu, 2003 - klo 11.31:

Pikatieto: www.eranet.fi

Lisääjä Ahma Keskiviikko, 24.Syyskuu, 2003 - klo 11.45:

Sieltäpä tuo selvis: "Hirvikärpänen on marjastajien ja sienestäjien loppukesän vaivana lähes koko maassa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta."

Anteeksi vain, mutta minusta tämäkin asia on rohki hyvässä järjestyksessä

Lisääjä vaari Keskiviikko, 24.Syyskuu, 2003 - klo 11.49:

Tuolla:personal.fimnet.fi/tiede/raimo.suhonen/ajankohval.htm olis kuva

Lisääjä vaari Keskiviikko, 24.Syyskuu, 2003 - klo 12.03:

jom-hunter.com tarjoo varmasti toimivaa hirvikärpässuojaa. Mitenkähän tuo rinkan kanssa risukossa reuhutessa pysyy ehjänä? Kokemuksia moisesta?

Lisääjä Iiri Keskiviikko, 24.Syyskuu, 2003 - klo 13.23:

Ei niitä paukamia tule enää kun hirfikärpänen on purassut tuhat kertaa, eli siedätyshoito lienee paras ratkaisu.

Mitä ihmeen paukamia? Olen nyppinyt joskus kotona kärpäsiä irti hiuksista ja parrasta kymmenittäin, mutta ainuttakaan paukamaa tai puraisun tapaista en ole saanut. Purevatko ne yleensä? Minua eivät ainakaan.

Inhoan tavallisia huonekärpäsiä paljon enemmän kuin hirvikärpäsiä. Hirvikärpäset sentään ovat omituisine jalkoineen mieltä kiehtovia. Aivan kuin jostain tieteisleffasta.

Lisääjä rance Keskiviikko, 24.Syyskuu, 2003 - klo 13.35:

Täytyypä toivoa että Ahma säästyy tältä vaivalta, tosin vähän huonolta näyttää. Viime kesän saalis Sevetiltä oli kymmenkunta hirvikärpästä. Tällainen määrä on tuskin tullut omissa varusteissa huomaamatta.
Muistan jostain lukeneeni että hirvikärpäsen levinnäisyys välillä pysähtelee, mutta leviää kuitenkin pikku hiljaa pohjoiseenkin.

Lisääjä jro Keskiviikko, 24.Syyskuu, 2003 - klo 13.50:

Kyllä vain hirvikärpäset purevat ja oikein karvaiseen korvaan saattavat munia munansakin. Ihmiskeho kuiten hylkii noita outoja munia ja munimiskohta vain tulehtuu.

Eihän noita paukamia kaikille ihmisille tietysti tule, joillekkinhan niitä paukamia taas tulee itikanpistoistakin. Minusta tuo hirvari on melkoisen paha vitsaus. Hirvikärpänen korvassa on suorastaan hirveää, kun tietää että siellä se poraa muniaan aivojen viereen.

Toinen vastaava mönkijä on mäkäräinen. Hirvikärpänen on siitäkin inhottavampi kuin mäkärä että se on monta kertaa suurempi ja korvassa pyöriessään aiheuttaa raavaallekin miehelle puistatusta tai jopa lievää mielenjärkkymistä, miten se nyt sitten sattuu mönkimään tai jopa puremaan. :(

Lisääjä vaaleansininen Keskiviikko, 24.Syyskuu, 2003 - klo 13.57:

Ahma: Satunnaisia hirvikärpäshavaintoja on siis lapistakin, mutta ei ne ole vielä Ouluunkaan asti kunnolla levinneet, jonnekin Pohjanmaalle asti suunnilleen, mutta etelässä niitä on enemmän. Lehdestä luin että poromiehet pelkää sen leviävän poronhoitoalueelle ja poroihin, ja sitä kai tutkitaan parhaillaan voiko se elää porossa...

Tulet varmaan vielä kuulemaan asiasta ellei hiilidioksidin päästämistä ilmakehään lopeteta samantien?

Lisääjä Ahma Keskiviikko, 24.Syyskuu, 2003 - klo 15.19:

Poronhoitoalue ylettyy täältä pitkälle etelään joten eiköhän poro ja hirvikärpänen ole jo tosensa kohanneet.

Ja net Inarin suunnasta uutisoijut hirvikärpäshavainnot ovat olleet kuulemma hirven lintutäitä eikä hirvikärpäsiä.

Mutta sama sille, noista kuvistakin päätellen ite oon saanu ellää 50-luvulta tähän päivään asti ilman, että ois tarvinu noitten kanssa saikata.

Lisääjä Duomma Keskiviikko, 24.Syyskuu, 2003 - klo 15.29:

Mutta Ahma, sinun asennolla on kaiketi viihtynyt hyvinkin se tuuman mittainen paarma, joka kimpaleen miehekästä hauista (tai naisellista...) lohkaistuaan kampeaa itsensä koivun oksalle saalistaan paloittelemaan...

Kesällä oli Keskipakan laavulla 30 astetta varjossa, ja paarmoja... huh!

Meinaan että ei niitten lisäksi enää hirvikärpäsiä kaipaa. Toivotaan parasta.

Lisääjä rance Keskiviikko, 24.Syyskuu, 2003 - klo 15.59:

Mikähän se hirven lintutäi on?
Täikärpäsiähän on suomessa 9 lajia, tässä pätkä Kuopion yliopiston materiaalista:
"Suomessa tunnetaan vain muutamia täikärpäslajeja, joista yleisimpiä ovat pääskyn täikärpänen ja hirvikärpänen. Ihmisiä pistäviä täikärpäsiä on vain hirvikärpänen. Hirvikärpäsen molemmat sukupuolet imevät verta.

Aikuinen hirvikärpänen on 6–7 millimetriä pitkä, musta ja litteä. Sen siivet ovat levossa suoraan taakse suunnatut."

Lisääjä Ahma Keskiviikko, 24.Syyskuu, 2003 - klo 16.59:

Höh, mitä lie sitten olleet, oiskohan olleet juuri sitten noita pääskyn täikärpäsiä?
Toivottavasti eivät kuiten olleet linnun ja täin risteytyksiä.

Duomma, jostain kumman syystä metä oomma jääneet paitsi niistä paarmoistakin, joita oli mm. Pellon korkeuella.

En tiiä, mutta joka tappauksessa kolme kessää ilman mittään lentäviä kiusankappaleita on ollut soma kokea...

Lisääjä rance Keskiviikko, 24.Syyskuu, 2003 - klo 19.21:

No, olen sen ennenkin huomannut että puhutaan joskus eri nimillä samoista asioista, eikä vähiten paikannimistä tai ötököistä
Hämäläisenä oli vaikea omaksua Oulussa asuessani kehtaa ja viitsi sanojen eroa. Puhumattakaan pohjalaisten itikasta.

Lisääjä Duomma Torstai, 25.Syyskuu, 2003 - klo 15.45:

Ei Ahmalle kehtaa olla ees kade...

Lisääjä jukkis Perjantai, 26.Syyskuu, 2003 - klo 10.22:

Jopa loppui ötököiden terrori! Polkaisin pyörällä
eilen pahimpien hirviharjujen läpi vieviä mettä-
autoteitä semmosen viidenkympin lenkin,eikä ainut-
takaan mönkijäistä tarttunu partaan!

Lisääjä jro Perjantai, 26.Syyskuu, 2003 - klo 12.34:

Minusta tuossa kodanrakentamisessa tärkeintä on paikanvalinta. Tuulen ei passaisi kauheasti päästä riepottelemaan, näköalojahan kodasta ei kuitenkaan katella.

Mä valitsin viimeisimmän kodan paikan joen varrelta suojaiselta alarinteen tasanteelta, jokeen 10 metriä ja puusto mänty-koivu metsää (polttopuuta löytyy).

Pääsen talvella tuohon näppärästi moottorikelkalla ja kesällä autolla melko lähelle. Jokeen nousee taimen ja taitaa siinä olla oma kantansakin noita punalihaisia, hillasuo on kyllä kaukana (5 km). Liikenteen äänet eivät kuulu ja veden virtauksen aiheuttama solina vaivuttaa mukavasti uneen.

Lisääjä Maria Perjantai, 26.Syyskuu, 2003 - klo 13.22:

No voi hemmetti, lähdettä sulla ei kuitenkaan ole siellä?

Lisääjä jro Perjantai, 26.Syyskuu, 2003 - klo 13.46:

Ei ole, osuit juuri siihen oikeaan. Hete puuttuu, ei ole ensimmäistäkään hetettä kilometrin säteellä, joen vesi on tietty, mutta viimekesänä sekin oli heinäkuun lopussa 18 asteista. Mukava tietty peseytyä, mutta kaikki ruokatavaroitten säilytys ja juomaveden kanssa leikkiminen.

Lisääjä oviaiktup Perjantai, 26.Syyskuu, 2003 - klo 14.07:

jro, teeppä oikea ekojääkaappi!
Kaiva kuoppa kodan lattialle, vuoraa se styrofoamilla (ohuehko routaeriste)tai vaikka styroksilla ja tee kävelyn kestävä kansi kuopalle. Talvella jäädytät vaikka isoihin limupulloihin vettä tai sahaat joen jäästä kuutioita ja varastoi ne sahanpuruihin tai vaikka sinne kuoppaan.
Kesähelteellä pistät eväät jäitten sekaan. Toimii kun junan vessa! Eiks ne ennenmuinoin tehny just näin?

Kesällä heinäkuussa parhaaseen helleaikaan 1 gallonan jäädytetyllä muovipönikällä jääkaappi toimi 3 päivää n. +4 asteessa. Sitten vaihdettiin puteli.

Lisääjä RÖH~ Perjantai, 26.Syyskuu, 2003 - klo 14.19:

Tuossahan on hyvä idea lappalaisille: jäästä tehtyjä ahkioita, jotka ovat ahkion muotin muotoon suulakepuristettua muovieristettä (foamia tms) ja sisälle jäädytetään vettä.

Ennen maastoonlähtöä jalasten alta eriste irti, ahkio liukuu maan lämmön sulattaman veden ja jään välissä pitkin jänkhää kuin tanssikenkä booriliukastetulla tanssiparketilla.

Yläosan eristeosuus taitetaan niin, että eväät ja kaikki kylmänä pidettävä säilyy kylmänä.
Perillä sitten nautitaan helteellä kopallinen kylmää Lapin Kultaa ja nautitaan aamukaffi puronraikkaaseen sulamisveteen keitettynä.

Tyhjänä kiloinen ahkio kulkee takaisin selässä.

Jonkun tarttis vain ensin keksiä se ja järjestää ahkiokurssi kesäaikaan testauksineen.
0S:8)

Lisääjä jro Perjantai, 26.Syyskuu, 2003 - klo 15.27:

Kiitokset vinkistä. Tuo ekokaappi saattaisi tuolla toimia, maa-aines melko läpäisevää, tosin kota melko pieni.

Itseasiassa kota on vielä ilman katetta, runko vain vahvoista kuorituista haavoista ja nuotiokivet sekä polttopuu kasa. Eihän näitä kannata hätäillä, laavussa on kuiten mukavampi kesällä.

Ens kesänä kaivan montun, eli sen jääkaapin ja laitan kotaan katteen vaikka kestopeitteestä, pinnoittaa sitten kun on pintoja käsillä tai yritän sammaloida.

Mielessä on kyllä käynyt sisäpuolelle karhunvilla eristys ja panelointi, olisi ehkä kodikkaampi pitemmälle oleskelulle talvisaikaan. Mitähän tuuminee veroherrat?

Lisääjä vaari Perjantai, 26.Syyskuu, 2003 - klo 15.31:

Mitenkäs se haihtuminen? Eikös sekin jäähdytä? Jos siis vaan maakuopan kattaa kevyesti ja järjestää sinne kosteutta joka sitten (auringon) lämmöstä haihtuu niin pitäis jäähtyä?

Lisääjä rance Perjantai, 26.Syyskuu, 2003 - klo 15.32:

Aiotko kutsua verokarhuja? Eikö tavalliset riitä

Pistä siihen jalakset alle ja sano että se on kelkka

Lisääjä jro Perjantai, 26.Syyskuu, 2003 - klo 16.04:

Niinhän se Väyrysen Pate teki.

Lisääjä oviaiktup Perjantai, 26.Syyskuu, 2003 - klo 16.12:

Eihän sillä ole väliä onko maa-aines läpäisevää. Voihan ne jääkuutiot laittaa muovikassiin ja sulaneina kiikuttaa sitten pihalle. Tai jäädyttää muovikassissa vettä. Tulee kahvat ja kaikki siirtelyä varten samalla vaivalla.

Vaarin haihdutusjuttu tuntuu aika tekniseltä. Voi kaivata jotain himmeleitä toimiakseen. Talvinen jääsouvihan on syy jo sinällään lähteä nokipannukahveja keittelemään. Samalla saa kesän olusille vilvokkeet.

rancen mainioille jalaksille tuli ääneennaurut!

Lisääjä Maria Sunnuntai, 28.Syyskuu, 2003 - klo 13.58:

Tuo oviaiktupin ehdotus on parempi, kuin ystäväni
laiskan ihmisen nopea piilopaikan viritys:
Aurinkopaneli on kytkettynä akkuun, joka antaa
virtaa autoissakin käytettäville kylmälaukulle
(siellä ne kytketään tupakansytyttimeen).
Se toimii yllättävän hyvin, mutta kylmälaukku
pitää kyllä ääntä.

Lisääjä jukkis Maanantai, 29.Syyskuu, 2003 - klo 07.56:

Jro, hanki kotaasi ainakin yhdelle sivulle läpi-
kuultavaa valkoista vahvaa säkkimuovia! Kota muut-
tuu valoisaksi ja viihtyisäksi, muutenhan niissä
ei yleensä ilman tulta tai kynttilää/lamppua näe
yhtään mitään.

Lisääjä vaari Maanantai, 29.Syyskuu, 2003 - klo 08.32:

Vesi pysyy viileänä helteelläkin jos vesipullon suojuksen kastelee. Kosteuden haihtuminen suojuksesta pitää veden jopa kylmänä. Eikös märkä sammal maakuopassa toimisi samalla tavalla?

Lisääjä jro Maanantai, 29.Syyskuu, 2003 - klo 08.36:

Hyvä huomio, jonkinlaisen valoreiän laitan. Aika isot tulet saisi olla että näkisi hyvin touhuta.

Edellisessä rakentamassani kodassa mokasin monta oleellista asiaa, jotka osan voisi vielä korjatakin. Sijainti törmänpäällä länsituulen riepotuksessa, liian suuri koko, näillehän ei oikein voi enää mitään.

No on siinä tullut kärvisteltyä muutama yö talvellakin. Katteena tuossa kevytpeite ja sammalointi kahden metrin korkeuteen. Pahin puute on se että nuotion savut ei mene ulos ennenkö puut palaa kunnolla ja se että veto käy jokapuolelta. Ja kovalla tuulella kuureiästä näkyy kun lähes 30 metriset männyt niiaavat kodan päällä ja kevytpeite pitää aika ääntä.

Lisääjä jukkis Maanantai, 29.Syyskuu, 2003 - klo 12.50:

Mikä on liian suuri koko? Mun kodan läpimitta on
neljä, viisi metriä. Muutama mahtuis hyvin nukku-
maan reunapenkeille, itse kuitenkin lienen ainut
joka siellä "harjoittelee". Savu vetää ainakin
toistaiseksi kyllä ylös, tottahan se nyt hiukan kiemurtelee tunnelmaa antamassa =) .
Pohjakaava on lievästi soikea, valomuovia n. 2m3.

Lisääjä jro Maanantai, 29.Syyskuu, 2003 - klo 13.54:

En tiedä tarkkaa läpimittaa, mutta reilu 5 metriä se varmasti on. Reunoilla laverit jossa mahtuu helposti kaksi rinnakkain pötköttämään. Sisällä motti polttopuita kuivamassa ja halkomapölli sekä kirves.

Tästä uudesta keskeneräisestä tulee sitten kahden hengen kota. Soikea runkohan siitä tuli puoli vahingossa. Ja olisiko läpimitta noin neljä metriä. On aika paljon helpompi tehdä tukeva runko kun puut ovat pari metriä lyhempiä.

Lisääjä jro Maanantai, 29.Syyskuu, 2003 - klo 14.01:

Niin joo, tuo koko on tarpeettoman suuri. Rakentaminen oli hankalaa, ei kaksi rinnan nukkuminen kodassa ole järkevää, lämpiäminen vaatii hieman enemmän, ja kun useinmiten tuolla on itekseen tai joskus kaksistaan, tuntuu tuo ylimääräinen tila turhalta.

Lisääjä oviaiktup Maanantai, 29.Syyskuu, 2003 - klo 14.34:

Tollaseen kotaan kun laittaa ne kaljakoria hiukan korkeammat penkit ympärille, niin parinkymmenen hengen kalinat voi alkaa heti, kun legenda- ja kossukopat on asennettu polttopuiden väliin penkin alle. Sellaset 3-4 koppaa olusta ja pari kosania, ja eiku savustamaan.

Savunpoisto on parempaa, jos kota on ton kokoisessa ainakin sen viismetriä korkea. lisäksi tulet pitäis laittaa korkeammalle lattiatasosta. Korvausilma pitäisi saada johdettua vaikka lattian alta jollain putkella suoraa "tulipesään". Korvausilmaveto on silloin huomattavasti pienempää eikä kiusaa juhlijoiden jalkoja. Tosin ei sitä enää sitten huomaa muutaman kossuhuikan jälkeen.

Lisääjä jukkis Maanantai, 29.Syyskuu, 2003 - klo 23.37:

Tuo rakentaminen oli mun mielestä "haastavaa" !
Ideahan on yksinkertainen; tikut ristiin ja paltto
päälle. Mutta kun yksin aloitin, niin pitikin funt
sia miten ne 7-8 metrin joulukuusen sisukset saa
pystyyn, ja pysymään paikallaan sitomisen ajaksi.
No se onnistui tekemällä kaks A-kirjainta, jotka
hilasin vastakkain narun avulla. Sitten olikin
helppoa latoa lisää rankoja. Myös päällyksen lait-
to vaati akrobatiaa, eihän sen päälle voinut enää
kiivetä ettei se repeä. No, työ tekijää neuvoo,
mutta varmaan Ahma &co tietäis paremmat konstit !

Lisääjä Mustasch Tiistai, 14.Lokakuu, 2003 - klo 11.45:

Pidettiin Jukkiksen kanssa lauantaina oma kokoontuminen. Muttei sentään Pystykurkkiolla... vielä tällä kertaa. Kävin katsastamassa Jukkiksen kodan, kun alkoi toi kota kummitella mielessä. Jos vaikka sinne perämettään ihan oma katettu tulistelupaikka. Mhyyy...

Jukkiksen kodan "ikkuna" toimi hyvin, vaikka alkoi olla jo hämärän ja pimeän rajamailla. Aloin nyt jälkeenpäin pohtia katteen paloturvallisuutta. Miten herkästi nämä ehdotetut varsinkin muovipohjaiset materiaalit syttyvät kipinöistä? Varsinkin yöpyessä asia arveluttaa. Toinen asia, joka jäi askarruttamaan oli savunpoistoaukon sadesuoja. Siinä olisi hyvä olla jonkinlainen läppä, jonka voisi sulkea tulettomana aikana. Mutta sitten taas: miten toi ilmanvaihto sen jälkeen pelaa?

Lisääjä jro Tiistai, 14.Lokakuu, 2003 - klo 16.36:

Mukava kuulla että kodat on käytössä, oma kota on tyhjänpanttina ollut koko syksyn.

Poltettavan puun valinta on joka tapauksessa tärkeä. Vaikka tuo kodan materiaali kestäisikin kipinät, saattaa nuotiosta lentää isompikin kekäle, eikä se makupussikan semmosta kestä.

Kevytpeitteeseenhän tulee reikä, kun isompi kipinä siihen kiinnittyy, harvemmin tulee. Sitä tuohta ei kyllä oikein ymmärtänyt kodan materiaalina, ei ainakaan ylös asti tuohitettu kota houkuttelisi yöpymään.

Aikoinaan meillä paloi kota monesti yläosastaan, ne puut syttyivät. Kota oli niin matala ja isoja tulia pidettiin, monta yötä kun yhtäkyytiä korventaa, niin kyllä ne puut yläältä viimein syttyy, sammutushan on helppoa tuossatapauksessa savulla. Lopulta tuo kotien äiti paloi kokonaan, oli kaiketi kytenyt kodan alla ollut turve. Hiekallehan se pitää kaivaa tuo maakin ensin.

Kodan riukuja pitkinhän se vesi pahiten lätisee, kun nuotio hiipuu tai kun nuotio sulattaa noita riukujen yläpäitä. Paras olisi jos riut onnistuisi jollain pannalla kiinnittämään yläpäästä niin että tuon kodan katemateriaalin saa tuohon riukujen päälle, vai olisiko joku muu parempi ratkaisu. Tämä on itsellä vielä tekemättä uusimmassa kodassa, mutta malli löytyy tuohon panta vaihtoehtoon.

Lisääjä Poron paska Tiistai, 14.Lokakuu, 2003 - klo 17.26:

Njaa, joku muukin tuon Jukkiksen neuvopyynnön vois täyttää, mutta miepä kokkeilen:

Otetaan kolme ruoteeksi sopivaa rankaa, jokka siotaan läheltä yläpäätä löysästi yhteen esim. narulla tai rautalangalla.

Kolmen ruoteen nippu nostetaan sitten pystöön, jonka jälkeen niistä kahen kanssa kävellään tulevan tulisijan yli ja nämä kaksi laitetaan maahan laavun kehälle niin, että kasassa on "kolmijalka" jalat yhtä ettäällä toisistaan.

Sen jälkeen kolmijalan varraan nostellaan vuorin eri puolilta lisäruoteet, mutta ei kaikkia, koska niitten avulla nostettaan louevaate/ressu päälle.

Eli se "akrobatia" lähtee siitä, että ressun pystysivuihin sijotaan tai kääritään ruoteet. Sen jälkeen maassa makkaa vähän niinkuin mielenosituksista tuttu panderollilakana, jonka sivuissa on kepit.

Homman voi tehä yksin niin, että kierrät osan louteesta toisen ruoteen päälle rullalle, nostat systeemin psytyään laavun kehälle ja lasket toisen ruoteen paikalleen ja toisen kanssa lähet kiertään laavua sammaan aikaan louetta vappaaksi pyörittäen. Lisälouteet nostettaan samalla lailla.

Kahestaan jos sen tekkee, niin silloin ruoteet pystyssä ja louevaate kiereällä kun kömyää laavua kohen, niin johan se peittyy ittestään......

Nyt vain saattaapi olla niin, ettei tuosta saanu kukkaan selvää, joten en pane ommaa nimimerkkiä alle, kun se kuulemma vieläpä tuo vaihtelua elämisseen

Lisääjä Nimetön Tiistai, 14.Lokakuu, 2003 - klo 17.38:

Se on heleppoo ku ossaa! Nyt ossaan määki.
Puuttuu vaan se mettänperä.

Lisääjä jukkis Tiistai, 14.Lokakuu, 2003 - klo 19.38:

Kiitos, Ahma(?)! Noita pitäs rakennella jokusia, niin kehittys tekniikka ja ehkä keksiskin jotain parannuksia. Vesi tosiaan valuu ruoteita pitkin, joten tuli mieleen kokeilla jonkinlaista katetta sinne savureijän päälle, niin ettei ruoteet kastuis. Nyt ne mulla sojottaa parikin metriä yli kodan huipun, antaen "inkkarinäköä". Jos lyhentäis juuresta poikki, ja panis huippuun vanhan lautasantennin =) ?? Viiksi-Vallu Mustaschi eppäili katteen syttyvän; en usko muovin kovin helposti syttyvän tuleen, reikä kyllä tulee kipinästä äkkiä. Tuohi vois olla eri asia!

Lisääjä jukkis Tiistai, 14.Lokakuu, 2003 - klo 20.14:

Parhaat kotayöt olen viettänyt Raisduottarhaldin
juurella, Guolasjavren eteläpuolella kesäkuun
puolivälissä. Löydettiin karsitut koivunrungot
ruoteiksi, ja päälle kevytpeite. Neljän hengen porukkamme nukkui sikeästi ja lämpimästi vaikka nuotio oli ulkopuolella. Mustat pilvet kerääntyi
joka ilta vuorten huipuille pelottelemaan sateel-
la, mutta aurinko alhaalla vaan paistoi!

Lisääjä oviaiktup Keskiviikko, 15.Lokakuu, 2003 - klo 09.06:

Anna olla vaan ruoteet pitkänä, on leuhkemman näköinen. Mutta jos sulla on kerran vakipaikalla se kota niin mikset laittas sisäpuolelle toista kevytpeitettä nitojalla tai vaikka pahvinauloilla niihin ruoteisiin? Sisäpuolisen ei tarvi olla edes ihan sinne ylös asti. Riittää kunha estää veden tulon istuma/makuupaikalle. Paras olisi tietysti joku heijastava ja hoppeinen vedenpitävä kangas, mutta ne sitten jo kalliimpia ratkaisuja.

Sisäpuolinen on hyvä vetää vaikka siten, että se taittuu maassa "lattiaksi". Ulkokatteeseen voisi jättää reunoille muutamia ilma-aukkoja pressujen väliseen tilan tuuletusta varten. Lumiaikana ne tietysti pitäs kaivaa esille.
Tämä "sisäteltta" (tiipiissä kastekangas) parantaa lämpöä sekä jonkinverran myös vetoa sinne huipulle koska välitilan ilma lämmetessään nousee ylös ja ikäänkuin imee samalla savuakin.

Ulkoteltan reijänpeitteeksi ehdotan riuilla lisättävää "kaulaliinaa" joka voi olla sama pressu mikä ulkopuolella jo on, mutta siihen varattaisiin pressu niin korkeana, että se peittää myös reijän.
Eli kun asutaan otetaan kaulaliina alas ja reikä näkyviin ja kun lähdetään pois niin parilla ohuemmalla lisäriu-ulla kääritään aukko umpeen. Riu-ut siis tietysti kiinnitetään siihen kaulaliinaan.

No ehkäpä tässä taas olikin...

Lisääjä Mustasch Keskiviikko, 15.Lokakuu, 2003 - klo 10.58:

Mitäs jos tekis vaikka kattohuovasta kartion sinne ruoteiden päiden muodostamaan "taskuun" ja kartion pohjasta johtaisi letkulla kertyvän veden pois. Tuuletusongelmaa ei olisi, koska savuaukko voisi olla aina auki. No jaa, jos haluaisi estää tuiskulumen sisään tunkemisen pitäisi käyttää silloin "kaulaliinaa", mutta harsomaisen käyttö ei tukkisi tuuletusta.

Sisäpinnoitteeksi ehdotan saunan kosteussuojana käytettävää alumiinipaperia. Heijastaa lämpöä ja tekee kodan valoisammaksi. Tunnelmasta en mene takuuseen kokeilematta. Voipi tulla UFOmainen olo. Mutta eiköhän se tummu savusta aikaa myöden. Samalla tulisi hoidettua toi kipinäsuojauskin.

Terv. PellePeloton :-{

Lisääjä Sama Keskiviikko, 15.Lokakuu, 2003 - klo 11.08:

Sitten vielä tuli mieleen tästä ruoderiukuja pitkin valuvasta vedestä... Topparirengas sopivalle korkeudelle tiiviisti riu'un ympäri, tippanokka ja sen yhteyteen sopivankokoinen keräilyastia. Johan alkoi alapäät pysyä kuivana.

:-{

Lisääjä tippanokka: Keskiviikko, 15.Lokakuu, 2003 - klo 11.14:

Meniköhän näpertelyksi?

Lisääjä Mustasch Keskiviikko, 15.Lokakuu, 2003 - klo 11.29:

Toki toki. Tämähän sitä näpertelyä juuri on. Se on joskus ihan hauskaa. Kokeile joskus.

Lisääjä jukkis. Keskiviikko, 15.Lokakuu, 2003 - klo 16.21:

Mukavaa huomata, että muut saa ihan samat "neron-
leimaukset" kuin minäkin. Kun ehtis vain kokeilla
niitä kaikkia. Tuo suppilo-systeemi yläruoteissa
saattas kerätä vettä (letku tukossa...), jäätyä
ja pudota lopuksi niskaan? =) Sisäkate, eli kaste-
vaate lienee koetelluin konsti...
Vaan harkihten vielä sitä lautasantenniakin!

Lisääjä Henna Keskiviikko, 15.Lokakuu, 2003 - klo 17.30:

Naisen logiikkaa mausteeksi: jos ne riu'ut ja
ruoteet ovatkin ulkopuolella ja kangas tms.
viritellään sisäpuolelle nitojalla, nauloilla,
ruuveilla, rautalangalla tms. pelle peloton
-systeemillä. Ikään kuin paita olisi
nurinperin, saumat ulkopuolella.

Kysykää emännältä miten pipo neulotaan tai
siis päätellään silmukat päälaella: vedetään
langalla loput silmukat suppuun. Samaa
tekniikkaa voisi kehitellä, jotta saa suppilon
aukon halutessaan umpeen. Kiristyssilmukka
kepinnokassa, kepille kannatinkoukku
ruoteen kohdalla ... vitsi, en osaa
putkiaivoittaa. Tai joku läppäsysteemi....Nyt
kuulkaa mun pellepeloton heräs.

Tyydyn kuitenkin siihen pipon neulontaan, en
sittenkään, taidan rakentaa pienoismallin, tää
ei anna rauhaa.

Lisääjä RÖH~ Keskiviikko, 15.Lokakuu, 2003 - klo 18.13:

Voi kai sen kodan neuloakin.

Tarttis keksiä Foam-päre, joista voisi sopivaan mekaaniseen lukitusmuotoon puristettuna varttitunnissa koota kodan.

Sisäpuolelle palamatonta alumiinipintaista pinkopahvia ja mukava siellä olis totia olla vaikkei oiskaan hunnigolla.

Lisääjä Mustasch Torstai, 16.Lokakuu, 2003 - klo 10.58:

Eilen oli pakko päästä haistelemaan kodan tunnelmia. No, sehän toteutettiin kaverin kanssa. Kun ilta pimeni suunnistettiin korpeen, josta olin aiemmin pongannut sopivan kodan. Lamppu otsaan ja polulle. Nuotio palamaan ja eväät esille. Alle pullo Dooley'siä, sitten makkarat olikin jo sopivasti paahtuneet. Päälle kahvit Claude Chatelier XOn kera. Vaaksan mittaiset sikarit sauhuamaan. Ja siinä turistessa aika sitten kuluikin kuin huomaamatta. Kun sitten vilkaistiin kelloa, se olikin jo 5. Makuupussissa ei sitten ehtinytkään torkahtaa kuin tunnin, kun piti nousta keräämään kamppeet ja polulle. Ajo kaupunkiin. Kotona hätäisesti päällimmäiset vaatteet vaihtoon ja heti ilman aamupalaa töihin. Vieläkin savun tuoksu kulkee mukana. Kun nyt vaan jotenkin jaksaisi tämän päivän iltaan. Fiilikset on silti korkealla vaikka hieman kieltämättä väsyttääkin. Oli komea kuutamo vaikkei revontulia nyt näkynytkään.

Kodan kate oli jotain n.3 mm paksua huopaa.

Lisääjä Lumi Torstai, 16.Lokakuu, 2003 - klo 12.04:

Voi viiksivallu, älä kiusaa... makkarat ja kaffit ja sikarit... aijai...
etköhän kestäkin kärsiä tämän päivän :)
Viimeksi kun itse olin (tyky-päivän vietossa) eräällä kodalla, ja sitten marssein retkikamppeissa läpi kaupungin, oli siinä ihmettelemistä vastaantulijoilla. Ja kun kaupasta hain matkalla reppuun saunaoluet, katteli täti vähän kieroon, oli sen verran rankka savunhaju vaatteissa... aijai... nuuh :)

Lisääjä jukkis Maanantai, 20.Lokakuu, 2003 - klo 10.06:

Sahasin eilen ***:ssäni kodan ruoteiden yläosat
lyhyiksi ja naulasin päälle sen lautasantennin.
Nyt odottelen sateita testiin, taitaa tulla lumena
Ei näytä ennää inkkariteltalta vaan UFO-majalta...

Lisääjä AHMALLE Maanantai, 20.Lokakuu, 2003 - klo 14.25:

Ahma, muistatko lappilaista huovuttajaa, joka
oli Pauligin kahvimainoksessa...perinteitä
kunnioittaen tehdään myös Pauligin....
Nimi?
Siidassa on hänen töitään myynnissä,
varmaan jossain täälläkin. Kesähelteellä
sovittelin Siidassa "kodan katetta", olis pitänyt
ostaa, nyt tarttis.
t. Henna

Lisääjä rance Maanantai, 20.Lokakuu, 2003 - klo 14.45:

Kaija Paltto, lähellä Lemmenjokea on juuri tällainen perinteikäs huovuttaja. Puh. 016-673413

Lisääjä rance Maanantai, 20.Lokakuu, 2003 - klo 14.55:

osoite jäi; Njurgulahti eli 99885 LEMMENJOKI

Lisääjä RANCELLE Maanantai, 20.Lokakuu, 2003 - klo 15.20:

Kiitos ja .
Jos joku vielä osais kertoa onko Kaija Paltto
tämä Siidan huovuttaja.
Kansallismuseossakin oli
taidekäsitöitä esillä ja sielläkin oli
lappilaisia huovutuksia. Vouhkasin niitten
korujen kanssa...enkä muista huovuttajaa.
Hyvä olis saada hattu tähän päähän
pakkasella.
t. Henna

Lisääjä rance Maanantai, 20.Lokakuu, 2003 - klo 15.30:

No Siidassa ainakin ja kahvimainoksessa:

"Kun Pauligin kahvimainontaa hoitaneen mainostoimiston tuottaja näki Kaija Palton huovutustöitä Suomen käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen HELSKY -myymälässä keväällä -96, hän tiesi heti, kuka on seuraavan spotin päähenkilö. Lähikuvat Kaijasta ja taitavista käsistä muokkaamassa lämmintä, luonnollista materiaalia levisivät suomalaisiin koteihin ja tekivät kertaheitolla Kaijasta julkkiksen. Mikään onnenkantamoinen tuo sattuma ei ollut, vaan johdonmukaista seurausta vuosikausien työstä."

Lisääjä H Maanantai, 20.Lokakuu, 2003 - klo 15.31:

Selvinnee helposti myös Siidasta?
http://www.metsa.fi/palvelupisteet/siida/alku.htm

Lisääjä Henna Maanantai, 20.Lokakuu, 2003 - klo 16.01:

H,olen lähes yhtä fiksu kuin Sinä. Siida
suljettu maanantaina. Tokihan yritin,
myöskään nettisivut eivät kerro.

Helsky ja Helskyn tytöt ovatkin lähellä mun
syräntä männävuosien yhteisten rojektien
kautta. Kaijan töitä ei ole enää heillä
myynnissä. (Huomaatko Rance
hämmästyttävän hienon hienon
hyväntuulen hopealangan, täällä kimaltelee)

Seuraavaksi ahdistelen itse tekijää.
Eiköhän tämä tästä hatuksi
muutu! Homma hanskassa.

Lisääjä rance Tiistai, 21.Lokakuu, 2003 - klo 10.15:

Huomasin,
yöllä kimaltelevat tähdet oli hopealangoin pujotettu tummalle yötaivaalle

Lisääjä Duommá Tiistai, 21.Lokakuu, 2003 - klo 16.39:

Rance, tuo kuulosti tutulta. Ja hienolta.

Lisääjä Henna Keskiviikko, 22.Lokakuu, 2003 - klo 13.59:

Tais jäädä huopahatun hankinta ensi kesään.
Kaija Palton töitä on myynnissä vain hänen
ateljeessaan ja Siidassa. Ateljeenkin ohi
varmasti ajeltiin viime kesänä. Helskyyn
menen kuitenkin.

Lisääjä Duommá Keskiviikko, 22.Lokakuu, 2003 - klo 15.57:

Henna, ainoa oikea huopahattu savusilmän päähän on Fingerporin turvehuopahattu! Myynnissä myös Siidassa, lisäksi mm. Lahdessa Oskarin Pihan kahvilassa. Ja tietenkin kädentaitomessuilla Tampereella marraskuun puolivälissä ja ens keväänä erämessuilla.

Kysykää lisää, pyytäkää esite Liisa Penttiseltä, puh. 040-8247466

Lisääjä Henna Keskiviikko, 22.Lokakuu, 2003 - klo 17.36:

En minä nyt varsinaisesti mitään erähattua
etsi tänne kaupunkiin, eikä se huopakaan ole
itseisarvo. Olipahan vaan se yksi huopainen
sopivasti hilipakka mulle. Mettässä mulla on
viiden euron läppänä tai iänikuinen villamyssy.
Lupaan kyllä sovittaa turvehuopahattuasi kun
sellainen kohdalle osuu ja lennätän samalla
sulle hatullisen lämpöisiä aatoksia.

Lisääjä Duommá Torstai, 23.Lokakuu, 2003 - klo 15.22:

Voi kiitos, mie puolestani lupaan ens vuonna syödä hatullisen herneitä. Ü

Oli pakko mainostaa kun tuli puheeks. En mie tehtaan edustaja ole, ainoastaan tyytyväinen asiakas.

"Olipahan vaan se yksi huopainen sopivasti hilipakka mulle."
Ihanasti sanottu lause, joka sisältää juuri sen, miksi huopahattuja ostetaan.
Mulla on kaks, toinen on tirolilainen, maksoi kirpparilla 3€.

Lisääjä Naakia Perjantai, 24.Lokakuu, 2003 - klo 20.25:

Minulla ois myynnissä jäävuoren huippu.Meinaan katteeksi kotaasi.Kysellä voi miulta.

Lisääjä RÖH~ Lauantai, 25.Lokakuu, 2003 - klo 09.50:

Houkuttelevana ajatuksena tuli eilen **** Kallea maistellessani se, että pienen kodan voisi kattaa Cordura-kankaalla, johon olisi 5 cm jaolla kiinnitetty sulkia pärekaton tavoin kangassuikaleella, ompeleella ja kaksipuolisella teipillä. Tälläinen tiipii voisi olla lämmin, kivan näköinen ja juuri sopiva pääsiäisretkuiluun.

Sulat puhdistuvat pakkaslumella itsestään, vesi valuisi pääosin niiden pintaa pitkin pois, paino olisi aika kohtuullinen rakenteen k-arvoon nähden, kate olisi ropinaton ja vaimentaisi tuulenkin.

Hyvänä vaihtoehtona olisi tarroin varustettu nauha, johon sulat kiinnitettäisiin ja pystytysvaiheessa tiipii serpentinoitaisiin sillä alhaalta ylöspäin spiraalimaisesti kiertäen.

Tässä vaihtoehdossa voisi vaellella sulkanauha pään ympärillä aidon elämäntapainkkarimaisen oloisesti kuin Apassit aikanaan Kalliovuorilla. Ugh!

Lisääjä jukkis Lauantai, 25.Lokakuu, 2003 - klo 17.31:

Röh, Röh. Mennee hiukka liika monimutkaseksi...
Seksi, seksi. Siittäpä tulleeki mieleeni, annas
olla... No, antaas ny olla kuitenki.
Ei mutta helkkari, kävin äsken koiran keralla
ulkone ja siellähän oli 10 senttiä LUNTA !!!
Nyt kaivamaan suksia ym. esille, !!...
vai sulaako samantien....voi voi

Lisääjä RÖH~ Sunnuntai, 26.Lokakuu, 2003 - klo 11.48:

Got it. En minä mitään kuullut tai ainakaan muista, kutka keskenään eräällä vaelluksella oli niinku sillai 28.9.2003 00:18:12-00:28:27, jos sitä tarkoitat.

Onhan sitä lunta.

Lisääjä Sama~ Sunnuntai, 26.Lokakuu, 2003 - klo 12.05:

Tai se oli unta.

Lisääjä RÖH~ Sunnuntai, 26.Lokakuu, 2003 - klo 18.49:

Tuo **** Kalle muuten on Alkon uusi retkuilujuoma, jossa on aika hyvät aromit.
Se on tehty kilpailijaksi *** Jallulle ja ainakin ensiesittelyversiossa tuo neljäs tähti on oikeutettu: viljaväkiviinaa ja konjakkia, aika hyvää!

Kun tilastotieteellisesti vaaditaan noin 60 näytteen vertailuotos, tulee laatuvertailua jatkaa noin Joulun korville saakka, mihin uhraudun, onhan uuden retkuilujuoman toimivuuden testaus tärkeä rupeama, ettei retkuilevalle vaeltajistolle tulisi annettua liian rohkaisevaa kuvaa ***:n korvaavasta, **** korvaustuotteesta.

S:8)

Lisääjä RÖH~ Sunnuntai, 26.Lokakuu, 2003 - klo 18.51:

P.O (Piti Olla) Mahdollisesti ***:n korvaavasta, **** korvaustuotteesta.

Lisääjä Duommá Maanantai, 27.Lokakuu, 2003 - klo 16.45:

Kodan voi kattaa myös tervalla ja höyhenillä.
Kuivaa lautaa vaan katteeksi, kyllästetään tolkuttomalla määrällä tervaa ja uhrataan isoäidiltä peritty höyhentäkki tuulen yläpuolella.

Lisääjä tmustak Maanantai, 27.Lokakuu, 2003 - klo 23.38:

kerää kaikki rikkinäiset muoviämpärit (nooin 30). pilko palasiksi. Pistä ne teräsastiaan jossa on nokka. pistä uuniin noin 200°. Kunovat sulaneet valuta massa kodan päälle, alhaalta ylös, hiljalleen kotaa kiertäen.Syntyy spiraalikate muovista. Muistuttaa aivan Gaudin arkitehtoonisia mestariteoksia.

Lisääjä Henna Tiistai, 28.Lokakuu, 2003 - klo 13.32:

Luovuuden avara taivas. Tätä kyytiä ollaan
Kiasmassa. Ei muuta kuin höyhentämään ja
muovintamaan. Nykykotataidetta.

Lisääjä Duommá Tiistai, 28.Lokakuu, 2003 - klo 18.31:

Hemmetti soikoon tmustak, toi oli hieno idea!
Teen tollasen joskus, kautta kuukkelin pyrstön!

Lisääjä RÖH~ Tiistai, 28.Lokakuu, 2003 - klo 19.06:

Tai kumimaitoa ruiskulla: teek kodastasi aito GST-saapaskumitorni, jossa illoin istut lukien 7 veljeksen sankaritöistä ja Simeonin selityksistä pirusta sapasnahkatorneineen hukattuaan veljesten rahat väkiviinaan.

Kookkaan kumisaappaan kuivaus omalla tontilla vaikka nuotiota siinä pitäen tulisi olla sallittua.

Lisääjä IkiHonka Tiistai, 28.Lokakuu, 2003 - klo 23.21:

Heko heko heko... Tätä täytyy harkita tosissaan. Löytyykö muita porukkaan. Jukkis? Saadaan yhteishankintana edullisemmin. Taatusti vedenpitävä. RÖH~ on kanssa yksi pelle peloton.

Lisääjä RÖH~ Sunnuntai, 02.Marraskuu, 2003 - klo 20.52:

Pelle Pelottoman Mietintämyssy.

Lisääjä Sama~ Sunnuntai, 02.Marraskuu, 2003 - klo 20.54:

...tais taas jäädä lyhyeksi...

Lisääjä RÖH~ Sunnuntai, 02.Marraskuu, 2003 - klo 21.22:

Normaalikokoisena tälläinen.

Lisääjä jukkis Maanantai, 03.Marraskuu, 2003 - klo 05.51:

Eikös tuo lasketa jo KAMMIEN kastiin?

Lisääjä jukkis Keskiviikko, 03.Joulukuu, 2003 - klo 20.30:

Kehittele ajatusta! Kerrothan sitten mullekin, jos kokeilet! Voi veljet kun tulis lunta...

Lisääjä j. Keskiviikko, 03.Joulukuu, 2003 - klo 20.31:

Tää jä'rjestys on nyt kyllä hetken ihan sekaisin...

Lisääjä Viljami Perjantai, 19.Joulukuu, 2003 - klo 16.04:

Kiitos Prpn Paskalle kodan pystytysohjeista. Pakko lähteä heti kokeilemaan.


Viestin lisääminen tähän aiheeseen on tällä hetkellä kielletty. Ota yhteyttä aiheen moderaattoriin saadaksesi lisätietoja.