Litokaira

Vaellusnet Turinat: Vaellusalue - Lappi: Litokaira
Lisääjä Pystyhonka (Pystyhonka) Maanantai, 12.Heinäkuu, 2004 - klo 08.24:

Onko kenelläkään kokemuksia retkeilystä Litokairassa Ranualla? Milllaiset maastot, onko väkeä tungokseen asti, kesä/talvi, onko tupia?
Kaikki tieto kiinnostaa. Vai mahtaako potentiaalit vastaajat olla lomalla...

Lisääjä (Kelo) Maanantai, 12.Heinäkuu, 2004 - klo 09.34:

Litokaira on suoerämaa, joten vaellus on välillä rankkaa. Kaikki ei siitä tykkää. Soiden, säippikelolaitaisten metsäsaarekkeiden, pikkujokien ja lampien kokonaisuus kuitenkin huokuu aitoa tunnelmaa. Talvella kulku on tietenkin helppoa. Väkeä on varsin vähän, hanhestusaikaan enemmän, hilla-aikana runsaastikin. Muutamia tupia: Litjojärvi, Tervonniemi, Kuivauslampi, Näätähaara, Tervonojan latvat, Syrjäoja (onko vielä kunnossa?). Litohovi Litojoen varressa on purettu muutama vuosi sitten. Papinpalon kämppä on nykyisin käyttökelvoton.
Tervonsuon laitaan on pystytetty lintutorni ja tulossa on joitakin pitkoksia, ehkä muitakin rakennelmia (http://www.metsa.fi/luo/projektit/suometsaeramaa/). Kuvatoimistoista leuku.fi ja dialogies.com löytyy hakusanalla Litokaira kuvia alueesta.

Lisääjä (Pale) Maanantai, 12.Heinäkuu, 2004 - klo 09.42:

On kokemusta vain sen verran, että juuri ja juuri sanoa saattaa. Aikaakin on jo kulunut yli 20 vuotta noista ensimmäisistä, kokeneempien suunnistustaidon varassa tehdyistä pitkistä reissuista. Silloinhan reissu jää usein aasimaiseksi narunpäässä kävelyksi ja valppaus ei ole parasta lajia.

Googletin Litokaira-hakusanalla ja näyttääpä olevan, että ovat rakentamassa pitkospuu- ja kämppäverkostoa. Harmi.

Tuosta alla olevasta linkistä saat jonkinlaisen, oikeastaan aika hyvänkin, käsityksen alueen maaston yleisluonteesta: soista on. Noilla tienoin, kuten minua paremmin tietänet, pienemmät suot ovat jotensakin aina ylityskelpoisia: joku metsän keskeltä paljastuva pikkusuo on rämettä tai enintään nevaa.

Metsämaastot olivat (sen mitä niistä enää muistan) pääosin sankkaa korpea ja seudut kaikkiaan alavia. Kumisaappaat olivat silloin ja kait vieläkin, parhaat jalkineet. Sen mitä joista ja puroista muistan, ylityspaikat olivat harvassa. Soillahan niistä ei yli pääse ja maakannaksilla ne ovat useimmin (luonnollisesti) pakkautuneet syvään uomaan. Ja kun korkeuserot ovat pienet, ei pelastavia koskiakaan liiemmälti ole.

Kulkijoita oli tuolloin vähän ja niin uskon olevan nytkin, sillä maasto tuskin houkuttelee massaturisteja. Jos itse lähtisin Litokairaan vain näine tietoineni, lähtisin talvella.

Tässä siis kuvia:
http://www.sll.fi/yhdistykset/olsy/litokaira.html

Tuoreinta tietoa taidat saada Erkki Lampenilta, jos mies vain sattuu vilkaisemaan tätä palstaa.

Tässä Erkin ottamia kuvia.
http://www.saunalahti.fi/~elampen/hiihto/hiihto.html

Tuskinpa näistä löyhistä muistikuvistani apua on.

Lisääjä (Tervasuo) Maanantai, 12.Heinäkuu, 2004 - klo 10.32:

Litokairassa olen käynyt tasan yhden kerran. Soiselta vaikutti. Reissu tehtiin myöhään syksyllä, jolloin suot ja pienet lammet olivat jo jäässä. Vastaan tuli tasan yksi kulkija.

Kesähelteillä Litokaira on varmasti "miellyttävä" paikka, mutta kuvittelisin, että soita ja metsäsaarekkeita saa rämpiä läpi ihan omassa rauhassa.

Litokaira suojeltiin alunperin muistaakseni soidensuojelulailla, joka ei sinällään estänyt hakkuita. Nykyään kaira on Naturassa ja kuuluu EU:n Life-ohjelmaan suometsäerämaana.

Innokkaimmat Litokairan ystävät ovat jossain vaiheessa käsittääkseni puuhanneet alustavasti jonkinlaista listaa, jolla vastustetaan "turismia" helpottavien rakenteiden tekoa alueelle.

Lisääjä Pystyhonka (Pystyhonka) Tiistai, 13.Heinäkuu, 2004 - klo 08.30:

Kiitoksia mahtavista vastauksista! Näimä tiedot antoivat tosi paljon!
Kiitos, kiitos, kiitos!

Eipä aina moitita näitä sivuja, tällä tavalla homma toimii...


Lisää viesti


Tämä on yksityinen keskustelualue. Lisätäksesi viestin tarvitset voimassa olevan käyttäjätunnuksen ja salasanan.
Käyttäjätunnus:  
Salasana: