Jouluisia terveisiä UKK-puistosta

Vaellusnet Turinat: Vaellusalue - Lappi: Jouluisia terveisiä UKK-puistosta
Lisääjä Kopsus (Kopsus) Torstai, 13.Tammikuu, 2005 - klo 19.33:

Tässä kuvia kaamosvaellukselta (Kemihaara-Rajajooseppi), pistäkää erityisesti merkille joululounas :)

http://kopsus.myphotoalbum.com/view_album.php?set_albumName=album02

Lisääjä (Seppo) Torstai, 13.Tammikuu, 2005 - klo 19.54:

Todella hieno: sekä kuvat että reissu. Panen myös merkille kuutamossa otetut kuvat; aivan kuin päivällä, valoisan aikaan.

Lisääjä Jauru (Jauru) Torstai, 13.Tammikuu, 2005 - klo 20.12:

Hitto.. katteks käyp!
Hyvejä kuvaeja ja mitä niiden ohessa kaikkea onkaan koettu.
Näkyyköhän Vongoivan kammista ees harja.. huussista puhumattakaan.. sykähdyttää nuo kuvat, kun aattelee miten siellä on vaan kuivan kelin aikaan käppäillyt.
Tie taitaa pääsääntöisesti olla auki Kemihaaraan, joten pitäiskö issekkin joku kerta yrittää..

Lisääjä (Savu) Torstai, 13.Tammikuu, 2005 - klo 21.39:

Vau! Saako kysyä vähän varusteista; millaiset oli nuo sukset ja mitkä saappaat? Terveisin nimim. "Varustehankintoja suunnitteleva".

Lisääjä Kuukkelj (Kuukkelj) Perjantai, 14.Tammikuu, 2005 - klo 00.41:

Terve!
Vaelsin noissa Kiertämäjärven ja Anterinmukan maastoissa kesäkuussa -04, olipa hauska nähdä paikat puoli vuotta myöhemmin! Kiertämän katto on selvästi uusittu. Pihalla oli kesäkuussa tarvikekasa, jonka päämäärää mietimme porukalla, nyt sen tiedän! Järvellä uivat kesällä kuikat ja joutenet. Vongoivalle olen yrittänyt kahdesti, aina on ollut hernerokkasumu! Hienoja kuvia!, kuutamohiihto tunturissa olisi kokemisen arvoinen!!

Lisääjä Aurinko (Aurinko) Perjantai, 14.Tammikuu, 2005 - klo 07.19:

Kiitos Kopsus hienoista ja tunnelmallisista kuvista.

Lisääjä Kopsus (Kopsus) Perjantai, 14.Tammikuu, 2005 - klo 09.05:

Tie Kemihaaraan pidetään auki talvella.

Kiertämänjärven kämppä oli täydellisesti kunnostettu. Vanha, osin mätä tupa oli itseasiassa purettu maan tasalle ja rakennettu samanlainen uusi tilalle. Homman oli tehnyt Helsingin seudun Lapinkävijät talkootyönä heinäkuussa 2004.

Karhun sukset (225cm) kokopitkillä nousukarvoilla. Kenkinä isokokoiset Kairan saappaat, joissa intin paksumpi huopavuori ja tarvittaessa kenkään olisi mahtunut vielä se ohut huopavuori. Muovipusseja käytettiin jaloissa sukkien välissä estämään kosteuden pääseminen huopavuoriin. Hyvin toimi, joskin tällä reissullahan ei ollut mitään hirveitä pakkasia. Kummallakin oli JR27:n ohjeita myötäillen tehty ahkio.

Lisääjä Torkkupeitto (Torkkupeitto) Perjantai, 14.Tammikuu, 2005 - klo 09.41:

Toden totta joulupöydästänne ei näyttänyt puuttuvan mitään!

Lisääjä Jänkä Jooseppi (Jänkäjooseppi) Perjantai, 14.Tammikuu, 2005 - klo 09.52:

Taisi olla hiljaista.

Vongoivan kammi ei koskaan hautaudu lumeen, sijainti kummulla on sellainen. Sen sijaan se uusi liiteri on sydän talvella kokonaan hangen peitossa - joskus olen toista tuntia lapioinut miehen mentävää reikää siihen paikkaan. Ja paskahuusi piti ensi tyhjentää lumesta, jos sinne aikoi mennä - ovi kun oli mitä oli ja tuuli hoitaa tuossa korkeudessa loput.

JJ

Lisääjä Kopsus (Kopsus) Perjantai, 14.Tammikuu, 2005 - klo 10.04:

Juuh. Ei nähty ketään koko reissussa, ainoastaan yksi helikopteri lentämässä, kaukaisia kelkan ääniä pari kertaa. Luton sillalla viimeisenä iltana nähtiin sitten livenä rajavartioiden kelkkoja. Tahvolla oli ollut muutama päivä ennen meitä tälläkin palstalla kirjoitteleva metsäsika. Muilla tuvilla ei ketään sitten marraskuun.

Lisääjä (Lumi) Perjantai, 14.Tammikuu, 2005 - klo 16.05:

Upeita kuvia! Ja hyvät selostukset mukana, sekä paikoista itsestään että myöskin tunnelmista!
Ja varsinkin se upea joululounas - WAU!!!

Lisääjä Kaarnikka (Kaarnikka) Perjantai, 14.Tammikuu, 2005 - klo 22.00:

Mukava nähdä tutut maisema lumisina. Hienoja kuvia.Toteutitte juuri sen haaveen joka minulla on ollut mielessä jo useita vuosia...Kunpa minäkin joskus uskaltautuisin talvivaellukselle. Tai todellisuudessa minä lähtisin vaikka heti, mutta siippa jarruttaa..:o)Ehkäpä saan hänet viellä ympäripuhutuksi..

Lisääjä (P3310) Perjantai, 14.Tammikuu, 2005 - klo 22.41:

osta elämä ja lähde ilman siippaa.

Lisääjä (Tmustak) Lauantai, 15.Tammikuu, 2005 - klo 02.41:

Voisin vaikka lähteä mukaan.

Lisääjä Huurteinen (Huurteinen) Lauantai, 15.Tammikuu, 2005 - klo 10.36:

Hienoja kuvia ja jutusteluja! Noista kyllä hehkuu se kaamosmeininki, hämärä valo ja kylmyys.

Kaarnikka, ei siinä talvivaelluksessa ole mitään peljättävää. Eka kerta kannattaa kylläkin toteuttaa jonkin kokeneen kanssa. Vastoin monia luuloja pääosan ajasta talvi-vaelluksella on kuuma. Kylmä toki välillä niin ettei raajojaan tunne mutta se on vain hetkittäistä, ja sehän siitä juuri hauskaa tekee..

Tmustak on ollut vauhdissa viime yönä! Näppäimistö aivan tulessa!

Lisääjä Kuukkelj (Kuukkelj) Sunnuntai, 16.Tammikuu, 2005 - klo 00.49:

Kun nyt pyöritään osittain Kiertämäjärven ympärillä, haluaisin tiedustella, mikä asumus on sijainnut järven länsiosassa, pienellä niemellä, oikeastaan Kiertämäojan suulla. Niemeltä löytyy selvä kämpän pohja ja lähiympäristön puustoa on hakattu (kantoja).

Lisääjä (Seppo) Sunnuntai, 16.Tammikuu, 2005 - klo 09.58:

Kiertämäjärven suulla, eli lähellä paikkaa, josta Kiertämäoja laskee Ylemmästä Kiertämäjärvestä, on ollut autiotupa. Näin ainakin kartan 'Sokosti - Suomujoki' 1:50000 vuoden 1975 painoksen mukaan.

Muistelen nähneeni sen saman paikan. Mutta en tiedä, milloin tämä tupa olisi ollut pystyssä.

Lisääjä (Turhankävelijä) Sunnuntai, 16.Tammikuu, 2005 - klo 13.32:

Kiertämän suun rakennuksesta ei ole tietoa mutta löysin
joskus netistä tällaisen artikkelin.
http://www.saariselka.net/syksy03/jutut/kkaira.html
Siinä on kerrottu Kiertämäjärvien seudun rakennuksista ja
vähän muistakin.

Legendaarinen itäkairan kulkija Tauno Perttula kyseli netin
keskustelusivuilla jo marraskuussa 1999: “Kuka rakensi
Talkkunankammin ja milloin? Entä Ylemmän Kiertämäjärven
länsipään vanhan kammin?” Kukaan ei silloinkaan
vastannut.

Mustikuvien mukaan Tahvontuvan sauna olisi pitänyt myös
uusia. Kuinkas oli Kopsus? Minkäslainen ja kuntoinen sauna
siellä Tahvolla oli?

Lisääjä Kopsus (Kopsus) Sunnuntai, 16.Tammikuu, 2005 - klo 13.55:

Kokonaan uusi sauna oli rakennettu viime kesänä Tahvolle noin 20-30m tuvasta alavirtaan puuceen puoleiselle rannalle. Kuvaa ei valitettavasti ole.

Sopivan tilava, ja ennenkaikkea toimiva perussauna. Sauna lämpeni nopeasti noin tunnissa 2-3 pesällisellä, vaikka oli talvi. Lämpö jakautui riittävän tasaisesti koko saunaan. Veden joutuu lämmittään erillisessä padassa. Eihän se mikään tunnelmallinen ollut, erityisesti kun materiaalit huikuivat vielä uutuuttaan. Hyvin se kuitenkin mielestäni sopi Tahvon pihapiiriin.

Lisääjä (Seppo) Sunnuntai, 16.Tammikuu, 2005 - klo 18.41:

Kiertämän kämpästä löysin seuraavia tietoja kirjahyllystäni.

Ensin Seppo J. Partasen kirjasta 'Saariselkä - magnettimäestä matkailukaupungiksi' 1992. Siellä mainitaan, että Ylemmän Kiertämän vanha kämppä lienee sekin vuosisatamme (1900-luku) alkukymmeniltä.

Ja sitten Kemppisen 'Poropolku kutsuu' 1961. Kirjassa on maininta, että "mutta kämppä järven (Ylemmän Kiertämäjärven) länsikulmassa oli kelvoton ja tulipuut kaukana".

Vaihtoehdoiksi jäävät: a) helmenpyytäjien kämppä (olisiko liian kaukana Lutosta, Suomusta, Muorravaarakanjoesta tai Kuotmuttiojasta; olen ymmärtänyt, että nämä olivat parhaat raakkujoet), b) kullankaivajien tai kultayhtiöiden kämpät (näitä lienee pystytetty 1930-luvulla - Eevert Kiviniemi löysi lähes 400 grammaisen kultakimpaleen 1935 Laanilasta - ja sitä ennen jo 1870-luvulla, c) metsäyhtiöiden kämpät vuosilta 1937-1939.

En usko, että 1930-luvulla rakennettu kämppä olisi ollut kelvoton 1950-luvun lopussa tai 1960-luvun alussa, joten vaihtoehdoksi jää näin helmenpyytäjien kämppä, taikka sitten kalamaja.

Maantiekurun reitin tuvat jopa 1700-luvulta asti taikka tunnettu Helanderin kotajärvellä oleva Lönnrotin ja Castrenin vuoden 1841 ovat sivussa reitiltä. Jos Maantiekurun reitti on kulkenut Luirolta Maantiekurun kautta Suomulle ja edelleen Aittajärven kautta pohjoisiin, ei kukaan olisi tullut Kiertämäjärville.

Jos ajatelmani on oikein, tulisi sitten tutkia helmenpyytäjien aikakautta. Se kaiketi päättyi vuonna 1955.

Lisääjä Kuukkelj (Kuukkelj) Maanantai, 17.Tammikuu, 2005 - klo 23.40:

Kiitos tiedoista!
Kämpän raunio näyttää tosiaan vanhalle, paikka on hieno! Enpä tiennyt, että itse Huhti Heikki on rakentanut Alemman Kiertämän puolilaavun (liekkö siis se polun varressa oleva, puolittain hiekkatievaan kaivettu pieni pöksä).
Kiertämäojan varresta löytyy vielä vanhoja raakunkuorikasoja, olenpa löytänyt tuoreetkin kuoret, eli joku piittaamaton on rikkonut lakia "ojan" varressa!
Lukekaa ihmeessä Valter Keltikankaan "Seitsemän tuntia erämaata", missä kerrotaan myös helmenpyytäjä Huhti Heikistä ja rajan taakse jääneestä Saariselän erämaan osasta, jota kuulemma parturoidaan kiihtyvällä vauhdilla...
Keltikankaan muutkin kirjat ovat lukemisen arvoisia. Jorma Ollikaisen "Kelokämppä" on hyvä ja hauska!

Lisääjä (Seppo) Tiistai, 18.Tammikuu, 2005 - klo 08.47:

Tarkoitatko Alemman Kiertämäjärven laavulla tätä? Kuva on otettu vuonna 1988.

Lisääjä Jänkä Jooseppi (Jänkäjooseppi) Tiistai, 18.Tammikuu, 2005 - klo 09.04:

Sitä nimenomaista "Seitsämän tuntia erämaata"-laaksoa ei olla hakattu - vielä. Eikä Huhti-Heikin kenttääkään. Hakkuut lähestyvät Vuonnijärveä, mutta ei ihan vielä Lounajärveä.

JJ

Lisääjä (Kare_Eskola) Tiistai, 18.Tammikuu, 2005 - klo 09.56:

Mihinkäs Kuukkeli sijoittaisit Kelokämpän maisemat? Minulla jäi arvailujen varaan.

Lisääjä Tele (Tele) Tiistai, 18.Tammikuu, 2005 - klo 12.31:

Kare, en ole "kuukkeli", mutta "kelokämppä"-kirjahan kertoo siinä Kirakkajoen alaosan varressa olevasta, nykyään metsähallituksen vuokrakämpäksi omimasta kämpästä. Eli maisemat siis Hammaskairassa ja Rahajärven ympäristössä. Kirja on kyllä erinomainen, suosittelen sitä muillekin kuin Hammaskairaan ihastuneille (joille se on tietty "must").

Lisääjä Kuukkelj (Kuukkelj) Tiistai, 18.Tammikuu, 2005 - klo 16.31:

Kyllä! Tuon Selvästi käsintehdyn pöksän ohi olen kävellyt laskujeni mukaan noin seitsemän kertaa Koilliskairaan vaellukselle lähtiessäni. Olisihan se hienoa, jos Heikki on tehnyt tuon tunnelmallisen "kämpän". Keltikankaan kirjaa lukiessa Heikistä tuli minulle aikamoinen idoli, erakkoverta virtaa myös minun suonissani...

Ivalosta Muurmanskiin menevän umpivenäläisen pienoisbussin kyydissä olen saanut kokea monta unohtumatonta elämystä; välillä vauhtia on ollut niin paljon, että penkkiä on saanut puristaa rystyset valkoisina ja toisinaan on ollut vähintään epävarmaa, selviääkö bussi Raja-Jooseppiin asti (kolmosvaihteella moottorin ääni oli henkeäsalpaava).

Bussi on joka tapauksessa oiva keino päästä julkisilla kulkuvälineillä erämaan liepeille ja siitä viikon-parin jälkeen Kiilopäälle saunaan!

Kelokämpän Alpiini on oikeasti kotoisin Savosta, Kaavilta, oikealta nimeltään Albin Tirkkonen. Tele tietää oikean paikan, jonne Tirkkonen lopulta asettui, jätettyään vaimonsa ja kaksi pientä poikaansa kotiin, minne ei koskaan palannut. Alpiini katui tekoa kuolinvuoteellaan, mutta ei koskaan nähnyt poikiaan. Olen leikannut Kämppäkosken varren erakosta lehtileikkeen Savon Sanomista vuodelta 1997 (24.4), jolloin Alpiinin syntymästä oli kulunut 100 vuotta ja 25 vuotta kirjailija Ollikaisen kuolemasta. Ollikainen ajoi moottorikelkalla sulaan siellä Kirakan kairassa.

Lisääjä Ikis (Ikihonka) Tiistai, 18.Tammikuu, 2005 - klo 17.46:

Tuossa pieni näyte kirjasta niille, ketkä eivät sitä ole vielä lukeneet.

Lisääjä Kuukkelj (Kuukkelj) Tiistai, 18.Tammikuu, 2005 - klo 22.33:

En malta olla mainostamatta Maanmittauslaitoksen Kansalaisen karttapaikkaa! Rekisteröityminen on ilmaista ja saat koko Suomen kartat näytöllesi (lapin kartat tulevat jopa 1:20 000!!!).
Osoitteen löytää esim. googlella.

Siellä se Alpiininkin kämppä oli Rahajärven länsipäässä vuokrakämppänä (suojelualue ympärillä)

Retken suunnittelu on todella helppoa, vaikka resoluutio välillä onkin vähän häiritsevän suttuinen (pienet tekstit täytyy melkein arvata). Joka tapauksessa pääset suureen mittakaavaan helposti koko lapin alueella :o

Lisääjä Ikis (Ikihonka) Tiistai, 18.Tammikuu, 2005 - klo 23.39:

Tuotako tarkoitat? Avatkaa uuteen ikkunaan hiiren oikeanpuoleisella painikkeella avautuvasta valikosta. Ei avaudu välttämättä tähän suoraan.

Lisääjä (Turhankävelijä) Keskiviikko, 19.Tammikuu, 2005 - klo 02.10:

Kiitos linkistä Ikis. Olen käyttänyt ahkerasti sitä vanhaa
http://kartta.nls.fi/ karttapaikkaa. Tässä uudemmassa on
näemmä uudetkin topokartat. Kerralaan näkyvä kartan osa
on hiukan pieni (400x400) mutta erittäin hyvälaatuinen.

Lisääjä (J_Susiraja) Keskiviikko, 19.Tammikuu, 2005 - klo 10.26:

Ja GPS:n käyttäjälle koordinaatitkin löytyvät tästä uudesta. Vanhassa olivat saatavilla kai vain maksullisessa versiossa.

Lisääjä Ikis (Ikihonka) Keskiviikko, 19.Tammikuu, 2005 - klo 11.26:

Huomatkaa tuo: "Koordinaattilaatikoihin voit syöttää joko kartastokoordinaatisto- tai yhtenäiskoordinaatistojärjestelmän (KKJ tai YKJ) koordinaatteja. Kartan mittakaavoissa 1:1000 - 1:80 000 koordinaatti näytetään KKJ:ssä ja muissa YKJ:ssä. Syöttää voit aina kuitenkin kummassa järjestelmässä tahansa, aineistosta riippuen Karttapaikka mahdollisesti muuttaa sen toiseen järjestelmään, mutta hakee kartan oikeasta kohdasta."

Minä ihmettelin aikani "virheellisiä" koordinaatteja, ennen kuin huomasin että mittakaava vaihtaa ne automaattisesti YKJ -> KKJ tai päinvastoin. Kun sen oppi huomioimaan niin homma helpottui.

Ammattipuolella koordinaatit juoksevat koko ajan kursorin paikan mukaan, mutta kansalaispuolella pitää Keskitä-toiminnon sormella klikata pistettä josta koordinaatit haluaa. Lukuarvot päivittyvät Karttapaikka-logon alle.

Lisääjä Tele (Tele) Keskiviikko, 19.Tammikuu, 2005 - klo 18.36:

Tuosta kansalaisen karttapaikasta.. Siellähän saa siis noita kartanpaloja tarkoistakin kartoista näytölle. Näistä palasista on mahdollista, jos vaan viitseliäisyyttä riittää, rakentaa layereita tukevalla kuvankäsittelyohjelmalla (esim. photoshop) ja kuvankaappausohjelmalla (esim. Gadwin printscreen tai Snagit) palapelejä, eli karttoja. Työtähän tämä teettää ja jokaiseen palaan tulee se maanmittauslaitoksen logo & mittakaavamerkki & "ei kopiontilupaa" mukaan.

Tämä tuli vaan mieleen, sillä olen menestyksellisesti värkkäillyt karttoja Norjasta vastaavalla (mutta paljon paremmalla :)) palvelulla, joka löytyy täältä: http://ngis2.statkart.no/norgesglasset/default.html Mutta tätä Kanasalaisen karttapaikkaa en siis ole kokeillut, kun kartanpalat ovat niin pieniä ja niihin tulee noita ylimääräisiä juttuja mukaan.. Ennemmin taidan kaivaa kuvetta kuin alan noista karttoja väsään, toisin kuin Norjan kohdalla.

Lisääjä (Savolainen) Keskiviikko, 19.Tammikuu, 2005 - klo 19.35:

Tuo on kanssa hyödyllinen ominaisuus kun voi tehdä muunnoksia eri koordinaattijärjestelmien välillä.
Esimerkiksi kotipihan tiedot
Täällä Pyhäjärvellä KKJ-perus ja KKJ-yhtenäis koordinaatit ovat samat kun ollaan 3kaistalla jonka keskimeridiaani on 27 astetta.
Muunnoksia tarvitaan jatkossakin kun uusiin karttoihin tulee ne EUREF-FIN koordinaatit joskus.
Olin aikaisemmin mitannut pihan tiedot omalla Garmin 45 gepsillä ja ero sen ja karttapaikan välillä oli vain 8m, ero selittyy gepsin epätarkkuudella.

Lisääjä Kuukkelj (Kuukkelj) Keskiviikko, 19.Tammikuu, 2005 - klo 21.36:

Tuo uusi kansalaisen karttapaikka (kokeiluvaiheessa?) on tosiaan paljon parempi kuin vanha versio! Alpiinin kämppäkentän rakennuksetkin erottuvat hyvin kartasta, eikä tekstejä tarvitse tihrustaa/arvailla ollenkaan, kiitos Ikihongalle! Olipa hyvä, että tuli puheeksi. Mittakaava vain parani.
Tykkään itse hypistellä retkellä oikeaa karttaa. Tämä nettiversio on tosi hyvä keino suunnitteluun ja paikkojen tarkistuksiin. Kuume vain kasvaa, kun lasten nukutuksen jälkeen voit lähteä surffailemaan pitkin kairoja mielenkiintoisia paikkoja tutkien. Tämä on sitä hyvää palvelua, kiitos Maanmittauslaitokselle!
Vaelluksella kannan pelkästään karttaa ja kompassia. Lemmenjoella lähellä Vaskolompoloa (luoteeseen) maasto oli kyllä niin samanlaista, että GPS olisi antanut ainakin varmuuden tarkasta olinpaikasta.
Mutta onhan tämä nykyaika toiselta planeetalta verrattuna Kemppisen retkien alkuaikoihin, jolloin tulkittiin taloudellista karttaa

Lisääjä (Eräkulkuri) Sunnuntai, 23.Tammikuu, 2005 - klo 17.13:

Tosi hiljaista oli UKK-puiston Saariselän osalla 14.1...20.1. Koko viikon aikana en tavannut ketään muita kulkijoita, vain joitakin lumettuneita kulkujälkiä. Viimeisimmät merkinnät kämppävihkoissa olivat viikon vanhoja. Joulun ja Uuden Vuoden tienoilla oli ollut selvä sesonki, joka päättyi loppiaisen vaiheilla. Tuntureilla hanki kantoi hyvin, mutta alavilla metsämailla sai puhkoa latua upottavaan umpihankeen. Säät vaihtelivat -34 C...+1 C.

Vaselmapäiden välisessä kurussa oli nähty viikkoa aikaisemmin tapettu vaadinporo, jonka raatelijaksi olivat arvelleet ilvestä. Minä puolestaan näin siellä päin suden jälkijotoksen tunturissa, joten olisikohan ollut sittenkin kyseessä sama eläin.

Lisääjä Kopsus (Kopsus) Sunnuntai, 23.Tammikuu, 2005 - klo 17.23:

Katselinkin kotopuolesta, että vaihtelevat toden totta säät oli siellä Lapissa.

Itse en sitten saanut aikaseksi lähtä Lappiin, viime reissusta liian vähän aikaa (tällänen tuntuma ainakin). Sen sijaan teen pienemmän retken ja suuntaan huomenna Patvinsuolle 4 päiväksi. Todennäköisesti sielläkin saa olla täysin omissa oloissa, kun on vielä keskellä viikkoa.

Lisääjä Kopsus (Kopsus) Perjantai, 28.Tammikuu, 2005 - klo 08.01:

Hiljaista oli Patvisuollakin, ei ketään näkynyt 4 päivän aikana. Viime viikonlopulta oli tosin jälkiä, varmaankin päivämatkahiihtäjien. Lunta oli varmaan paikoin liki metri, mutta hanki upotti vain noin 10 cm, joten omia polkuja pystyi mukavasti etenemään 15km päivässä. Säät oli normaalin talviset, pakkasta 5...17 astetta. Ahman jälkiä oli alueella nähty (vieraskirjainfoa)

Lisääjä Kopsus (Kopsus) Tiistai, 01.Maaliskuu, 2005 - klo 08.39:

Palasin juuri yksinäiseltä hiihtoretkeltä Koilliskairasta 21...28.2. Hyvin meni ja rauhallista oli, reilusti yli 100km tuli mittariin. Ainoastaan Luirolla näin muita (yön olin tosin yksin Rajan kämpässä). Tuvilla oli yövytty pääsääntöisesti noin 5 yötä viimeisen kuukauden aikana, Luirolla vähän enemmän. Jonkin verran väkimäärä oli kasvanut helmikuun loppua kohti, mutta mistään sesongista ei todellakaan voinut puhua. Suurin osa kairan helmikuun kulkijoista tuntui olevan ulkomaanlaisia, enimmäkseen tsekkejä. Enemmän tai vähemmän tuoreita uria oli kaikkialla (kelkkoja, suksia, poroja), eikä kyllä uppihankeenkaan puskeminen ylivoimaista ollut. Hanki upotti 5-15cm.

Etelän hiihtolomat näkyivät vain Kiilopään lähellä valmiissa latuverkostossa, esimerkiksi Rautulammen tuvassa, joka oli hirveessä kunnossa. Puita ei ollut tuvassa lainkaan, lattia paskassa, vesiastiat järjestäen täynnä jäätynyttä vettä jne.

Pakkasta oli 5...32 astetta ja säät olivat hyvät, enimmäkseen aurinkoiset. Kylmimmän yön (pakkasta 28-32 astetta) onnistuin oleen teltassa, kun päätin, että nyt ei pullamössöillä. Trangia toimi hyvin noissakin pakkasissa, kun vaan sinolin ensin lämmitti. Muut yöt menikin sitten tuvissa, mutta mikäs siinä kun tupia on ja ennenkaikkea ne on kerrankin tyhjiä. Pistän kuvia tuleen, kun ehdin.

Lisääjä Nachos_Man (Nachos_Man) Tiistai, 01.Maaliskuu, 2005 - klo 09.08:

Mietinkin että sun pitäis olla kohta jo ihmisten ilmoilla.
Mukava että reissu meni mukavasti ja kiitos kuvista jo etukäteen.

Ulkomaalaisia ja erityisesti tsekkejä olen nähnyt itsekin paljon.

Lisääjä Kopsus (Kopsus) Tiistai, 08.Maaliskuu, 2005 - klo 23.51:

Sain lisättyä kuvat helmikuun vaelluksesta Saariselälle:

http://kopsus.myphotoalbum.com/view_album.php?set_albumName=album09

Kuvat kannatta normaalikokoisina vielä kertaalleen klikata koko ruudun kokoisiksi, niin näyttävät paremmilta. Näin ainakin omassa näytössäni.

Lisääjä Pkorjako (Pkorjako) Keskiviikko, 09.Maaliskuu, 2005 - klo 11.55:

Ei voi muuta kuin ihmetellä.
Toivottavasti perjantaina alkava reissu Haltille voidaan tehdä vastaavissa oloissa.

Oli kyllä kieltämättä todella upeita kuvia UKK puistosta. Noistahan suurin osa pärjäisi vaikka vuoden luontokuva -kilpailussa...

Lisääjä Nachos_Man (Nachos_Man) Keskiviikko, 09.Maaliskuu, 2005 - klo 13.19:

Yhdyn edelliseen.
Erittäin mukava katella ihmisten omia reissukuvia.
Niihin ei kyllästy.

Lisääjä (Blackfish) Keskiviikko, 09.Maaliskuu, 2005 - klo 22.54:

Jälleen kerran on löydetty jotain kuvaamisen arvoista. Hienoa, ei kyllästy.

Lisääjä Kopsus (Kopsus) Torstai, 10.Maaliskuu, 2005 - klo 09.29:

Välillä teki kyllä mieli vaan pyöriä ympäri ja samalla räpsiä kovaan tahtiin kuvia.

Helmikuun jälkimmäinen puolisko on jännä vuodenaika Lapissa. Tavallaan valoisuuden puolesta oli jo hyvin keväisen tuntuista, iho sai jopa rusketuksen ja aurinkolasit oli tarpeen. Mutta pakkaset oli kuitenkin lähes kuin jouluna (päiväksi pakkaset tosin hellitti jonkin verran).

Helmikuun loppupuoli lienee Lapissa jonkinlainen taitekohta sydäntalven ja kevättalven välillä. Ainakin reissun loppu muistutti hyvinkin paljon kevättalvea, esimerkiksi aurinko jaksoi haihduttaa huurteet puista päivän aikana.

Ehkä tulevina talvina teen reissun jonkin verran aikaisemmin. Tammi-Helmikuun vaihde olisi takuulla täysin sydäntalvea, mutta ei enää kaamosta. Kuitenkin aurinko jo paistais jonkin verran.


Lisää viesti


Tämä on yksityinen keskustelualue. Lisätäksesi viestin tarvitset voimassa olevan käyttäjätunnuksen ja salasanan.
Käyttäjätunnus:  
Salasana: