Vaellusturinat II

[Luiro]

Aika vähän on loppujen lopuksi tallennettu/tallentunut tietoa Samperin Savotan alkuvaiheista.
Veturit rahdattiin Rovaniemeltä hevoskyydeillä Ounasjokea pitkin Meltaukseen ja sieltä Unarinjärven kautta Sodankylään ja lopulta perille.
Talvella tuota raitoa oli tekemässä ensin satoja poroja, joilla poljettiin ura veturin osia rahtaaville hevosille. Tuohon aikaan, 1910-luvulla oli varsin vähän hevosvetoisia rekiä Lapissa liikkeellä, jos oikein muistan, niin raskaimpia veturin osia kuljettavan reen eteen oli valjastettu yli kymmenen hevosta.
On mahtanut olla hulppea näky. Harmi kun ei ole kuvia tuolta ajalta eikä suvussakaan ole enää ketään elossa tuolta ajalta.
_________________
"On aina ollut metsä ja kaira.
Sinne minä olen aina mennyt, kun on ollut vaikeaa.
Sinne minä olen aina mennyt, kun olen ollut onnellinen".
Juhani Valli, 2007

[blueraven]

[Kitiriikka]

Harmillista.. Se veturi on siellä pihan perällä katoksessa. Olet ollut ihan vieressä

Mukavinta siitä veturissa on se, että siihen saa kiivetä ja istua kuskin pukille ja antaa yhäkin mielikuvituksen laukata valtoimenaan.
_________________
Kitiriikka

Anna kaekkes, vuan elä periks

[honkamukka]

Silloin, kun pojat olivat peräänkatsomisiässä ja myöhemminkin, veturin kuskipukilla tehtiin monta mielikuvitusmatkaa.
Tulppiossa oli hyvä poiketa Nuorttillekin mennessä, tai kuleskeluviikon päätteeksi yöpymään ja saunomaan.

Pariin kolmeen vuoteen en ole poikennut, mutta siellähän se edelleen toimii erähenkisten rauhallisena tukikohtana. Jos sitten tulevana suvena.

[Heikki]

Olli Sandströmin kirjassa: Tukkeja rajan takaa on 22 sivua tarinaa Samperin Savotasta.
Hyviä kuviakin on.

[Ruska-01]

Kärkölän kirkonkylän Huovilan puistossa on samoihin aikoihin Amerikasta tuotu höyryveturi entisöitynä esillä. Senkin tuloon paikkakunnalle liittyy uskomattomia kertomuksia siitä, kuinka kyläläiset lehmiä myöden pelkäsivät omituista ja äänekästä konetta. Muistelen kuulleeni, että paikalliset valitivat kartanon insinöörin helvetinkoneesta senaattiin asti. Puisto on nyt myös kunnostettu, ja siellä on muutakin mielenkiintoista tutkittavaa, sillä kartanon isännällä oli useita suuria projekteja, joita hän ennakkoluulottomasti lähti toteuttamaan maillaan. Tämä meni vähän ohi Kemiharasta mutta ajattelin, että vinkki voisi kiinnostaa.

[Hanu]

Savotoista ja niiden jäljistä voi olla montaa mieltä, mutta tuskin suomalaiset huvikseen metsiä kulkisivat ja netissä siitä keskustelisivat ilman puun hakkuita ja jalostusta.
_________________
Epäsosiaalisen median kaipuu....

[honkamukka]

[Serpentis]

Jaa että ilman Lapin hakkuita ihmiskunta eläisi kivikaudella... No.. Jaa-a..

[Hanu]

No tuskin kivikaudella, mutta aika iso osuus puulla on siihen, että olemme päässeet siihen elintasoon yms. kuin missä olemme. Ja lapin(kin) hakkuilla saatiin paikallisille ihmisille työtä ja toimeentuloa. Ja maahan rahaa ulkomailta.
_________________
Epäsosiaalisen median kaipuu....

[amatööri]

^
On ne Lapin savotat tuoneet särvintä vähän kauemmaksikin.
Täältä Lapuan lakeuksiltakin on miehet ajaneet Majorilla Kemijärvelle talvisavottaan.
No ,eihän matkaa ole kuin rapiat 600 kilometriä..

[Koukkunen]

Nivalasta lähtöisin oleva Tapio Vilkuna on kirjoittanut aiheesta kirjasenkin: "kylmä kyyti traktorilla". Kiinnostavia juttuja, tehneet koneremonttiakin kovassa pakkasessa kuusen alla traktoriin. Tienestit vissiin olleet hyvät, että on kannattanut majurilla ajella satoja kilometrejä reki perässä lappiin.

[Ursus]

Nostovarsien päälle tekivät lavan, jolla kaksi miestä vuorotellen heinien seassa lepäsi kun toinen ajoi. Traktorin kuulemma siihen aikaan tienasi talvessa kun vain oli ahkera. Ainakin yhden kirjassa mainitun nivalalaisen olen tuntenutkin.
_________________
Jos metsään haluat mennä nyt , sä takuulla yllätyt ...

[honkamukka]

^ Olen myös lueskellut pätkiä siitä.

Lapin metsien hyödyntäminen voimaperäisemmin alkoi jo sotakorvausajoilta. Siis ennen kuin useimpien meidän maailmaan tuloa edes suunniteltiin.
Joet perattiin valtaväyliksi ja hakkuut vietiin kaukaisillekin selkosille. Nuoruutensa sodassa viettäneet miehet saatiin elämänsyrjästä kiinni, niin Lapin kuin muidenkin alueiden hakkuutyömailla. Raha ja sen perässä eri tavoittein kulkijat kansoittivat metsäisen Lapin alueet. Koneellistuminenkin alkoi näillä savotoilla.

Olen joskus lueskellut ja kuunnellutkin näiden ukkoherrojen juttuja Lapin työmaista.
Käsky ylempää kävi hakkuiden määrästä ja ne piti toteuttaa. Kun isosti toimitaan, niin hutejakin tulee. Metsänuudistuksia tehtiin vääränlaisella materiaalilla. Maanmuokkaus ilmasto-olosuhteiden vuoksi oli rajua. Satunnaista kulkijaa hirvittävää jälkeä syntyi. Metsävaltio pääsi inhokkilistalle näiden metsäpohjien aurauksien vuoksi. Nythän menetelmät ovat jonkinverran hellempiä. Vanhat uudisalat ovat vuosien saatossa muuttuneet kulkukelpoisiksi ja metsän näköisiksi. Me aina joskus unohdetaan että omistaja, Lapissa yleensä Metsähallitus, yrittää saada toimintansa kannattavaksi. Kyllä meille kulkijoille siitä huolimatta tallattavaa riittää.

Tietysti on ensiarvoisen tärkeää, että on saatu perustettua kansallis- ja luonnonpuistoja. Onneksi Samperin savottakaan ei ehtinyt vedenjakajan taakse ikimänniköiden kimppuun. Metsävaltiommekin säästää aarnialueita tuleville polville ja tekee huomattavasti muutakin, jotta kulkijan on helpompi taivaltaa tai levähtää.

Tämä tätä kemihaaralaistakin sivuten.

[p.kivela]

http://www.vanhatkoneet.fi/721/samperin-savotta