Vaellusturinat II
- Osta ja työllistä yh-äitejä Vietnamissa
 
Etusivu Rekisteröidy Ohje Vaellusnet Kuva MMS-Blog Vaellusturinat I Tilastot Avatarit  
Asentopaikkani Phoogle                      

Kantotulen lieskan leikintää Hammastunturin syksyisessä erämaassa.... Kulpakkojokea Hammastunturin kupeessa....... Kuoppajärvi Hammasjärven pohjoispuolella ja ruskainen haavikko........ Pyhä-Nattasen huipulta heinäkuun 2005 helteillä... Idyllinen Riestojoki Sompion luonnonpuistossa..... Anterin huipulta itäänpäin kevättalvella 1993.....
 

Vaellusturinat II Foorumin päävalikko Muu maailma Vaelluskertomus: GR5 - The Grand Traverse of the Alps
Näytä edelliset viestit:   
      Kaikki ajat ovat GMT + 2 tuntia  
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9  Seuraava

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Kukko
11.12.2013 9:39


Viestejä: 98
PÄIVÄ 11, VAL CLARET - PRALOGNAN (GR55 variantti)
Nousua: 1050 m
Laskua: 1700 m
Matka: 32 km
Aika polulla: 5:30 - 15:00



Oli vaikea lähteä lämpimästä hotellista ja jättää mukavuudet taakse, mutta heti lomakylän laidalla tuo tunne hävisi ja oli mahtavaa olla jälleen liikkeellä. Päivästä tulisi pitkä ja jännittävä, ratkaisevakin, jaksaisinkohan pitkälle aina Pralognaniin saakka.







Maisema oli niin luminen, etten huomannut kun ylitin Col de la Leissen solan (2758m). Lumessa tamppaminen ja korkea ilmanala saivat hengästymään aikaisempaa helpommin. Polut olivat aika summittaisia, mutta onneksi eksymisvaaraa ei juuri ollut.









Refuge de la Leisse (2487m).







Refuge du Col de la Vanoise (2517m), jossa oli käynnissä lisäsiiven rakennustalkoot.











Pitkä loppulasku meni suoraan läpi jännän järven astinkiviä pitkin. Pidin askelluksen yhä rivakkana, sillä taivas alkoi saada uhkaavia muotoja ja sävyjä.









Heti kun pääsin leirintäalueelle, saavutti ukkosrintama alueen ja alkoi armoton, vuorenseinämistä lisää tehoa saanut jylinä. Onneksi en ollut enää ylhäällä.



Päivä oli sujunut hyvin, fiilis oli onnistumisesta mahtava ja kävely tuntui yllättävän vahvalta; ei mitään ongelmia, ei rakkoja eikä lihaskipuja. Aloin myös luottaa polvien kestämiseen kunhan oli vain tarkkana lumella liukuessa. Päivä oli hyvä päättää reissun ensimmäiseen pitsaan! Vielä samanlainen tiukka rypistys seuraavana päivänä ja raaka kolmas etappi olisi päätöksessään.


_________________
http://longdistancetrail.wordpress.com/
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Kullervo
11.12.2013 10:54


Viestejä: 997
Uskomattoman makeita kuvia, jälleen Smile .

Muistatkos muuten oliko tuolla Refuge du Col de la Vanoise rakentamisessa nuo helikopterin nostamat elementit puuta? Näytti vähän massiivipuuelementeiltä (vastaavaa käytetty Suomessa esim Haltiassa muistaakseni).

Hyviä eläinkuvia! Aika julman näköiset sarvet pässillä, noitten kanssa varmaan toivoi, ettei elikko saanut päähänsä ryhtyä puskemiskilpaan?
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Kukko
11.12.2013 11:15


Viestejä: 98
Kullervo: Joo, puuta ne oli. Näytti tosin vaaralliselta kun noi elementit heijas aika paljon tossa kun yrittivät saada niitä paikalleen. Kopteri pörräs koko loppuiltapäivän edes takas tuoden alhaalta laaksosta Pralognanin läheltä noita elementtejä.

Pukki perhana seiso niin tukevasti syömässä polulla ja tuhisi että mun oli pakko suosiolla kiertää ylärinteen kautta ohi. Lempeitähän ne muuten oli. Toi mörmötti oli helppo kuvata, se oli ihan refugen luona ja vallan kesy Smile
_________________
http://longdistancetrail.wordpress.com/
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Kukko
12.12.2013 9:32


Viestejä: 98
PÄIVÄ 12, PRALOGNAN - MODANE/FOURNEAUX (GR55 variantti)
Nousua: 1406 m
Laskua: 1739 m
Matka: 29 km
Aika polulla: 5:45 - 15:10



Vanoisen puistossa olisi vielä yksi este, GR55-reitin korkein kohta Col de Chaviére (2796m). Halusin lähteä taas aikaisin liikkeelle, jotta ehtisin solan yli ennen iltapäivän pilviä. Pelkkää nousua ensin ohi kahden heräämäisillään olevan refugen, Roc de la Pêchen (1911m) ja refuge de Péclet-Polsetin (2474m)







Viimeisen refugen jälkeen astuin taas lumikentille. Meno kävi vaikeaksi ja polut katosivat. Mitä pidemmälle nousin, sitä epävarmempi olin oikeasta solasta. Harjanteen takana pilvet pitivät kovaa liikettä ja alkoivat uhkaavasti tummua.





Onneksi kuulin muita ihmisiä ja nousin ylös oikeaan solaan. Viimeinen seinämä upotti melkein vyötäisille ja sain taistella kovasti päästäkseni huipulle. Hetki henkeä ja kiireesti alaspäin, sillä taivas oli vieressä aivan tumma ja jyrisi.









Kolmannen etapin viimeinen hankaluus oli löytää perille leirintäalueelle. Fourneaux ja Modane muodostavat yhteenliitetyn kaunpunkikokonaisuuden ja sain kävellä useammankin ylimääräisen kilometrin ennen kuin teltta oli onnellisesti pystyssä. Mahtava fiilis, sillä olin selviytynyt reissun tiukimmasta rypistyksestä. Aloin uskoa, että Nizza olisi hyvinkin saavutettavissa.

Suosittelen kaikille GR55-varianttia ja Vanoisen puistoa, aivan erityisen hieno paikka ja nautinnollinen kävellä, tietysti olisin nyt toivonut vähemmän lunta.
_________________
http://longdistancetrail.wordpress.com/
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
anvila
12.12.2013 12:51


Viestejä: 48
Päivän paras hetki on, kun pääsee katsomaan tämän kalenterin uuden luukun. Uskomattoman upeita kuvia ja tarinaa. Kiitoksia!
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
noeijoo
12.12.2013 14:14


Viestejä: 111
En kuunaan päivänä kykenisi moiseen, joten hattua nostan ja mielenkiinnolla olen lukenut kertomustasi. Upeat kuvat maisemista!
_________________
askel askeleelta
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Blog Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Kukko
12.12.2013 15:39


Viestejä: 98
Mukava kuulla kaverit!
Tekisi mieli kirjoittaa enemmänkin, mutta mennään nyt näin lyhkäisesti. Julkaisen sitten joskus jotain kautta pidemmän kirjallisen version:)

noeijoo: askel askeleelta vain eteenpäin:)

HARJOITTELUSTA:

On tärkeää jaksaa vetää pitkää päivää ja tuntea omat rajat. Pohjakuntoa erityisesti tälle reissulle rakensin seuraavasti:

TALVI
Hiihdin mahdollisimman paljon pertsaa. Pyrin tekemään joka viikonloppu pitkän päiväretken 20-40km. Lisäksi vähän lenkkiä ja sählyä.

KEVÄT
Pyöräilin töihin kahden kuukauden ajan (20km ja 1h suuntaansa). Sai reisiin hyvin potkua, mutta meinasi käydä kalpaten. Sain etureidet tosi jumiin, huono peruspyörä ja huono venyttely. Onneksi huomasin asian ajoissa ja lopetin pyöräilyn sekä kävin kolmesti juuri ennen lähtöä hierotuttamassa jalat auki.

KEVÄT/KESÄ
Lumien sulettua tein muutaman pitkän päiväkävelyn, täydellä rinkalla ja vähintään 25km. Lisäksi neljänä viikonloppuna kävin tekemässä mäkitreenin mm. Kauniaisten laskettelurinteellä. Sehän ei taida olla kuin 50m korkea, mutta kun 20 kertaa hinkkaa ylös alas rinkan kanssa kesäkuumalla niin siitä saa käsityksen mitä tuleman pitää Alpeilla. Näissä treeneissä huomasin reisien vaarallisen jumituksen.

Eli ei mitään hyvää peruskuntoa kummempaa vaadita ja vähemmälläkin pohjakunnolla selviää kun varaa vain enemmän aikaa. Tärkeintä on, ettei rakot rasita ja palautuu joka päivästä hyvin. Todelliset taistelut käydään pään sisällä Wink
_________________
http://longdistancetrail.wordpress.com/
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
omat polut
12.12.2013 16:01


Viestejä: 3359
^Maileja tullut senverran että siirtynyt päiväretkipuolelle, voisit varmaan suositella jotain aluetta reittisi varrelta hotellimajoitusta tukikohtanaan pitävälle päiväravurille, korkeuseroa saa mielellään olla, lumikaan ei haittaa, semmosia reippaita päivävetoja hienoissa(jylhissä) maisemissa?
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Kaukomieli
12.12.2013 20:21


Viestejä: 205
Pystyykö tuon kävelemään lyhyemmillä päivämatkoilla? tuollaiset nousu ja laskumäärät yhdistettyinä 25-35 km päivämatkoihin kertovat että jää tekemättä tällaiselta vanhemmalta herrasmieheltä....
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Kukko
12.12.2013 23:17


Viestejä: 98
Kaukomieli: Ilman muuta! Alpit on täynnä kyliä ja vuoristomajojen ja palveluiden verkosto on erittäin kattava myös tämän reitin varrella. Esim. ton edellisen osuuden olisi voinut jakaa vaikka Pralognan - refuge 1 - refuge 2 - Modane. Ne skandinaavi-leidit, jotka tapasin reissun alussa taisivat suunnitella käyttävänsä 6 viikkoa. Mulla itsellä ei ollut mahdollista varata kuin nelisen viikkoa ja olen kilpailuhenkinen niin siksi pyrin mahdollisimman tiukkaan tahtiin:)

omat polut: Vaikea sanoa kun kaikkialla on mahtavaa. Lisäksi siirryin nopeasti reitillä eteenpäin joten vaikea hahmottaa alueiden monipuolisuutta pidempiaikaiseksi tukikohdaksi. Mutta, kyllähän se Chamonixin ympäristö, TMB ja Vanoisen luonnonpuisto nousevat aika hehkeinä esiin ensimmäisestä puolikkaasta. Loppua en vielä paljasta, katotaan mitä luukuista tulee Wink
_________________
http://longdistancetrail.wordpress.com/
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Kaukomieli
13.12.2013 0:44


Viestejä: 205
Tuo kuulostaa paremmalta, kun kuitenkin kulkisin hitaasti jo valokuvaamisenkin vuoksi. Minulle kiireen pitäminen on kauhistus, työssä saa sitä aivan tarpeeksi, hitaasti nautiskellen ja maisemia katsellen, kulku fiiliksen mukaan, mutta ei missään tapauksessa kenenkään, edes itsensä, kanssa kilpaillen. Ne kilpailut on kilpailtu, ja tiedän kyllä jo kuka ja mikä olen, enää ei tartte Very Happy
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Kukko
13.12.2013 10:05


Viestejä: 98
Kaukomieli: Viisaita sanoja! Ja kukin omaan tahtiinsa, niinhän se menee. Mulla varmaan vielä tuota nuoruuden intoa... Very Happy

Mutta jatketaas, perjantai ja 13... sisältääkö päivä pahaa onnea?

PÄIVÄ 13, MODANE/FOURNEAUX - DU THABOR
Nousua: 1500 m
Laskua: 213 m
Matka: 13 km
Aika polulla: 7:00 - 13:30



Oli hyvä että GR5:n toinen puolisko, etapit 4-6, alkoi lyhyemmällä päivällä. Tunsin jäsenissä aikamoista väsymystä edellisistä pitkistä päivistä. Onneksi lihaskipuja ei ollut, joten askelsin iloisin mielin ylöspäin kohti du Thaborin majaa, joka sijaitsi aivan päivän solan, Col de Vallée Étroiten (2434m) luona. Ajattelin pystyttää teltan jonnekin solan lähistölle.











Refuge du Thabor (2502m).







Löysin heti solan takaa mukavan ruohikkoisen rinteen, johon päätin asettua. Majalle oli vain parikymmentä minuuttia matkaa, mutta olin sopivasti muilta piilossa. Telttapaikan viereiseltä törmältä saatoin tarkkailla sivummalla kulkevaa polkua, joka mutkitteli alemmas kohti laaksoa, jossa lehmänkellot etäisesti kilkkasivat. Kutsuin leiripaikkaa Murmelikukkulaksi, sillä se oli porattu täyteen suuaukkoja.





Katselin kuinka kulkijat kävivät iltapäivän aikana yhä harvemmaksi ja jäin lopulta aivan yksin. Ilta toi mukanaan pieniä sadekuuroja ja yhä matalammalla leijailevia pilviä. Tuuli yltyi ja pian näkyvyys heikkeni, enkä nähnyt usvaverhon sisällä montaakaan kymmentä metriä. Ilta hämärtyi ja ympäröivät pilvet loivat aavemaisen sinivioletin sävyn. Tunsin oloni yksinäiseksi ja aavistuksen pelokkaaksi, mutta onneksi refugen läheisyys hellitti huoltani. Tuuli riepotteli telttaani ja kiinnitin ylimääräisetkin maakiilat ennen kuin sulkeuduin yöpuulle.



Heräsin yöllä outoon valoon, joka tuli välkkyen uniini saaden minut säpsähtämään. Sohiko joku rosvo taskulampulla telttaani? Laitoin lasit päähäni ja uskaltauduin kurkistamaan ulos pimeään yöhön. Oli aivan hiirenhiljaista eikä makuupussini kahinaa lukuunottamatta kuulunut mitään. En nähnyt taskulamppua vaan tähtikirkkaan yön, jollaista ei saata nähdä kotona kaupungissa. Tuijotin lumoutuneena tähtitaivasta yläpuolellani ja unohdin sitä ihmetellessä hetkeksi koko omituisen valon.

Kaikki tuntui kovin epätodelliselta kunnes kirkas välähdys silmäkulmassani ravisteli minut irti haaveistani. Etsin katseella valon lähdettä ja huomasin koko itäisen taivaanrannan välkkyvän vuorijonon takana. Olin herännyt kaukaisten salamoiden loisteeseen. Vai olivatko ne kaukana? Yön pimeydessä minulla oli vaikeuksia arvioida myrskyn etäisyyttä ja suuntaa. Mitään jyrinää en kuullut, mutta en osannut tulkita varmasti mitä se merkitsi. Oliko kyseessä Kalevantulet eli varsin kaukana liikkuva ukkosrintama?

Jäin pohtimaan mitä tehdä, mikäli myrsky tulisi päälle. Voisin rynnätä alaspäin ja saavuttaa melko nopeasti suojaisemman paikan, mutta ehdottomasti parhaimmalta tuntui hakeutua läheisen refugen suojaan. Olin joka tapauksessa varma, että mikäli näkemäni salamointi osuisi kohdalle, en halunnut olla teltassani sillä korkeudella. Laitoin nopeasti vaatteet päälle ja jäin tuijottamaan välkkyvään yöhön. Vartin päästä pystyin erottamaan pilven reunan ja pidin tätä sen merkkinä että ukkosrintama oli tulossa päälle. Oli parasta lähteä liikkeelle ja heti. Nappasin arvotavarat ja makuualustan kainalooni ja katosin yöhön otsalampun valossa. Suunnistin puolijuoksua ylös solaan ja takaisin refugen suuntaan. Olin aivan hengästynyt yllättävästä yöllisestä kilpajuoksusta ja istahduin viiden minuutin päähän majasta, yksin kivelle tarkkailemaan tilannetta.

Aika kului ja tuntui jännittävältä olla siinä hetkessä. Erotin muutaman kerran vaimeaa jyrinää, mutta arviolta puolen tunnin kuluttua salamointi vaimeni ja myrsky näytti ottaneen toisen suunnan ja menevän menojaan. Huokaisin ja kävelin takaisin teltalleni vain tähdet seurana. Mietin, saisinkohan enää unta, mutta en tajunnut mitään ennen kellon soittoa seuraavana aamuna.
_________________
http://longdistancetrail.wordpress.com/
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
vetta
13.12.2013 10:31


Viestejä: 411
Kiitos, hyvä joulukalenteri. Kuvat toimivat kertomukseen hyvin, eikä ole pelkkiä maisemapostikortteja. Telttapaikat saa tosiaankin näkyä ja polut reittimerkkeineen siitä kulmasta, kuin kävelijä ne näkee.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Kukko
14.12.2013 10:28


Viestejä: 98
vetta: kiitti! Tosiaan kun en keskittynyt valokuvaukseen mitenkään erityisesti, mitä nyt silloin tälloin otin videota ja itsestä gorillapodilla kuvia, niin kaikki on aikalailla suoraan polulta kuvattu, joko eteen, taakse tai sivulle:) Telttapaikkojen kuvaus on mun mielestä ennen kaikkea tärkeä tiedonmuru niille, jotka mahdollisesti suunnittelee liikkumista samoilla seuduilla.

PÄIVÄ 14, DU THABOR - NEVACHE
Nousua: 428 m
Laskua: 1175 m
Matka: 16 km
Aika polulla: 7:20 - 13:10



Aamu valkeni kauniina ja rauhallisena. Yöllinen episodi tuntui kovin kaukaiselta muistolta, melkein kuin pahalta unelta. Pakkailin kamat kaikessa rauhassa ja lähdin liikkeelle halki aamukasteisen ruohikon.



Laskeuduin kohti italialaista laaksoa. Vaikka olin yhä Ranskassa, oli alueella juuret naapurimaan puolella. Hyräilin itsekseni sitä vähää, minkä Italian kansallislaulusta osasin. Aurinko lämmitti mukavasti ja mieli oli korkealla. Huomasin kuinka kaikki ympärillä oli muuttunut kovin erilaiseksi; ruohikko, puut ja ilmassa itsessäänkin oli selvä eteläinen vivahde. Oli kerrassaan mahtavaa huomata konkreettinen muutos maisemassa ja tajuta vaelluksen edistyneen.





Laaksosta polku nousi rajusti ylös kohti kaunista järveä, jolle pysähdyin nauttimaan lounasta ennen laskua Nevachen kylään. Paikka oli lumoavan kaunis ja vietin pitkän tovin vain haaveillen ja tuijotellen sen tyyntä pintaa.







Lumisia rinteitä ja vuorenhuippuja ei enää näkynyt ja sirkat lauloivat kuivassa heinässä kun saavuin kylän laidalle. Olin ehdottomasti saapunut etelään!



Olin edellisenä iltana pyytänyt kotiväkeä kysymään lentoyhtiöltä mahdollisuutta aikaistaa paluulentoa, sillä lipputyyppini sen salli. Inhosin todella paljon raskaan vaelluksen jälkeen paluulennon odottelua määränpäässä. Se tapahtui Korsikalla ja edellisellä pitkällä Alppi-reissulla ja nyt minulla oli yhä nuo neljä ylimääräistä päivää. Olin levännyt yhden Les Houchesissa, mutta kirinyt sen kiinni Vanoisen puistossa. Kävely tuntui koko ajan entistä vahvemmalta, enkä kokenut mitään syytä hidastaa tahtia vain lepopäivien tähden.



Uutiset olivat hyvät; lipunvaihto onnistuisi pientä maksua vastaan. Tosin ainoa päivämäärä oli juuri se, jolloin saapuisin aikataulun mukaan Nizzaan. Ja koska lento lähtisi jo puolilta päivin, tarkoitti se yhden jäljellä olevan päivän tuplaamista. Tutkittuani karttoja ja laskettua jäljellä olevia etappeja, tuntui se täysin mahdolliselta. Päätös oli riski, olinhan vasta hädin tuskin puolimatkassa, mutta päätin aikaistaa paluulennon. Pidän moisesta haasteesta ja olin aivan täpinöissäni. Nyt oli vain käveltävä ja reippahasti.


_________________
http://longdistancetrail.wordpress.com/
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
SOJ
14.12.2013 14:09


Viestejä: 12
Kukko kirjoitti:
Laaksosta polku nousi rajusti ylös kohti kaunista järveä, jolle pysähdyin nauttimaan lounasta ennen laskua Nevachen kylään. Paikka oli lumoavan kaunis ja vietin pitkän tovin vain haaveillen ja tuijotellen sen tyyntä pintaa.


Mistä tuolla haaveen keskellä voi enää haaveilla?

Täytyy jo tässä vaiheessa kiittää älyttömän hienosta kertomuksesta. Jo aiemmin olen noille seuduille haikaillut, eikä tämä juttu helpota tilannetta laisinkaan. Pakko päästä!
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9  Seuraava

 
Tutustu muihin vastaavaan asiaan liittyviin keskusteluihin (Hakee kaikki keskustelut joiden otsikoissa esiintyy sama sana)
Aihe Kirjoittaja Foorumi Vastaukset Lähetetty
*MYYTY* Suunto Traverse aiw Ostetaan ja Myydään 2 13.03.2017 17:08 Katso viimeisin viesti
Vaelluskertomus: GR11 - Espanjan Pyre... Kukko Muu maailma 11 22.01.2017 12:25 Katso viimeisin viesti
Vaelluskertomus Etelä-Norjasta Tunnelivaeltaja Norja, Ruotsi, Venäjä ja muut lähialueet 4 26.08.2016 20:55 Katso viimeisin viesti
M: Walking in the Alps -kirja MYYTY Kairatar Ostetaan ja Myydään 1 08.08.2016 18:14 Katso viimeisin viesti
M: Trekking in the Zillertal Alps -ki... Kairatar Ostetaan ja Myydään 1 08.08.2016 18:11 Katso viimeisin viesti
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


      Sivun alkuun  

Sivu 4 Yht. 9
Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9  Seuraava
Siirry: