Vaellusturinat II
- Osta ja työllistä yh-äitejä Vietnamissa
 
Etusivu Rekisteröidy Ohje Vaellusnet Kuva MMS-Blog Vaellusturinat I Tilastot Avatarit  
Asentopaikkani Phoogle                      

Kantotulen lieskan leikintää Hammastunturin syksyisessä erämaassa.... Kulpakkojokea Hammastunturin kupeessa....... Kuoppajärvi Hammasjärven pohjoispuolella ja ruskainen haavikko........ Pyhä-Nattasen huipulta heinäkuun 2005 helteillä... Idyllinen Riestojoki Sompion luonnonpuistossa..... Anterin huipulta itäänpäin kevättalvella 1993.....
 

Vaellusturinat II Foorumin päävalikko Yleisiä retkeilyyn liittyviä sekalaisia asioita Mikä yksinvaelluksessa hirvittää/pelottaa/jännittää?
Näytä edelliset viestit:   
      Kaikki ajat ovat GMT + 2 tuntia  
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4  Seuraava

 
Mikä hirvittää/pelottaa/jännittää?
Sairastuminen vakavasti
47%
 47%  [ 59 ]
Eksyminen pahemman kerran
8%
 8%  [ 10 ]
Ruoan loppuminen
0%
 0%  [ 1 ]
Villieläimen hyökkäys
3%
 3%  [ 4 ]
Ylityksessä kaatuminen/hukkuminen
9%
 9%  [ 12 ]
Koti-ikävä
6%
 6%  [ 8 ]
Viinan loppuminen
6%
 6%  [ 8 ]
Mielenterveyden pettäminen
4%
 4%  [ 5 ]
Jonkin tärkeän varusteen hajoaminen
5%
 5%  [ 7 ]
Joku muu, mikä?
7%
 7%  [ 9 ]
Ääniä yhteensä : 123
      Sivun alkuun  

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
reikäteltassataas
28.05.2014 22:13


Viestejä: 1083
Ei mikään hirvitä yksinvaelluksessa. Voi kulkea turvallisesti omaan tahtiin. Tietty joskus seuran kaipuu valtaa mielen, mutta eipä ole paria päivää pitempää vielä tullut vaellettua ilman että olisi toisiin immeisiin törmännyt ja saanut pulistua noita tunteita pois. Talvella en ole "oikeasti" vaeltanut, ehkä siinä hommmassa voisi nämä turvallisuusasiat nousta enempi pintaan.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Mertzi
28.05.2014 23:39


Viestejä: 178
Louestaja kirjoitti:
... en oiekastaan ole huolissani tavallisista sairauksista, vaan että tulee jokin fataali kohtaus. Verisuoni päässä tai pumppu sanoo poks. Sivistyksen parissa olisi siinä tilanteessa vielä jotain mahdollisuuksia, mutta (yksin)vaelluksella se on sitten siinä.


Toisaalta ihan normaalielämässäkin useimmat meistä ovat hetkittäin yksin (kotona, työmatkalla vähän kauempana muista ihmisistä, jne.), että ihan yhtä hyvin joku tuollainen kohtaus voisi tulla melkein koska tahansa. Aika hyvää tuuria olisi, jos sellainen sattuisi kauppakeskuksessa tms., jolloin tosiaan mahdollisuuksia vielä olisi. Ja jos se olisi kerrasta poikki, niin eipä ainakaan ehtisi kitua kauheasti.

Itse retkeilen koiran kanssa ja enimmäkseen vielä aika lyhyitä retkiä, mutta kuten tuossa joku toinen sanoi, koiran vakava vammautuminen (jalan katkeaminen tms.) olisi sikäli paha tilanne, että sellaiseen ei oikein voi vapepaa kutsua. Tosin, tarkemmin ajatellen, eipä vaelluskaveristakaan olisi siinä tilanteessa välttämättä ihan hirveästi iloa.
Ja sitten tulee tietysti mieleen se, että jos itsellä vaikka juurikin poksahtaisi verisuoni päässä, niin miten se nelijalkainen vaelluskaveri sitten siitä selviäisi eteenpäin...

Kyselyyn vastasin kuitenkin sen sairastumisen, koska joku vakavampi sairastuminen tai loukkantuminen on sellainen, johon ei kunnolla voi varautua, ja joka voi tehdä asiat tosi vaikeiksi, vaikka siitä hengissä selviäisi.
Lisäksi kun asiaa tarkkaan mietin, niin vaikka en normaalisti ukkosta pelkää, niin telttaillessa ja meloessa siihen suhtautuu aika paljon skitsommin kuin muissa olosuhteissa, joten ehkä sen voisi listata meikäläisen potentiaalisten retkipelkojen joukkoon. (Mikä voisi monista kavereistani olla yllättävää, koska muuten tykkään jopa bongailla ukkosia, enkä koskaan normaalisti sanokaan pelkääväni niitä.)
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
tekstiiliurheilija
29.05.2014 9:23


Viestejä: 909
Sairastuminen ja varsinkin loukkaantuminen pelottavat. Parantelen edelleenkin maaliskuussa Kanariansaarilla patikointilomalla sattunutta nilkkamurtumaa, kun liukastuin irtohiekkaan. Ylitykset pelottavat niin paljon, että ylitän vain alle metrin levyisiä puroja.
_________________
Tyyli ennen kaikkea!
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Blog Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Glottis
29.05.2014 14:49


Viestejä: 733
Kaarle Suurehko kirjoitti:
Kahlauksenpelosta pääsee kahlaamalla.


Pelko on ihan hyödyllinen reaktio eikä siitä kuulukaan hankkiutua eroon, kunhan vain toimintakyky säilyy. Siinähän vain kroppa yrittää kertoa että mieti ensin, toimi sitten eikä toisinpäin.

Eipä nuo kahlailut ole jääneet ikinä väiin siksi että pelottaa liikaa, mutta en myöskään ole kahlaillut niin että tarvitisi jälkikäteen miettä oliko paha paikka vai ei. Oman luonteeni tuntien pienellä treenailulla päästäisiin äkkiä tilanteeseen jossa ei osaa enään ollenkaan pelätä ja sitä en halua.
_________________
Vakaana seisoo metsä paikoillaan.
Ihmisen vaellukset täällä ovat niin turhia.
-Erno Paasilinna
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
EllaK
30.05.2014 12:24


Viestejä: 238
OS kirjoitti:
EllaK kirjoitti:
Turvalleen siis menossa vähän väliä.


Tuostahan voisi sanoa, että onpa turvallista menoa. Wink


Silloin vasta onkin turvallista kun siskoni kanssa liikenteessä. Turpa rullalle sanoisin... Smile
_________________
Vierivä kivi ei sammaloidu, mutta ei sen nyt tarvi jalkojen alta lähteä!
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Blog Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Orion
22.06.2014 11:28


Viestejä: 49
Vaihtoehdoista pystyi valitsemaan vain yhden, ja jäin miettimään ruoan loppumisen ja villieläimen hyökkäyksen väliltä. Valitsin ruoan loppumisen, koska sellainen tilanne vaikuttaisi mielialaani ja suoriutumiseeni merkittävästi. En harrasta kalastusta, onkimista tai metsästystä, eli olen kaupunkilaisen tavoin riippuvainen mukana kuljetettavasta muonasta.

Kaikkien muiden vaarojen tai riskien kanssa pärjään. En sairastu helposti. Mahdolliset loukkaantumiset ja vesien ylitysten riskit hallitsen toimimalla aina harkitusti ja huolellisesti, esim. valitsemalla taidoilleni sopivimman kulkupaikan; tosin samaan hengenvetoon: Olen kaksi kertaa ollut vähällä nyrjäyttää nilkkani, mutta ajattelen, että sellaisestakin voin vain syyttää itseäni: miksi keskittyminen askeleeseen herpaantui?

Petoeläimet, erityisesti karhut, tai näihin liittyvät riskit, ovat kyllä monesti aiheuttaneet unettomia öitä. Kuluneella viikolla Tsarmitunturin erämaassa, kontion valtakunnassa, en yllätyksekseni tuntenut enää mitään pelkoa karhun kohtaamista kohtaan, vaikka näiden jälkiä oli runsaasti. Itse Mesikämmen ei näyttäytynyt, vaikka ikäänkuin tunsin sen läsnäolon monessa paikkaa, enkä osannut enää pelätä.

Tsarmissa, missä en yli neljän päivän aikana nähnyt ensimmäistäkään ihmistä, tiedostin myös selkeämmin kuin UKK-puistossa, että jos minulle täällä sattuu jotain, kukaan ei tule hakemaan pois. Eli tietoista huolellisuutta kaikkeen liikkumiseen ja tekemiseen.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
OS
22.06.2014 15:42


Viestejä: 7438
Äskeisellä kauppareissulla tapasin kolleegan. Kaveri kulki kainalosauvojen avulla ja oikea jalka oli paketissa polvesta alaspäin. Innokkaana perhokalastajana oli ollut joitakin aikoja sitten harrastuksensa parissa ja koskessa kahlatessaan oli liukastunut/kompastunut veden alla olevaan kiveen siten, että sivulle päin kaatuessaan kivien väliin jääneestä jalasta katkesivat molemmat sääriluut. Oli saanut keinoteltua itsensä vedestä rantaan, josta oli soittanut (onneksi puhelin säilyi kuivana uintireissusta huolimatta) suoraan hätänumeroon ja kolmen vartin odotuksen jälkeen päässyt ambulanssiin ja hoitoon. Loppukesä meneekin sitten jalkaa kuntouttaessa.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
sahamies
22.06.2014 16:10


Viestejä: 4306
^ Karmea paikka kaverillasi, onneksi henki kuitenkin säästyi. Ei tarvitse olla vettä eikä edes liukasta kun noin voi käydä kuivallakin maalla kenelle hyvänsä.
Vaellussauvoista olisi hyötyä tällaisissa kohtaa, niitähän ei perhostelija joessa kahlatessaan yleensä käytä.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Blog Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Buli
23.06.2014 21:08


Viestejä: 278
heikki74 kirjoitti:
Joku muu, mikä? Horjahdus / harha-askel / liukastuminen kivikossa ja jalka poikki.


Kyllä tämä olisi myös minusta se huonoin vaihtoehto mitä yksin kairassa liikkuessa omasta mielestäni voi käydä.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Pekka
24.06.2014 9:40


Viestejä: 4158
Orion kirjoitti:


Petoeläimet, erityisesti karhut, tai näihin liittyvät riskit, ovat kyllä monesti aiheuttaneet unettomia öitä. Kuluneella viikolla Tsarmitunturin erämaassa, kontion valtakunnassa, en yllätyksekseni tuntenut enää mitään pelkoa karhun kohtaamista kohtaan, vaikka näiden jälkiä oli runsaasti. Itse Mesikämmen ei näyttäytynyt, vaikka ikäänkuin tunsin sen läsnäolon monessa paikkaa, enkä osannut enää pelätä

Olen kymmenien vuosien aikana yrittänyt kohdata edes kerran villin karhun silmästä silmään, mutta en ole onnistunut. Tiedän, että muutaman kerran olen ollut varsin lähellä, mutta ei ole tärpännyt. Siksi en osaa pelätäkään niitä.
Karhujen hyökkäyksiä on Suomessa vuosittain useita, mutta lähes kaikissa niissä karhua on joko ammuttu ensin, tai painostettu muuten. Siis ihmisen itsensä aiheuttamia tilanteita.
_________________
Kun eksyn, lähden kotiin.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
marsu
06.07.2014 14:45


Viestejä: 4
karhut ei pelota, mutta möröt on kamalia...
...yksin, pimeässä... Shocked
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
noeijoo
18.09.2014 21:02


Viestejä: 111
Pistäähän se miettimään yksinvaelluksen riskejä, kun puolisoni sai sydänkohtauksen Lapin reissullamme. Kivut olivat hirveät. Onneksi olimme hotellissa ja hätäkeskuksesta lähtien hoito oli erinomaista ja helikopterikyydillä pääsi sairaalaan aamuyöstä. Olen kyllä onnellinen, ettei oltu erämaassa. Nyt tuntuu, että kesällä yksinvaellukselle hankkimani hätälähetin ei olekaan turha kapistus.
_________________
askel askeleelta
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Blog Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
PeteBee
18.09.2014 21:44


Viestejä: 970
marsu kirjoitti:
karhut ei pelota, mutta möröt on kamalia...
...yksin, pimeässä... Shocked


Yritin höpsötellä Onnille ( vajaa 4 v) että kun on pimeetä, niin ukki pelkää mörköjä. "Ei niitä ukki tartte pelätä, ne on mielikuvituksen tuotetta" Shocked Very Happy

Lasten suusta kuuluu totuus Very Happy Very Happy Very Happy
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
jaakko33
18.09.2014 22:15


Viestejä: 532
noeijoo kirjoitti:
Nyt tuntuu, että kesällä yksinvaellukselle hankkimani hätälähetin ei olekaan turha kapistus.


Kaikki varmaan pelkää, että kotona tapahtuu jotain ikävää kun on itse sieltä poissa.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Blog Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
noeijoo
19.09.2014 5:01


Viestejä: 111
jaakko33 kirjoitti:
noeijoo kirjoitti:
Nyt tuntuu, että kesällä yksinvaellukselle hankkimani hätälähetin ei olekaan turha kapistus.


Kaikki varmaan pelkää, että kotona tapahtuu jotain ikävää kun on itse sieltä poissa.


Question Siinä ei paljon hätälähettimet auta, jos tuollaista pelkää. Vaelluksella parasta onkin, että ei tarvitse miettiä muuta kuin olemista siellä missä on.
_________________
askel askeleelta
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Blog Vastaa lainaamalla viestiä
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4  Seuraava

 
Tutustu muihin vastaavaan asiaan liittyviin keskusteluihin (Hakee kaikki keskustelut joiden otsikoissa esiintyy sama sana)
Aihe Kirjoittaja Foorumi Vastaukset Lähetetty
Mikä tämä on? Pekka Tietokilpailut ja kuva-arvoittelut 7 29.12.2019 0:32 Katso viimeisin viesti
Mikä kämppä jutavi Tietokilpailut ja kuva-arvoittelut 6 31.08.2018 8:24 Katso viimeisin viesti
Mikä nimi varsijousi Tietokilpailut ja kuva-arvoittelut 52 01.07.2018 22:02 Katso viimeisin viesti
Mikä firma myy Lundhagsin kenkiä? esakuni Kesävaellusvarusteet 5 29.09.2017 9:20 Katso viimeisin viesti
Kyytiä kemihaara, ivalo, vätsäri vai ... leukuperse Seuraa retkille 0 11.08.2017 21:08 Katso viimeisin viesti
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


      Sivun alkuun  

Sivu 3 Yht. 4
Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4  Seuraava
Siirry: