Vaellusturinat II
Osta ja työllistä yh-äitejä Vietnamissa
 
Etusivu Rekisteröidy VaellusWiki Ohje Vaellusnet Kuva MMS-Blog Vaellusturinat I Tilastot Avatarit Valokuvakilpailu WAP  
Asentopaikkani Phoogle | Retkeilijän kiintopisteet                      

Kantotulen lieskan leikintää Hammastunturin syksyisessä erämaassa.... Kulpakkojokea Hammastunturin kupeessa....... Kuoppajärvi Hammasjärven pohjoispuolella ja ruskainen haavikko........ Pyhä-Nattasen huipulta heinäkuun 2005 helteillä... Idyllinen Riestojoki Sompion luonnonpuistossa..... Anterin huipulta itäänpäin kevättalvella 1993.....
 

Vaellusturinat II Foorumin päävalikko Lappi Itäkairan historiaa
Näytä edelliset viestit:   
      Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia  
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3 ... 16, 17, 18 ... 24, 25, 26  Seuraava

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
honkamukka
17.12.2016 21:36


Viestejä: 4720
^
Nin täytyy.

Myös täältä kiitokset mettäanterolle uudestaankin. Sitkeä sissi selvitystyössään. Very Happy
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
mettäantero
17.12.2016 22:25


Viestejä: 2336
^Mukava palaute lämmittää aina. Smile

Mistäs muuten honkamukka tiesit...sissipä hyvinkin... Wink ... sitkeydestä en tosin enää tiedä... Smile

ps. Vuotostunturin ja Joutsenaavan käymisenarvoiset kairat löytyy myös noilta main, johon halajatte. Katselin muuten kevättalvella Maltiosta Kuoskuun palaillessa horisontissa etelän suunnalla siintävää Vuotostunturia jo vesi kielellä.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
honkamukka
18.12.2016 15:14


Viestejä: 4720
^
Sitkeä sissi on sanonta, mutta kohdaltasi se on tullut jostain muutenkin esiin.

Jatka vain tätä meidän valistamista, kyllä me ahmimme tietoa, kunhan ei mene tieteen puolelle. Wink
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
mettäantero
18.12.2016 15:47


Viestejä: 2336
Tavallaan Itäkairaan liittyvää tämäkin ja sopii mainiosti myös tänne vaellusnettiin. Er. Osanto Sau:ssa Itäkairan selkosia "työkseen" hiihdellyt Alakulppi ja muutama muu ”Marttisen mies” opetti amerikkalaisille etenkin talvisodankäyntiä ja suunnitteli mm. Yhdysvaltojen armeijalle ensimmäisen hiihtoahkion, kuten jo edellä kirjoittelin. Tuossa kuva siitä suomalaisten Yhdysvaltain armeijalle suunnittelemasta ahkiosta. Kuva löytyy Kari Kallosen kirjasta "Olavi Alakulppi, sissiluutnantti, Marskin ritari ja maailmanmestari".
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
mettäantero
18.12.2016 21:50


Viestejä: 2336
Ölliäinen kirjoitti:
Nii,

nuita mehtäanteron linkittämiä paikkoja Koutelonkairassa oun itekkii kartalta ihmetelly. Pittää vielä yrittöö ehtiä jos jostain arkistoista löytys lisätietoo.

Juttu on sen verran puhutellu Ölliäistä että noilla seuvuilla voi joutua vielä käymään ihan paikanpiällä.


Kantapuusta (museotietokanta) löytyi tällaista tietoa tuosta Juho Kanniston muistomerkistä. Eiköhän noiden koordinaattien perusteella löydä perille:

Kuvanumero: V15007:7087
Kokoelma: Metsähallituksen metsätalouden kulttuuriperintöinventointikokoelma
Kuvaaja: J. PUIKKO
Kuvausaika: 25.7.2012
Paikka: Salla
Aihe: Kanniston ristikuusi muistomerkki KANNISTON RISTIKUUSI, KUVA LÄNTEEN
Käyttöoikeus: Julkaistaessa mainittava kuvaaja/Lusto/Metsähallituksen metsätalouden kulttuuriperintöinventointikokoelma
Pituusaste: 28.3802000
Leveysaste: 67.0214000
Lisätiedot: Metsähallituksen kohdenumero 148351

Kohde on Juho Kanniston kuolinpaikalle tehty muistomerkki. Juho Kannisto oli Kuusamon Lehtiniemestä, nykyisen Posion alueelta, kotoisin oleva metsätyömies, joka hiihtäessään Karasinvaaran savotan pirtille eksyi pyryssä ja pimeässä. Paikalliset metsästäjät, jotka jälkien perusteella luulivat jäljittävänsä karhua, löysivät Kanniston ruumiin Koutelojoen varresta kuusen juurelle kuoliaaksi paleltuneena, ilman suksia ja eväslaukkua. Tähän kuuseen paikalliset poromiehet tekivät muistokyltin ja karsivat kuusen alimmat oksat. Myöhemmin kyltin päälle on lisätty lautakatos suojaksi. Metsähallitus on rauhoittanut puun virallisesti 1970-luvun alussa. Muistomerkki on kuuseen runkoon 1,7-1,8 m korkeudelle naulattu 29 cm leveä ja 6-8 cm korkea lauta, johon on kaiverrettu puukolla pölkkykirjaimilla: TÄHÄN. KUOLI. JUHO. KANNISTO. 12. K. 1927 ? KUUSAMOSTA. Kyltin takapuolella on lisäksi teksti: LÖYVETTY 22/12 27 Tekstin vasemmalla puolella lautaan päähän on naulattu laudasta sahattu ympyrä, jossa on luku 19. Forsteni artikkelin v. 1931 otetun valokuvan mukaan myös laudan toisessa päässä on ollut samanlainen ympyrä, jossa luku 27 - siis tapahtumavuosi 1927. Laudan suojaksi puuhun on kiinnitetty laudoista tehty pieni katosmainen lippa. Kuusi on elävä ja halkaisijaltaan n. 20 cm. Alue on pusikkoista, joten kohde erottuu melko heikosti.

Ympäristökuvaus:
Kohde sijaitsee Koutelunaavan luoteisosassa, Koutelonjoen länsipuolella, 35 m etäisyydellä rannasta. Alue on joutomaaksi luokiteltua nevaa, joka on suurimmaksi osaksi puutonta, mutta jossa kasvaa paikoitellen kuusta ja mäntyä. Kohde sijoittuu tällaiselle kuusta ja mäntyä kasvavalle saarekkeelle. Joen ranta on sekapuustoista korpea.

Tulkinta:
Kohteessa on joulukuussa 1927 paikalla kuolleen metsätyömies Juho Kanniston muistolle tehty merkki.
Kohteen paikkakoordinaatit:
YKJ_P: 7437544
YKJ_I: 3560323
Z: 237

Kohde rajattiin maanpinnalle näkyvien rakenteiden perusteella.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Patikoitsija
18.12.2016 22:32


Viestejä: 1935
http://www.kantapuu.fi/imageinfo.php?id=439238&view=lres&prms=s_fulltext%3DKannista%2Bristikuusi%26s_org%3D0&from=searchall
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Ölliäinen
19.12.2016 18:48


Viestejä: 817
No se!

Suurkiitos, en älynny tuolta kantapuusta katellakkaan.
_________________
Eläkeehä immeisiks
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Blog Käy lähettäjän sivustolla Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
JHuhta
23.12.2016 8:31


Viestejä: 227
Kiitos kirjoittelijoille, on mukavaa luettavaa.
_________________
- Harhailu on mukavoo
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Koukkunen
23.12.2016 20:19


Viestejä: 224
Nuo Koutelon seuduthan ovat myös Unto Ek:in maisemia. Mutta oikeastaan piti tähän ketjuun kirjoittaa, että onko mainittu Hannele Pokan kirja "Sau-Herra" ? Otin kirjastosta joulun pyhiksi, mutta luin sen saman tien. Tykkäsin, siinä on faktaa ja tarinaa sekaisin ja helppolukuinen. Vähän saman tyylinen kuin Sakari Kännön "Mosku".

Sau-Herra, Kaleb Savukoski oli iso talollinen joka oli perustamassa mm. Savukosken kuntaa. Hän oli Koillis-Lapin historiassa vasta toinen ylioppilas. Hänen isänsä Gabriel Savukoski, "Sau-Kaaperi", entinen Halonen, oli noussut huutolaispojasta "Lapin Kuninkaaksi", jolla oli valtavat maa-alueet ja laaja kauppatoiminta hallinnassaan.

Tein haun, ei näköjään ole kuin sivuttu tätä kirjaa vuonna 2009. Kuuluu mielestäni juuri tähän Itäkairan historiaan. Kirjassa on konesavotasta, Iso-Samperista, Läskikapinasta ja Muurmannin radalta paenneiden vankien etappitiestä, Moskusta ja paljon muuta kiinnostavaa.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
mettäantero
23.12.2016 22:07


Viestejä: 2336
^Hyvä opus tuo Sau-Herra. Hannele Pokka on todella mukaansatempaava kirjoittaja...suosittelen. Itä-Lapin tiettömien taipaleiden takaa opintielle lähteneen Sau-Herran ystäväpiiriinhän kuuluivat lähes kaikki Suomen keskeisimmät itsenäisyystaistelijat ja kulttuurihenkilöt (kuten kenraali Wallenius, Eino Leino jne.). Savukosken perustajiin kuuluneelle Sau-Herralle itselleen tosin meinasi käydä ennen Suomen itsenäistymistä (v. 1916) melko huonosti, sillä auttaessaan Venäjältä länteen (Itäkairan läpi kulkevan poroaidan vartta Kittilän suuntaan) pakenevia (mm. saksalaisia) sotavankeja, langetettiin hänelle tuosta Venäjän vastaisesta toiminnasta kuolemantuomio. Oulun vankilassa kuolemantuomiota odottelevaa Sau-Herraa oli muuten auttamassa vapaaksi käsittääkseni mm. yksi myöhemmin varsin tunnettu lapinkirjailija, vankilapappina tuolloin toiminut Arvi Järventaus. Wink
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Koukkunen
24.12.2016 13:50


Viestejä: 224
Ja Mosku oli Sau-Herran pikkuserkku. Mosku sai tältä tarpeettomaksi jääneen laskentokirjan ja vähän opetustakin; näillä opeilla nuori Mosku oli Nuortilla hartsuherrana ja osasi pitää tilit kunnossa. Tuo Sau-Kaaperin nousu huutolaisesta rikkauksiin on aika mahtava tarina. Rahaa ja omaisuutta oli niin, että kateelliset olivat sanoneet kun tämä laittoi poikansa herraksi opiskelemaan, että tämä oli saanut rekikuorman rahaa mukaansa Very Happy Matkaevääksi oli annettu ohje, että yhden poron verran saa mennä illassa.

Sau-Herra on ollut suhteidensa ja tahtonsa, sekä aikalaiseksi poikkeuksellisen oppineisuutensa vuoksi tärkeä asioiden hoitaja, mutta sanottiin tuossa kirjassa niinkin, että osa sylki hänen peräänsä. Talon rikkautta kadehdittiin, vaikka se olikin tyhjästä rakennettu aikoinaan.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
mettäantero
02.01.2017 19:34


Viestejä: 2336
Tässä taas lisää Itäkairan historiaa. Käsittelen nyt monelle Itäkairassa retkeilevälle varmasti melko tuntematonta hanketta, jossa suunniteltiin Metsähallituksen toimesta autotietä tukkien kuljetusta varten Luttojoelta Iso-Anterin (Petsamon alueen) kautta Kemihaaraan juuri ennen Talvisotaa 1930-luvun lopulla. Hahmottelin tuon kaavaillun tienuran kulun oheiseen karttalinkkiin . Suomen nykyisellä alueella suunnitellun tien loppuosa itärajalta, Kokko-ojan kohdalta Keminlatvoille olisi toteutuessaan kulkenut Iso-Kokkopään ja Rakitsojen länsipuolista kurua, Keskipakkojen reunaa viistäen Keskirovaan ja siitä nykykartoista löytyvän Liittohaaran/Peskihaaran ja Keskihaaran välistä kivennäismaata Kemihaaraan. Tämä Metsähallituksen tiehanke jäi kuitenkin lopulta pelkäksi paperille piirretyksi suunnitelmaksi.

Hevosvetoisen metsienhakkuun aikakaudella pohjoisen savotoilla oli metsäfirmalle taloudellisesti kannattava tukkien kuljetusmatka kannolta uittopurolle käsittääkseni yleensä alle 7 km. Samperin (Hugo Richard Sandberg, Kemiyhtiön metsäpäällikkö) Tulppion konesavotan höyryveturit kiskoivat kuitenkin kelistä riippuen 400-600 tukin kuormia neljän talven aikana (vuosina 1913-1916 kaikkiaan 250000 tukkia ) ”vedenjakajan takaa” Itäkairassa Nuorttin metsistä Kemijokivarteen Lattunaan 20-30 km:n matkoja. Tosin toiminta oli loppujen lopuksi ilmeisesti taloudellisesti kannattamatonta. Ns. Sallan autosavotat (1934–1939) olivat jo taloudellisesti kannattava tukkien kaukokuljetuskokeilu ”vedenjakajan takaa” uittoväylän varteen. Tuolloin rahdattiin rekka-autoilla kokonaisia puunrunkoja talviteitä pitkin jopa 50–70 km:n matkoja Sallasta mm. Kemijärvelle uittoväylän varteen.

Edellä mainittujen kuljetuskokeilujen innoittamana Metsähallituksen herrojen katseet suuntautuivatkin 1930-luvun lopulla ”vedenjakajan takana” tiettömillä kairoilla sijaitseviin Luton ja Jaurujoen syrjäisiin ja vielä melko luonnontilaisiin hakkaamattomiin valtionmetsiin.

Eräkirjailijana tunnettu Metsähallituksen arvioimistoimiston johtaja, metsänhoitaja A. E. Järvinen lähetettiinkin 9.4.1935 päivätyllä määräyskirjeellä arvioimaan noiden metsien hakattavissa olevaa puumäärää ja selvittämään myös mahdollista autokuljetusreittiä ”vedenjakajan takaa” uittoväylien varteen, joko Luirojoelle tai Kemihaaraan.

Järvinen ryhtyikin tehtävään välittömästi jo samana kevättalvena. Maastotöissä hänellä oli aluksi apuna alaisensa metsätyönjohtaja Lauri Luoma ja luotettu poromies Arvid Alatalo. Alkumatka Rovaniemeltä Sodankylän Tankapirtille tehtiin 1200 –kuutioisella moottoripyörällä hevosreki perässä. Harley Davidsonin kuljettajana oli Urpo Korva. Metsähoitaja Järvinen istui reessä vällyjen alla, poromies Alatalo paleli sivuvaunussa ja metsätyönjohtaja Luoma roikkui köydenpäässä hiihtohinauksessa reen perässä tuon 250 kilometrin kolean alkumatkan. Tankapirtin pihalla kaivettiin sitten reestä sukset jalkaan, reput heitettiin selkään ja perästä avoimet ahkiot otettiin hinaukseen ja hiihtosuunnaksi valittiin itä. Ensimmäinen asento tehtiin Kopsusjärven tuntumassa, seuraava Tuiskujoen latvoilla jne. Miehet hiihtelivät noin puolentoista kuukauden ajan Saariselän, Luton, Jaurun ja Keminlatvojen metsissä lähinnä laavussa (louteella) rakotulilla yöpyen. Joutuipa Luoma kovana hiihtäjänä kerran rasvan loppuessa Keminlatvoilta yksikseen käväisemään parin peninkulman päässä Luirojoella Maggan Pauluksen lappalaistalossa täydentämässä metsäntakseeraajien hupenevia ruokavaroja. Pari viikkoa vapun jälkeen miehet hiihtivät kierroksensa umpeen Luirojärvellä. Kaikkiaan arvioitiin Järvisen laatiman raportin mukaan noin 710000 hehtaarin alueen puusto ja katseltiin samalla tarvittavalle autotielle sopivaa reittiä.

Järvinen piti Lutolta Luirolle kaavailtua tieyhteyttä huonona vaihtoehtona vaikean maaston takia. Hänen mukaansa Luiro oli lisäksi huonompi uittojoki Kemihaaraan verrattuna. Mainittakoon jo tässä, että tuo tievaihtoehto kuitenkin lopulta rakennettiin metsäyhtiöiden (Kemiyhtiö ja Veitsiluoto) toimesta lähes valmiiksi ennen Talvisotaa. Sitä ei kuitenkaan koskaan käytetty tukinajoon. Tien paikka Lutolta Anterin ja Hammaskurun kautta Luiron Tammikämpälle (ns. Luton tukkitie) on toki vieläkin siltoineen, pengerryksineen ja kämpänraatoineen havaittavissa maastossa.

Järvisen mielestä Lutolta Petsamon Iso-Anterin kautta Kemihaaraan kaavailtu tieyhteys oli edellistä parempi vaihtoehto. Puuvarat olivat tuon itäisen reitin varrella runsaammat ja tietä tarvittiin myös kulojen varalta. A. E. Järvisen tulevaisuuden visiona näytti olleen myös se, että tästä tiestä muodostuisi ajan myötä tärkeä kulkuväylä Kemijärveltä Savukosken Martin ja Kemihaaran kautta Petsamoon.

Tarkentavat tutkimukset jatkuivat seuraavina vuosina. Järvinen ja insinööriosaston päällikkö Erik Koskenmaa sekä oppaana toiminut Inarin Kattajärven erämaatalon poika Niilo Huru tutkivat kesällä 1936 lähinnä Raja-Joosepin seutuja.

Syksyllä 1937 samat miehet vahvennettuna Niilon Eino-veljellä, kolttapoika Saveli Gauriloffilla sekä Aleksi Hihnavaaralla eli Moskulla tekivät tutkimusreissun Lutolta Kemijoen latvoille saakka lähinnä tienpaikkaa etsien. Tämä retkikunta lähti elokuun lopulla Kattajärveltä, yöpyi Raja-Joosepissa ja jatkoi matkaa veneellä Luttoa alas Soikijoen suuhun saakka. Sitten sauvottiin Soikijokea ylös aina Riekko-ojalle saakka. Tästä jatkettiin etenkin Moskun hyvin tuntemia maita myöten tienpaikkaa etsien aina Kemihaaraan saakka.

Järvinen ja Niilo Huru tekivät vielä kahdestaan syksyllä 1938 metsien arviointeja täydentävän reissun Luttoa alas Soikijoelle. Moskuakin oli jo edellisvuoden retken aikana pyydetty seuraavan vuoden reissulle mukaan, mutta hän menehtyi sydänkohtaukseen tammikuulla 1938.

Raja-Joosepin ja Iso-Anterin välinen tieosuus ehdittiin suunnitella maastossa ja piirtää myös tarkasti kartalle vuosina 1938–1939. Työn teki piiri-insinööri I. Alanko. Tämän tieosuuden pituus oli 47,5 km ja siinä oli kaikkiaan 17 siltaa. Tiesuunnitelmien jatkaminen Iso-Anterista Kemihaaraan ja aina Marttiin saakka jäi kuitenkin alkavan Talvisodan jalkoihin. Tästä tiestä ei enää koskaan myöhemmin voitu edes haaveilla, koska Suomi menetti Petsamon alueen sotien seurauksena.

Voi olla, että vielä joskus Peskihaaran autiotuvalla tai Keskipakkojen laavulla yöpyessäni herään makuupussissa yltä päältä hiessä ohikiitävän tukkirekan meluun ja tajuan vasta jonkin ajan kuluttua nähneeni vain painajaisunta tuon edellä kerrotun tiehankkeen toteutumisesta. Smile

Lähteet:
Holma Petteri ja Pyykkö Risto 2006: Kairanviemä. Kirjailija A. E. Järvisen elämä.
Pelkonen Juhani 1989: Nuortin konesavotta 1913–1916. Lapin Metsämuseoyhdistys ry:n julkaisusarja 5
Sandström Olli 2009: Tukkeja tunturin takaa. Luton peruuntunut autosavotta vuonna 1939 ja muita hankkeita.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Eräkulkuri
02.01.2017 20:16


Viestejä: 2330
Tarkkaa tutkimustyötä on mettäantero jälleen tehnyt. Näitä samoja asioita olen lueskellut samoista kirjallisista lähteistä kuin anterokin. Eli kovin läheltä on liipannut Itäkairan ikimetsien kohtalo jo silloin ja sitten myöhemminkin. Tuossa mainitsit Kattajärven Hurut. Hurun Erkki, siis Matin isä oli muuttanut Satakunnan puolesta Kattajärvelle v. 1920 Jooseppi Sallilan naapuriksi ja nämä olivat hyviä väärtejä keskenään. Hurujen talo Kattajärvellä oli tuolloin vähän samanlainen kortteeripaikka kuin Vatasen Honkamukka Värriöjoella, sinne oli kai Ivalosta jonkinmoinen hevosilla kuljettava tie.

Nämä Kattajärven Hurut kiinnostavat, kun oman vaarini nimi oli Huru ja samalta seudulta kotoisin.
_________________
Elämä opettaa, nimittäin eräelämä
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
mettäantero
02.01.2017 20:54


Viestejä: 2336
^Oliskohan Raja-Jooseppi, joka oli muuten lähtöisin Parkanosta (Satakunnan rajoilta) , ollut mahdollisesti Hurujen tuttu jo tuolla synnyinseudullaan? Joosepin Tiltahan oli lähtöisin Ähtäristä, josta oli muuten myös Joosepin kentällä asustellut helmenpyytäjä Huhti-Heikki.

Oletko muuten Eräkulkuri kuunnellut tätä Matti Hurun tarinointia?
http://www.tarinoideninari.fi/tarina/1630
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Eräkulkuri
02.01.2017 21:04


Viestejä: 2330
Matti Huru kertoi: "Isä oli tullut töihin tänne 1920. Kattajärven alapuolella on ollut sellainen paikka kuin Ruukin Pirtti, jossa oli iso kartano. Siinä oli ollut kaksi isoa pirttiä työmiehille ja kuusihuoneinen rakennus, missä oli herrat ja kokkilaitos. Se oli yksi Halenin savotta, joka hakkasi nämä Luton varret ja uitti puut Venäjälle. Siellä piti englantilaisten olla vastassa, mutta tuli ensimmäisen maailmansodan pyörteet, niin suurin osa jäi niistä tukeista tänne välilansseihin ja jokeen vastuksiksi. Uppopuita oli sitten aika paljon, että loppujen lopuksi se oli kai pieni määrä, mikä meni sinne Muurmanskiin.

Silloin kun isä Lutolla kartoitti jokia uittoa varten, niin oli silloin pannut mieleen tuon Kattajärven paikan ohi mennessään, että siinä on Erkillä kotipaikka. Kun hän otti eron yhtiöstä Paatsjoella, niin muutti Kattajärvelle koko perheen kanssa. Ensi kerran kun meni sinne ja osti täältä Akujärveltä lehmän jo matkaan. Matkalla tuli sitten Matti Veskoniemi Kaisa-vaimonsa kanssa vastaan, edellinen Kattajärven asukas, niin isä osti siltä veneen siinä tulomatkalla.

Lähimmät naapurithan oli Raja-Jooseppi, joka oli sinne 1913 muuttanut tuolta Paatsjoen varresta Tiltun kanssa ja sitten oli Nangujärvellä seuraava naapuri. Toinen oli Morottajain talo ja sitten Petkulasta tullut Hans Juhani Musikka. Ei siellä naapurit olleet tiheässä.

Koltat asui sitten Raja-Joosepista alaspäin siellä Suonikylän puolella. Joosepista noin 10 kilometriä itään oli ensimmäinen naapuri Syysjärvellä ja siitä kauempana toiset. Syysjärvellä asui Oskari Fofanoffin porukka ja sitten Moosesjärvellä asui Ontas Fofanoffin porukka ja Soikijärvellä asui Semenoffit ja siinä ne pääluvut sitten olikin. Täällä eteläpuolella ei ollut ennen kuin Lokassa ja Vuotsossa seuraavat asukkaat."
_________________
Elämä opettaa, nimittäin eräelämä
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3 ... 16, 17, 18 ... 24, 25, 26  Seuraava

 
Tutustu muihin vastaavaan asiaan liittyviin keskusteluihin (Hakee kaikki keskustelut joiden otsikoissa esiintyy sama sana)
Aihe Kirjoittaja Foorumi Vastaukset Lähetetty
Avoin autiotupa historiaa johtamaa Tiedotuskanava 72 29.03.2019 13:50 Katso viimeisin viesti
Historiaa TREKKING Lapin historia 20 13.05.2018 17:04 Katso viimeisin viesti
Itäkairan talkoot 2017 johtamaa Lappi 103 15.01.2017 13:36 Katso viimeisin viesti
Apua Itäkairan kämppien kunnostukseen johtamaa Lappi 82 21.07.2016 14:16 Katso viimeisin viesti
Historiaa TREKKING Kameran kanssa vaelluksella... 18 15.11.2015 13:44 Katso viimeisin viesti
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


      Sivun alkuun  

Sivu 17 Yht. 26
Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3 ... 16, 17, 18 ... 24, 25, 26  Seuraava
Siirry: