Vaellusturinat II
https://www.vaeltajankauppa.fi/
- Osta ja työllistä yh-äitejä Vietnamissa
 
Etusivu Rekisteröidy Ohje Vaellusnet Kuva MMS-Blog Vaellusturinat I Tilastot Avatarit  
Asentopaikkani Phoogle                      

Kantotulen lieskan leikintää Hammastunturin syksyisessä erämaassa.... Kulpakkojokea Hammastunturin kupeessa....... Kuoppajärvi Hammasjärven pohjoispuolella ja ruskainen haavikko........ Pyhä-Nattasen huipulta heinäkuun 2005 helteillä... Idyllinen Riestojoki Sompion luonnonpuistossa..... Anterin huipulta itäänpäin kevättalvella 1993.....
 

Vaellusturinat II Foorumin päävalikko Lapin historia Seitakivet ja palvospaikat
Näytä edelliset viestit:   
      Kaikki ajat ovat GMT + 2 tuntia  
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
sauvohe
31.01.2009 19:56


Viestejä: 5
OS kirjoitti:
Onko tietoa, onko tämän Rauh.-tekstin kohdalla oleva korkea kivitappi seita?

Muodostelma on jyrkässä rinteessä puiden seassa aika korkealla, mutta näkyy kyllä tielle hyvin, jos vain katse siihen osuu.


Hei. Tuttua seutua, mutta en muista kohdetta kun on aikaa Kalkkisissa käynnistä. Väitän että rauhoitus on tehty maisemallisesti merkittävän lohkareen luonnonarvojen takia. Tarkemman tiedon saat joko Asikkalan ympäristönsuojelusihteeriltä tai Hämeen ympäristökeskuksesta.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
sauvohe
31.01.2009 22:43


Viestejä: 5
seppo kirjoitti:
OS kirjoitti:
sauvohe kirjoitti:

Pisanvuori on toinen savolainen seitapaikka, itse pirulle omistettu. = siis alkuaan Piessa -sanasta.


Muistan lukeneeni jostain, että pisa olisi sama kuin pyhä.


Etymologisessa sanakirjassa pisa on etenkin Savossa, Pohjois-Karjalassa, kaakkoismurteissa, Inkerissä "hiisi, voimasana", on mahdollista, että sillä on sama tausta kuin lapin "basse", "pase" eli pyhä.

Pisa -sanalla on myös yhteys naisen sukuelimiin, häpyyn;ilmeisesti tämä on yhdistetty äänteellisesti samankaltaiseen pissaan.

Passe tai basse tai pase on lapissa myös "pyhä paikka", "uhripaikka" tai "pyhällä paikalla suoritettu uhri"


Palaan vielä erehdykseeni, kun osoittautuu ettei se niin paha olekaan. Ks. esim Äänisen takaa Besov Nos niemen kalliopiirrosta:
http://joyx.joensuu.fi/helio/pitkospuut/kalliotaide/pages/piessa2.htm
Ei tuo ukkeli kovin pyhältä vaikuta.
Sitten jos luet Janne Saarikivi: http://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253_saarikivi.pdf sivulta 6, on pisan merkitys kaksitahoinen - siis vähän samoin kuin jumala ja jumalauta.
Sovitaan silti että pisa on enemmän pyhä kuin epäpyhä.
S. Confused
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
TiMoKo
01.02.2009 7:39


Viestejä: 2976
Kiitoksia taas uusista tiedoista ja linkeistä. Itse uskon että vanhoja tunnistamattomia seitapaikkoja on varmasti täällä eteläsuomessakin, vanhoilla lappalaisten asuma-alueilla. Pitää vain osata etsiä maastosta oikeista paikoista. Yksi epäily minulla on yhdellä lähiretkeilyalueellanikin. Kartan nimistäkin voi joskus jotain päätellä, vaikka kartantekijät ovatkin "pilanneet" karttoja väärillä nimillä ja väärillä tulkinnoilla. Näköjään melko läheltä löytyi rekisteristäkin yksi vaihtoehto:"Lehto sijaitsee Sikosuontien varressa. Paikka on hiekkakumpu, jonka paljaalla laella on pyöreähkö kivi, koko 1 x 1 x 1 m, jota Jouko Räty on kutsunut aurinkokiveksi. Kummulla on viimeaikoina poltettu nuotiota, ja turvekerroksessa onkin hiiltä. Lähellä on epämääräinen röykkiö, joka ilmeisesti on luonnonkivikkoa. "Seitakivi" on "aurinkokivestä" vähän lounaaseen oleva erikoismallinen, luonnnollisesti haljennut kivi. Koekuopituksen perusteella paikalla ei ole kalmistoa."
_________________
Maailman suurinta viisautta on jälkiviisaus, valitettavasti sitä ei voi käyttää etukäteen.
"vaikkapa hulluna pidettäisiin"
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Blog Käy lähettäjän sivustolla Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
OS
01.02.2009 10:08


Viestejä: 6735
sauvohe kirjoitti:

Palaan vielä erehdykseeni, kun osoittautuu ettei se niin paha olekaan.

Sovitaan silti että pisa on enemmän pyhä kuin epäpyhä.


Aika vaikeaa näyttää olevan näiden sanojen alkuperän ja merkityksen selvittäminen.

Viime syksynä tuli radiosta ohjelma, johon kuuntelijat saivat soittaa ja kysyä saamenkielisten ja niistä periytyvien sanojen merkityksistä. Joku kysyi mitä tarkoittaa sana posio. Olen lukenut mm. täältä, sivu 10, kohta 39 ja muualtakin, että posio tarkoittaa kodan peräosaa tai jopa siellä olevaa oviaukkoa, jota saavat käyttää vain miehet. Ohjelmassa posio-sanalle annettiin kuitenkin merkitys pohjola.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
seppo
01.02.2009 11:48


Viestejä: 2276
Posio selitetään etymologisessa sanakirjassa kodan tai tuvan peräosaksi. Myös mainitaan "pohja" ja sille taasen on erilaisia selityksiä, joista yksi on "pohjoinen".
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Blog Käy lähettäjän sivustolla Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Herrahuu
01.02.2009 21:29


Viestejä: 308
Turhankävelijä kirjoitti:
Seitakiviä ja muutakin vanhaa kiinnostavaa kannattaa vilkuilla MUINAISJÄÄNNÖSREKISTERISTÄ.


Jaa-a, toden totta mielenkiintoinen linkki.

Tämähän teettää mielenkiintoista pohjatyötä karttojen äärellä ja toivottavasti paljon jalkatyötä sulan maan aikaan.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
seppo
28.08.2017 20:21


Viestejä: 2276
Näkkälän seitakivellä mahdollisesti ikivanhoja kalliomaalauksia.

Satakunnan kansassa.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Blog Käy lähettäjän sivustolla Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Metsän Omena
28.08.2017 20:59


Viestejä: 1650
seppo kirjoitti:
Näkkälän seitakivellä mahdollisesti ikivanhoja kalliomaalauksia.

Satakunnan kansassa.


Jos todetaan kalliomaalaukseksi, niin olisi siis löydetyistä Suomen pohjoisin. Muutama vuosi sitten löysin eteläisimmän. Kuviona ihmistä esittävä maalaus, luolassa seinän kohdassa, johon ilta-aurinko osuu. Päätin olla kertomatta sen enempää löydöstä, koska edellistä löytämääni luolamaalausta, kuviona jousta pitelevä nainen (Vuorilampi Puumala), yritettiin tuhota paikallisen metsämiehen toimesta pian sen julkisuuteen tulon jälkeen. Onneksi maalausten päällä on vuosituhansien aikana syntynyt suojaava piioksidikerros.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
markkut
29.08.2017 9:34


Viestejä: 410
Vissiinkin varsin tavallista, että noita kalliomaalauksia on ammuttu haulikolla ym. tavoin tärvelty. Osaako kukaan yhtään sukeltaa näiden tekijöiden pään sisään? Onko motiivina ehkä joku outo pakanavastaisuus?

Jotenkin tuntuu niin vahvalta kannanotolta ja vaikea nähdä näitä normaalina kännissä läpällä -toimintana. Sinänsä hassua, että tuo ampuminen on ikäänkuin perinteen jatkamista, koska on viitteitä, että maalauksia olisi aikoinaan pommitettu keihäillä ja nuolilla.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Metsän Omena
29.08.2017 10:23


Viestejä: 1650
markkut kirjoitti:
Vissiinkin varsin tavallista, että noita kalliomaalauksia on ammuttu haulikolla ym. tavoin tärvelty. Osaako kukaan yhtään sukeltaa näiden tekijöiden pään sisään? Onko motiivina ehkä joku outo pakanavastaisuus?


Pohjimmaisena syynä on tärvelijän itsekeskeisyys. Hän pelkää muiden ihmisten tungeksivan metsissä "omilla" lempipaikoilla. "Syyllinen" muuttuneeseen tilanteeseen on julki tullut kalliomaalaus. Samoin kävi mm. Hossan Värikalliolla 70-luvun lopulla pian maalausten tultua julki. Luonnossa ahkerasti liikkuva paikkakuntalainen tervasi kuvat. Tosin jo sota-aikaan saksalaiset patosivat Somerjärven pintaa ylemmäs maalausten päälle. Toki tietämättä kalliomaalauksien olemassaoloa. Molemmilla kerroilla piioksidikerros suojasi.

Seuraava on omaa päättelyäni: Suomessa on ihminen tehnyt kalliomaalauksia selviytymisen kannalta tärkeimpien asioiden vuoksi. Kaksi tärkeintä asiaa olivat lämpö ja ravinto. Tiedon puutteessa monessa asiassa uskottiin yliluonnolliseen. Metsästysonnea haettiin usealla tapaa. Kiveen tai kallioon perustuvat tavat ovat säilyneet tähän päivään asti. Kuten kalliomaalaukset. Saaliin ja nälän kannalta tärkein aika oli kevättalven hirvenhiihto (Peuralla moitapyynti). Se tapahtui silloin kun hanki kantoi suksimiestä muttei hirveä (peuraa). Tavoiteltiin lihaa ja taljoja. Mitkä kalliopinnat ovat olleet kevättalvella maalaamista varten sulana lumesta ja jäästä? Aukean laidalla aurinkoon antavat kalliojyrkänteet. Hakkuuaukkoja, peltoviljelmiä ynnä muita luonnottomia raiskioita ei tunnettu, joten hirvialueella pitkäaikaisista aukeista jäljelle jäävät avovedet ja muut vedenvaivaamat avoimet alueet. Ja muista sulista kallioista luolat. Suomessa on paljon löytämättömiä kalliomaalauksia. Suuri osa vesistöistä on sitten kivikauden merkittävästi muuttunut, ja nykyiset rannat on ihmissilmä tarkkaan kolunnut, joten valtaosa löytämättömistä maalauksista sijaitsee tänä päivänä kuivalla maalla. Eikun etsimään.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
OS
29.08.2017 17:42


Viestejä: 6735
Lapin Kansan facebookista kopsattu:

Mielipide29.08. 13.16

Arkeologit oikovat: Näkkälän seitakivessä ei ole kalliomaalausta

Eija Ojanlatva, Kaarlo Katiskoski, Petri Halinen

Sunnuntaina 27.8.2017 Lapin Kansa uutisoi Enontekiön Näkkälästä löytyneen tuhansia vuosia vanhan kalliomaalauksen, jonka professori Juha Pentikäinen havaitsi käydessään katsomassa Näkkälän seitakiveä.

Näkkälän seitakivi on Muinaismuistolain suojelema kiinteä muinaisjäännös ja yksi tunnetuimmista Enontekiön seitakivistä. Seitaa palvoivat sekä kalastajat, että poromiehet ja erään tiedon mukaan se oli "vähän kaikkeen hyvä". Arkeologisten tutkimusten perusteella seidoille uhrattiin Suomessa noin 1000–1600-luvuilla jaa. eli rautakauden lopulta aina historiallisen ajan alkuun saakka. Uhraustraditio väistyi hiljalleen kristinuskon levitessä 1500–1600-luvuilla nykyiselle saamelaisalueelle.

Oulun yliopisto suoritti Näkkälän seidan ympärillä arkeologisia tutkimuksia vuonna 2008. Kaivaustutkimuksissa löytyi luunappi, moderneja rahoja ja luuaineistoa, josta voitiin erottaa karhun sekä peuran tai poron luita. Luista tehtyjen radiohiiliajoituksen perusteella seidalle uhrattiin 1100-1200-luvuilla eli myöhäisellä rautakaudella.

Geologi Antti Peroniuksen mukaan seitakivi on kivilajiltaan granitoidi. Kivilaji selittää seitakiven värin, sillä graniiteissa on runsaasti punaista kalimaasälpä-mineraalia. Kiven punasävyn vaihteluun vaikuttaa lohkeamien ikä ja miten se on rapautunut. Seitakiven perusväri on siis punainen, mutta rapautumisprosessien vaikutuksesta sen pinta on haalistunut vaaleammaksi.

Näkkälän seitakiven pinnalla kasvaa runsaasti myös levää, jäkälää ja sammalta. Tarkempia lajimäärityksiä näistä ei ole toistaiseksi tehty, mutta on todennäköistä, että seitakiven pinnalla kasvaa myös viherlevää. Vaikka levän nimi viittaa vihreään, se kasvaessaan värjää kivien pinnat punaisiksi. Mitä vähäravinteisempi kiven pinta on ja mitä kylmemmässä ilmastossa kivi sijaitsee, sitä paremmin viherlevä kilpailee muiden lajien kanssa ja leviää kiven pinnalla. Levän kasvu noudattaa myös kivilajin rakenteita ja rapautumia voiden näin muodostaa pysty- tai vaakasuoria, viivamaisia, punaisia kasvustoja, jollaisia näkyy myös Lapin Kansan artikkelin toisessa kuvassa.

Kiven punainen väri on ollut arkeologeilla tiedossa jo vuosikymmeniä, ja Museoviraston tutkijat ovat saaneet ilmoituksia kivessä mahdollisesti olevista kalliomaalauksista 1980-luvulta lähtien. Jo silloin todettiin kiven värin johtuvan kivilajista, sillä punainen väri näkyi parhaiten juuri tuoreemmissa rapautumispinnoissa ja lohkeamissa. Punaista väriä esiintyy eri puolilla kiveä ja erityisen hyvin se näkyy seidan eteläseinämällä, jossa on pyöreä, rapautunut syvennys. Pyöreän rapautumarakenteen halki kulkee pystysuunnassa punertava, kalimaasälpäpitoinen graniittijuoni.

Kalliomaalaukset ja kalliopiirrokset ovat tekniikaltaan erilaisia, ja ajoittuvat pääosin kivikauteen. Suomen kalliomaalauksista varhaisimmat ajoittuvat tutkimusten mukaan neoliittiselle kivikaudelle (5000 – 4500 eaa.) ja nuorimmat metallikaudelle (noin 1500 eaa.). Kun verrataan Näkkälän seitakiven käyttöikää kalliomaalausten ikään, voidaan todeta, että nuorimmatkin kalliomaalaukset ovat noin 2500 vuotta vanhempia kuin seitakiven ajoitus. Näin ollen kalliomaalaustraditio on huomattavasti vanhempi ilmiö kuin seidoille uhraaminen.

Toistaiseksi Ylä-Lapin alueelta ei tunneta vielä yhtäkään kalliomaalausta. Ylä-Lappia lähimpiä, selkeästi kalliomaalauksiksi tulkittuja kohteita sijaitsee mm. Hossassa ja Kolarissa, Norjan rannikolla (mm. Brennelv, Billefjord, Nyelv) ja Ruotsin Norrbottenissa (Saskam). Mielenkiinnolla jäämme odottamaan, milloin Ylä-Lapin ensimmäinen kalliomaalaus tai -piirros löytyy.

Eija Ojanlatva, arkeologi, Saamelaismuseo Siida

Kaarlo Katiskoski, intendentti, Museovirasto

Petri Halinen, yli-intendentti, Museovirasto
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Pepi
29.08.2017 20:06


Viestejä: 6314
Juuri tuolta se näyttää vuonna 2006 ottamassani kuvassa. Punervaa, harmaan jäkälän peittämää kiveä, jonka tuoreimmissa lohkeamissa kasvaa tiilenpunaista Trentepohlia-viherlevää, joka on vastapaljastuneen kivipinnan laji. Samaa, joka usein värjää tienpenkoille käännetyt kivet tiilenpunaisiksi.
_________________
Ainoa keino olla koskaan eksymättä on olla koko ajan perillä.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3

 
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


      Sivun alkuun  

Sivu 3 Yht. 3
Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3
Siirry: