Vaellusturinat II

[AnttiH]

[AnttiH]

[Ursus]

Pitäisikö saada aikaiseksi "porojen skandinaavinen schengen-sopimus", onhan meillä Ruotsin ja Norjan sekä Tanskan kanssa ollut passivapauskin ties kuinka kauan? Mutta mitä tuumaavat suomenkin saamelaiset jos naapureiden porokarja tulee laiduntamaan "meidän laitumille". Poroja taitaa vaan olla yksinkertaisesti liikaa! Perinteisellä porolaidunnuksella ja siihen paljon perustuvalla kulttuurilla näyttää edustajiensa mukaan olevan oikeus jopa ympäristötuhoihin. Tehoporotalous, jossa liian suuria karjoja jopa ruokitaan normaalitalvinakin tunturiin ajamalla kelkalla heiniä, ei ole kestävää porotaloutta. Heinäkuorimien viemiseen tarvittava polttoaine edellyttää taas lisää poroeloa jne kierre on valmis.
_________________
Jos metsään haluat mennä nyt , sä takuulla yllätyt ...

[omat polut]

[omat polut]

Porojen määrästä voidaan ykskantaan todeta että kyseessä on ylilaidunnus kaikkine liitännäishaittoineen. Siitä voi jokainen tehdä johtopäätökset mitä pitäisi tehdä.

[AnttiH]

[pena]

Keksinpä lopulta kohteen kirjakaupan lahjakortille, hankinnat kun ovat yleensä kohdistuneet ale-kirjakauppojen valikoimiin. Ensivaikutelmana hieno lay-out ja hyvät kuvat, tekstiin tutustuminen kestää vielä hetken. Luultavasti kirjoitan tästä kirjasta jutun lähiaikoina blogiini: blogi.penan.net
_________________
Omia polkuja kuljemme me, jotka emme löydä toisten tallaamia ...

[sahamies]

Ihmispolo ei varmaankaan tiennyt sitä, mitä siitä seuraa kun alkaa luonnonjärjestystä mieleisekseen muokkaamaan.

Kirja oli hyvin kirjoitettu ja valokuvat huikaisevan komeita. Hienoa työtä Antti H:lta.
Kuitenkin kaikessa totuudenmukaisuudessaan masentavaa luettavaa suurelta osin.
Väkisin tuli mieleen ajatus (taas kerran), "me on hävitty tää peli".

[honkamukka]

No niin, huomenissa minäkin saan tuon teoksen käsiini. Katsotaan kuinka minun silmieni tausta näkee synkkyyden. Pelkkää menetystä en usko sen sisältävän, vaan kirjoittajan oman näkemyksen ja mielikuvan kehityksestä, sekä ihmisen tarpeiden luomasta muutoksesta.

[Pepi]

Odottaa pöydällä. Luen jahka kerkiän.
_________________
Ainoa keino olla koskaan eksymättä on olla koko ajan perillä.

[sahamies]

Tässä yhteydessä voi kysyä, milloin ihmisen tarpeet on tyydytetty?
Luultavasti ei koskaan, vaan aina pitää saada kaikkea lisää.
Heikolta ja puolustuskyvyttömältä on vaivatonta ottaa lisää materiaa käyttöönsä, tai jopa alistaa itselleen kokonaan.
Hieman vahvempien kanssa pitää turvautua jo konevoimaan tai aseiden käyttöön.
Mutta tarpeet eivät lopu koskaan, niin kauan kun on mistä ottaa, niin kauan otetaan.
On ainoastaan yksi, ja vain yksi joka voi lopettaa tuhoon vievän kierteen.
Se on ihminen itse.

[Hanu]

Sahamiehen kommenttia jatkaen: Vastustetaan kaivoksia, mutta käytetään tietotekniikkaa ja suositellaan sähköautoja, jotka tarvitsevat paljon erilaisia kaivannaisia. Vastustetaan fossiilisia polttoaineita, mutta ajetaan pitkiä matkoja lappiin retkeilemään tai lennetään. Tai lennetään maailmalle. Vastustetaan metsien hakkuita ja kuitenkin käytetään kasvavia määriä hygieeniapapereita ja tilataan kartonkipakkauksissa lisää tavaraa ympäri maailma. Eli tarpeet kasvaa ja niitä tyydytetään, vaikka kuinka oltaisiin luonnon ystäviä. Joku voi tehdä elämäntapamuutoksiakin ja hyvä niin. Toisaalta, ne saattavat olla jopa huonontaviakin. Esim. radiosta kuulin joku viikko sitten naisesta, joka aikoi ja asuinkin pienessä puulämmitteisessä mökissä Lieksassa. Mutta sitten oli liki 50 vetokoiraa tarhassa hänen harrastuksensa takia. Aika kulutus kuorman kai nekin aiheuttaa?

Meni ohi aiheen, mutta niin täällä usein.
_________________
Epäsosiaalisen median kaipuu....

[AnttiH]

Olin MTV Huomenta Suomen haastateltavana tänään 17.9.

Klipit (2 kpl): TÄÄLLÄ
_________________
https://www.anttihaataja.fi
https://facebook.com/anttihaatajaofficial/

[luuppi]

Vinkkina: tunti 33 ja sitten porojutut tunti 47 alkaen.

Hyva, kun Luontovarakeskus tuotiin mukaan; Paliskuntien Yhdistykselta pitaisi myos jossain vaiheessa kysya "reseptia" kestavampaan laiduntamiseen.
- ehkapa painetun sanan viestintavalineet ehtivat mukaan (sahkoisissa aikarajoite)

[honkamukka]

Iltahämyssä poikkesin hakemaan tuon kirjastomme valikoimassa olleen teoksen.
Iltapuuhien, kuten koiran lenkityksen jälkeen lueskelin ensimmäiset liki sata sivua, eli lohikaloihin saakka. Lukuni oli hiukan valikoivaa, eli teksti ei vaatinut sanasta sanaan tutkielmaa, vaan hiukan yleisempää silmäilyä. Kertaustakin voi ja tarkennuksia hakea.

Nyt lukemastani nuo revontulet olivat sykähdyttävämpiä omiin kokemuksiinikin tukeutuen. Meidän korkeuksilla voimakkaat purkaukset ovat harvinaisia ja iänkin tuoma mukavuudenhalu rajoittaa niiden vähäisienkin näkemistä.
Nuoruudessani, kun kuljin tuolta liki tiettömien taipaleiden takaa, järvilakeuksienkin yli, sain kokea useammankin kerran näitä mahtavia näytelmiä, todellisia taivaantulia. Ulkopuolella "valosaasteiden", (silloin maalla ei turhanpäiten polteltu ulkotulia) tähtitaivaan loisteessa leiskuivat nämä revontulet. Niissä oli sitä äänimaailmaakin. Rätinöitä ja aaltomaisia humauksia, mitkä voisi myös paukkeeksi tulkita. Siihen aikaan niiden olemassaoloa ei taidettu tunnustaa, mutta omakohtaisesti totesin niiden kuuluvan siihen näytelmään. Kuuloni on vieläkin tasolla, että kaikkea tarjolla olevaa ei tarvitsisi kuulla. Kenties tuo luonnon helmassa eläminen terävöitti joitakin aisteja.
Myös Haatajan kirjassa mainittu tähtitaivaan linnunrata tuli usein havainnoitua. Tietämättömyyttä sen näkemisestä ei tullut koskaan kyseenalaistettua, mutta tänään kysyin vaimoltani, että tietääkö hän mikä se on. Eipä syntyperäisenä kaupunkilaisena tiennyt, eikä myöskään muistanut nähneensä. Liekö pienen retken paikka seudulle, missä sitä voi ihailla.