Vaellusturinat II
Osta ja työllistä yh-äitejä Vietnamissa
 
Etusivu Rekisteröidy VaellusWiki Ohje Vaellusnet Kuva MMS-Blog Vaellusturinat I Tilastot Avatarit Valokuvakilpailu WAP  
Asentopaikkani Phoogle | Retkeilijän kiintopisteet                      

Kantotulen lieskan leikintää Hammastunturin syksyisessä erämaassa.... Kulpakkojokea Hammastunturin kupeessa....... Kuoppajärvi Hammasjärven pohjoispuolella ja ruskainen haavikko........ Pyhä-Nattasen huipulta heinäkuun 2005 helteillä... Idyllinen Riestojoki Sompion luonnonpuistossa..... Anterin huipulta itäänpäin kevättalvella 1993.....
 

Vaellusturinat II Foorumin päävalikko Lappi Pelottaako erämaassa?
Näytä edelliset viestit:   
      Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia  
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4 ... 10, 11, 12  Seuraava

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
abumatic
01.08.2006 11:17


Viestejä: 3109
Jopa sitä ollaan runollisia. En muista mitään hyvän olon ja tuhon häilyvää rajapintaa talvimyrskyssä, ainoastaan mahan pohjassa kourivaa kuolemanpelkoa, jota piti yrittää kanavoida järkeviin ratkaisuihin, joita oli erittäin vaikea keksiä. Vastaavasti suurempaa ilon tunnetta en ole koskaan kokenut kuin silloin kun varmuus elämänlangan jatkumisesta alkoi varmistua. Suuria tunteita joita en todellakaan välitä kokea uudestaan. Kukaan terve ihminen ei halua.
_________________
Kom och ät konserverad gröt!
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Rin-tin-tin
01.08.2006 12:08


Viestejä: 1162
Duommá kirjoitti:
Pelon kanssa eläminen vaatii hyvää itsetuntoa = itsensä tuntemista hyvin.


Ihan tuota itsetunto ei tarkoita, vaan sillä viitataan psykologiassa siihen, millaiseksi ihminen kokee itsensä. Hyväitsetuntoinen ihminen ei ole riippuvainen suorituksista tai onnistumisista vaan luottaa pysyvästi omaan hyvyyteensä ja arvoonsa. Huonosta itsetunnosta taas voi seurata mm. ahdistusta, masennusta ja alisuoriutumista.

Itsetunnon kehitys sijoittuu lapsuuteen ja on varsin muuttumaton kehitysvaiheen mentyä ohi. Huonoa itsetuntoa ei voi juurikaan parantaa aikuisiällä, vaan sen kanssa on vain opittava elämään.

Sikäli hyvä itsetunto on itsensä tuntemista, että se mahdollistaa objektiivisen ja rehellisen itsensä tarkkailemisen. Hyväitsetuntoinen tietää myös heikkoutensa ja uskaltaa myöntää ne, koska hän ei koe arvonsa olevan riippuvainen ulkoisista tekijöistä.
_________________
Kaikkea aikansa.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Blog Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Vintilän_Vintiö
01.08.2006 12:59


Viestejä: 103
Muistissa on kaksi retkeä jolloin oli oikein onea olo. Pelosta tai peräti kauhusta ei ollut kysymys, koska tiedossa oli, että ei tänne metsään iäksi jäädä ja tie löytyy jossain vaiheessa.

Retket oli niin hyvin valmisteltu että kompassi ei ollut edes autossa. Teeret kiinnostivat niin paljon että suunnat meni totaalisesti sekaisin. Toisella kertaa noukimme kaverin kanssa lakkoja rahan himon ohjaamina ja tuttu rämeseutu alkoi näyttää oudommalta ja oudommalta. Mäntyyn kiipeäminen auttoi hahmottamaan suunnat ja sijainnin, pehmeät vaarojen muodot aukesivat puusta käsin. Oikea metsätie löytyi aamun tunteina ja aika väsyneitä oltiin.

Suunnistusvälineet ovat näiden retkien jälkeen kulkeneet mukana aina maastossa. Tervepäinen vaeltaja + kartta&kompassi on pistämätön yhdistelmä.

Rin-tin-tinin teksti on täyttä asiaa joka sana, allekirjoitan. Yksilö, jonka itsetunto on kunnossa, ei tarvitse edes nuoruudessa osallistua kaikkiin populistisiin "vouhotuksiin", hänelle riittää että tietää itse mikä on tarpeellista ja mieleen. Tällainen yksilö voi ohjata tarmonsa ja mielenkiintonsa oleellisiin asioihin eikä kenellekään tarvitse todistella mitään mm. kiusaamisen tai väkivallan muodossa.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
VV
01.08.2006 13:28


Viestejä: 9
Sellainen lievä kutina mahanpohjassa on hyvinkin tuttu vieras; talvivaelluksella kun lumimyrskyssä pilkkopimeässä kompassiin, kavereihin ja terveeseen järkeen luottaen hiihtää eteenpäin, pieni pelko ei välttämättä ollenkaan pahasta ole edes ollut.
Kieltämättä edessä oleva lämmin autiotupa on melkoinen houkutin em. tilanteessa.

Myös hirvimetsällä ilman karttaa ja kompassia, puolitutuissa maastoissa, on joskus hieman jännittänyt. Mulla on lapsuudesta muuan sellainen hieman traumaattinen kokemus (missä on koti?!?!), jotka takaa sen, että suunnistustaito ja kompassi+kartta on nykyään aina maastossa mukana.

Mutta sen sanon, että hallittu pelko on melkoinen voimavara. Siihen kannattaa totutella ja valmistautua henkisesti etukäteen.
Olen aina ollut sitä mieltä, että yksin vaeltaessaan tutustuu todelliseen itseensä, eikä tutustuminen aina ole pelkästään miellyttävää.
Joskus reissun jälkeen olen kysynyt kavereilta palautetta toiminnastani ja oppinut sitäkin kautta jotain uutta itsestäni.

Mutta älkää unohtako hauskanpitoa Smile!

nimim. viikon päästä vaeltamaan
_________________
"Go golöp glöp glöpppöppöp tsedede sissedede!" - tuntematon metso keväällä.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Duommá
01.08.2006 18:22


Viestejä: 307
Sikäli hyvä itsetunto on itsensä tuntemista, että se mahdollistaa objektiivisen ja rehellisen itsensä tarkkailemisen. Hyväitsetuntoinen tietää myös heikkoutensa ja uskaltaa myöntää ne, koska hän ei koe arvonsa olevan riippuvainen ulkoisista tekijöistä.
Tuota juuri tarkoitin. Kiitos.

Mutta tuosta olen eri mieltä:
Huonoa itsetuntoa ei voi juurikaan parantaa aikuisiällä, vaan sen kanssa on vain opittava elämään.
Sattuu olemaan ensi käden kokemusta.

Tämä on paras keskustelu miesmuistiin. Mielenkiintoista on se, miten puhumme samoista asioista eri nimillä. Mikä on pelkoa ja mikä pelon seurausta, mikä taas halua olla pelkäämättä (pelkäämisen pelkoa?).

yksin vaeltaessaan tutustuu todelliseen itseensä, eikä tutustuminen aina ole pelkästään miellyttävää.
Olen vaeltanut yksin. Ehkä se näkyy tekstissäni.
Lopetan osaltani keskusteluun osallistumisen ja jään kuuntelemaan taustalle. Olen kuitenkin nuori ja kokematon näin syvään aiheeseen, enkä ole lukenut psykologiaa.
Pelätään rauhassa Wink
_________________
Veikkolan vaeltaja
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
torkkupeitto
02.08.2006 21:06


Viestejä: 42
Olen ollut kahdella vaelluksella ja pelkäsin kovasti karhuherra Paddingtonia. Teltassa iltaisin pelkäsin Bodom-järven puukottajaa. Jossain entisellä rajavartijoiden kämpillä, missä oli lipputanko ja rivitalonpätkä pihaton keinuineen, pelkäsin kaikkein eniten. Hylätyt asunnot keskellä erämaata vaikuttivat niin ankean kummitusmaisilta.

Rotkojen reunalla pelkäsin putoamista, vaikka reunan ja polun välissä olisi ollut kymmenen metriä. Pudotuksissa on jonkinlaista magnetismia ja koen kulkiessani mielessäni toistuvina pikakelauksina ja hidastuksina vuorotellen kaikki mahdolliset liukastumiset, kierimiset, putoamiset, mäiskähdykset, silpoutumiset, ruhjoutumiset ja kappaleiden eri suuntiin sinkoutumiset.

Pelko ja Huoli ovat alituiset seuralaiseni:)
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
abumatic
02.08.2006 21:42


Viestejä: 3109
Jaaha, jos näin on niin Peter Jacksonin Bad Taste on Torkkupeiton raina...
_________________
Kom och ät konserverad gröt!
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Kuukkeli
03.08.2006 22:49


Viestejä: 880
Ainut kerta, kun pelko on käynyt mielessä erämaassa, oli Anterinmukassa "ministerimyrskyn" aikaan. Yöllä telttaa repi myrsky, jonka etenemisen kuuli monen kilometrin päästä, kun seuraava puuska lähestyi pitkin tunturin rinnettä. Pelotti, että puu kaatuu päälle.
Sinä yönä esimerkiksi Rautulammelta lähti katto lentoon. Onneksi teltta ei ollut ylempänä tunturissa (tai ehkä se olisi ollut turvallisempi paikka puun kaatumisen suhteen...).
_________________________________________________
"Hiljaa pitää miehen kairassa kulkea ja nostaa hattua kelopuulle", sanoo Alpiini.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
hannes
04.08.2006 11:18


Viestejä: 9034
Pientä mukavaa kutinaa on aina erämaahan lähdettäessä - ja kunnioitusta myös.
Tuntemattomat,vaikeaksi arvioidut paikat herättävät ennalta tervettä pelkoa. Kun paikka on menty läpi ja pelko voitettu , on tunne mukava!
Pelkoa,paniikkia tai kauhua en kairassa ole vielä kokenut.Saattaa olla edessäpäin...sen sijaan matkalla lappiin tai kotiin olen usein saanut ylimääräisiä sydämentykytyksiä,hikoilua ja käsienvapinaa vastaantulevien ohittajien vuoksi.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Tassu
04.08.2006 11:59


Viestejä: 33
Onhan tuolla erämaassakin pelottanut mutta paljon harvemmin kuin kaupungissa.

Reilu kymmenen vuotta sitten olin työkeikalla Ylä-Lapissa. Päivärupeaman jälkeen maantien varteen oli vielä sen verran matkaa, että jäin tekemään asentopaikkaa autiotuvalle.

Tuvalla oli kolme reipasta kalamiestä, joten ritsillä oli hyvin tilaa. Illan kuluessa tuvalle tuli kaksi vielä reippaampaa kaveria, joilla oli työrupeama lopuillaan ja viihteelle kova hinku. Nämä kaverit rupesivat jututtamaan kalamiehiä ja illan aikana kittasivat tarjotut viskit kurkkuunsa varsin nopeasti. Seurauksen voitte arvata, kännihän siinä alkoi järistä.

Itse yritin herrojen varsin äänekkäästä viskinjuonnista ja kortinpeluusta huolimatta nukkua ritsillä.

Kalamies 1 sammui, kalamies 2 sammui, kalamies 3 oli kovin humalassa. Reipas työmies 1 oli kovin humalassa ja sen kaveri ei ihan niin kovin. Reipas työmies 1 muisti, että tuvassa on nainen ja päättikin kivuta ritsille sen viereen. Juu, se ei sitten enää ollut kovin mukavaa kun känninen jätkä vonkaa kielloista ja estelyistä huolimatta. Siirsin petipaikan ritsilltä lattialle ja jätkä perässä. Vonkaa ja yrittää koplata. *yöksyöks*

Ei löytynyt yhtään herrasmiestä siitä vähemmän humalaisesta työmiehestä, että olisi pistänyt kaverinsa kuriin.

Silloin siis pelotti aika pirusti. Viisi kännistä äijää, joista yksi siihen tilanteeseen aivan turhan aktiivinen.

Keräsin romppeeni, heitin rinkan selkään painuin tunturikoivikkoon loppuyöksi. Eipä siinä uni kyllä silmään enää tullut, kun pelkäsi, että känni järisee taas kohta vieressä.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Blog Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Nachos man
04.08.2006 14:48


Viestejä: 812
Aika p..ka homma. Tur..in pitäis tommosia pistellä.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Tassu
04.08.2006 16:53


Viestejä: 33
Luonnollisesti avauduin tahollani tapahtumasta reissun jälkeen. Kaveri osasi tehdä tiedusteluja oikealta taholta, kun pojat olivat kertoneet erämaassa olonsa tarkoituksen ja työnantajansakin.

Ei kukaan leipomaan lähtenyt mutta ymmärtääkseni pojille kyllä joku tai joku muu kertoi hyvin vakavalla äänensävyllä kuinka naisia erämaassa tulee käsitellä.

Että terveisiä vaan, jos kyseiset kaverit palstoilla pyörivät. Toivottavasti on kasvanut järkeä päähän.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Blog Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Kuukkeli
04.08.2006 18:41


Viestejä: 880
Nachos Manin viestiin lisäisin vielä, että NIIN KOVAA, ETTÄ TUKKA LÄHTEE!
Noita sikoja ikävä kyllä tässä maassa riittää.
Mistä lie peruja? Suomalainen (nykyään myös uhä useammin ulkomaalainen) mies on joskus äärimmäisen brutaali- häpeäksi meidän sukupuolelle.
Tuo kokemus ei ainakaan lisää luottamusta!
-------------------------------------------------------------------------
"Hiljaa pitää miehen kairassa kulkea ja nostaa hattua kelopuulle", sanoo Alpiini. (Lainaus Jorma Ollikaisen Kelokämppä-kirjasta. Mieluusti mies voisi olla vaikka ihminen!).
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
japi2
08.08.2006 0:34


Viestejä: 20
Ainoa kerta kun olen pelännyt mettässä nukkuessa oli kun laavun viereen pysäköi jenkki-rauta, ei siinä vielä mitään, mutta kun eivät tulleet tulille eikä tyyppejä näkyny missään. Ihmettelin, että mitä miehiä ovat. Fakta on, että kyllä mä pelkään enemmän ihmisiä kuin mettää ja sen asukkeja. Karhua ja sen kohtaamista on tullu pelättyä jo monta vuotta, mutta sain helpotusta siihenkin kun vierailin karhukuvaus paikassa. Yllättävän säikkyjä jättiläisiä...yksikn säpsähti västäräkin nopeasta lähentelystä. Kun niitä ei yllättää niin ne kyllä väistää, onhan mettässä tilaa.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Tervasuo
08.08.2006 9:02


Viestejä: 735
Metsässä en ole pelännyt koskaan. Tai no, ensimmäisenä iltana ja yönä kenttään mätkähtelevät oksat ja kävyt sekä tuulen aiheuttamat rapsahtelut puissa nostavat katseen nuotiosta, mutta sitten ääniin tottuu. Vain ihmiset ja kaupungit saavat mielen levottomaksi.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Blog Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4 ... 10, 11, 12  Seuraava

 
Tutustu muihin vastaavaan asiaan liittyviin keskusteluihin (Hakee kaikki keskustelut joiden otsikoissa esiintyy sama sana)
Aihe Kirjoittaja Foorumi Vastaukset Lähetetty
Hiihtovaellus Hammastunturin erämaassa Hattu Lappi 33 05.03.2018 0:59 Katso viimeisin viesti
Mökit Vätsärin erämaassa naavahauki Lappi 20 03.09.2017 15:03 Katso viimeisin viesti
Pisin aika minkä olet viettänyt eräma... kukkonet Hölynpöly... 24 05.07.2017 14:30 Katso viimeisin viesti
Kun hätä nro. 2 iskee erämaassa Pihkasilmä Kaarnakorva Yleisiä retkeilyyn liittyviä sekalaisia asioita 58 01.06.2017 6:49 Katso viimeisin viesti
Kuukausi yksin erämaassa vilves Lappi 124 28.05.2015 9:30 Katso viimeisin viesti
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


      Sivun alkuun  

Sivu 3 Yht. 12
Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4 ... 10, 11, 12  Seuraava
Siirry: