Vaellusturinat II
- Osta ja työllistä yh-äitejä Vietnamissa
 
Etusivu Rekisteröidy Ohje Vaellusnet Kuva MMS-Blog Vaellusturinat I Tilastot Avatarit  
Asentopaikkani Phoogle                      

Kantotulen lieskan leikintää Hammastunturin syksyisessä erämaassa.... Kulpakkojokea Hammastunturin kupeessa....... Kuoppajärvi Hammasjärven pohjoispuolella ja ruskainen haavikko........ Pyhä-Nattasen huipulta heinäkuun 2005 helteillä... Idyllinen Riestojoki Sompion luonnonpuistossa..... Anterin huipulta itäänpäin kevättalvella 1993.....
 

Vaellusturinat II Foorumin päävalikko Yleisiä retkeilyyn liittyviä sekalaisia asioita Eksyminen!
Näytä edelliset viestit:   
      Kaikki ajat ovat GMT + 2 tuntia  
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin Siirry sivulle 1, 2, 3, 4  Seuraava

 
Kuinka moni on oikeasti kokenut eksyneensä vaelluksellaan?
En koskaan!
43%
 43%  [ 37 ]
Aina!
8%
 8%  [ 7 ]
Silloin kun olen väsynyt.
10%
 10%  [ 9 ]
Silloin kun unohdan itseni.
4%
 4%  [ 4 ]
Silloin kun en välitä!
8%
 8%  [ 7 ]
Silloin kun toivoisin olevani jossain muualla!
3%
 3%  [ 3 ]
Silloin kun... jostain muusta syystä.
22%
 22%  [ 19 ]
Ääniä yhteensä : 86
      Sivun alkuun  

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe: Eksyminen!
ilkka.tapani
16.08.2013 16:39


Viestejä: 221
Tuossa yhdessä ketjussa tuli esiin eksyminen. Haluaisin kysyä: kuinka moni on oikeasti kokenut olevansa eksynyt vaelluksellaan?

(Oikeasti tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että oikeasti hätääntyy! [Ei riitä, että puntaroi "missäköhän nyt tarkkaan ottaen olen?", vaan sykkeen pitää nousta ja adrenaliinin tosissaan virrata!])
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
heluna74
16.08.2013 17:04


Viestejä: 3268
En äänestänyt. Monesti olen eksynyt, mutta en ole koskaan vielä HÄTÄÄNTYNYT... Shocked..en sit varmaan ole ollutkaan eksyksissä Laughing
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
rance
16.08.2013 17:08


Viestejä: 1147
Olen eksynyt useasti, voisi jopa sanoa aina, kuten äänestin.
Korostaisin kuitenkin voimakkaasti, etten ole juurikaan hätääntynyt. Hätääntyminen eksysissä ei ole hyväksi, joissakin olosuhteissa se voi johtaa vakaviin ongelmiin.
Kun pitkän päiväretken päätteeksi totean, etten tiedä missä olen, pystytän leirin sopivaan paikkaan, teen iltatoimet, enkä katsele karttaa sen enempää.
Aamusella normaali aamutoimet ja vasta sen jälkeen otetaan kartta esille ja katsotaan missä tunnistettavassa paikassa oltiin viimeksi. Mietitään mihin yritettiin siitä lähteä ja mikä mahdollisesti meni vikaan. Jos tämäkään ei auta selventämään olinpaikkaa katsotaan kartasta kunnon kiintopiste, johon korkeuden tai laajuuden vuoksi ei voi olla törmäämättä.
Tunturi, mäki, joki, järvi tai tie.
Eksymisen mahdollisuutta vähentää se, ettei enää väsyneenä yritetä johonkin tuntemattomaan paikkaan.
Väsyneenä pitää leiriytyä ensimmäiseen sopivaan paikkaan.

Itse olen ainakin oppinut lukuisten eksymisten jälkeen tämän kokeneitten kulkijoiden ohjeen. Säntäily sinne tänne pitää unohtaa, kunnon leiri pystyyn ja unta kalloon. Nautitaan olosuhteista, maisemista ja kenties jopa kalansaaliista. Loput ratkeaa ihan siinä samalla.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Pekka
16.08.2013 17:49


Viestejä: 4158
Vaelluksilla olen aika harvoin ollut tietymättömissä, saati että olisin hätääntynyt.
Suunnistuskisoissa kyllä sitäkin useammin. Hätääntyminen = paniikki on iskenyt aina viesteissä, kun huomaa ettei se oikea rasti löytynytkään. Tosin kohtuullisesti tuli nekin tilanteet klaarattua.
_________________
Kun eksyn, lähden kotiin.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Timoa
16.08.2013 19:27


Viestejä: 1619
Meloessa merellä on muutamaan otteeseen tullut "eksyttyä". Ei kovinkaan pitkälle, mutta kuitenkin sellaisessa kelissä ettei ole ihan varmaa pääseekö takaisin rantaan jos on kierrellyt muutaman saaren liian ulkoa. Meloessa on se kiva puoli, että jos tajuaa olevansa väärässä paikassa ja keli on paha niin on pakko meloa suojaan ennen kuin voi alkaa ihmettelemään kartttaa ajatuksen kanssa. Silloin kaikki on hyvin vaikka onkin väärässä saaressa.
_________________
http://www.timoanttalainen.com
http://ulkoilublogit.blogspot.fi/
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
tyy
16.08.2013 19:28
Vieras

Aina.
 Sivun alkuun
Personal Photo Album Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
josipape
16.08.2013 19:35


Viestejä: 932
tyy kirjoitti:
Aina.


josi peesaa tyytä ja se siinä on sitä hauskinta Twisted Evil Twisted Evil Twisted Evil
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
josipape
16.08.2013 19:40


Viestejä: 932
josipape kirjoitti:
tyy kirjoitti:
Aina.


josi peesaa tyytä ja se siinä on sitä hauskinta Twisted Evil Twisted Evil Twisted Evil


Embarassed Embarassed Embarassed Meitä hulluja on muailama pullollaan Twisted Evil Twisted Evil Twisted Evil
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
boueme
17.08.2013 16:39


Viestejä: 2997
Eksymähän sinne tunturiin mennään, eikä kulkemahan. Eksyn joka kerta, mutta pientä paniikkia lukuun ottamatta en ole hätääntynyt vielä koskaan. Enemmän hätäännyin kun koira pääsi karkuun. Onneksi sain sen pyydystettyä takaisin.

-B
_________________
Ihmisen viisaus on rajallinen, mutta ihmisen tyhmyys on rajaton.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti Blog Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
K-nen
17.08.2013 17:20
Vieras

Toisinaan tulee kuljettua hieman harhaan, mutta yleensä silloin kuljen rennosti viitsimättä hirveästi pohtia.

Nimimerkin rance esille tuoma toimintatapa eksyessä on myös taottu omaan takaraivooni -sama tapa koskee myös muuta vaikeaksi koettua tilannetta. Siksi pidän majoitteen, vaikka yksinkertaisenkin, mukana kantamista oikeana ratkaisuna.
 Sivun alkuun
Personal Photo Album Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Timoa
17.08.2013 17:40


Viestejä: 1619
Monessa tilanteessa paras keino on pysähtyä ja syödä. Mieli virkeänä keksii kaikenlaista uutta.

Joitakin vuosia sitten Gotlannissa reissun toiseksi viimeisenä iltana pankkikorttini ei toiminut. Ostin lauttaliput käteisellä. Maksoin leirintäalueen käteisellä. Oli kuulema joku isompi vika korttien kanssa.
Ei hätää. Olinhan silti Ruotsissa Suomen naapurissa. Käteiset loppui ja alkoi olemaan nälkä. Kortti ei toimi edelleenkään... Reppu auki ja loput sapuskat naamariin. Yllättävän huonon olon tasaamiseksi luin ruotsinkielistä matkaopasta josta en tajunnut juurikaan mitään. Olikohan vika pankissa, kortissani vai ihan fyysisesti jotain ongelmaa magneettijuovassa. Pääsin viimeiselle sivulle. Visbyn pankkiautomaatit kartalla. Bingo!!! Kiersin kaikki korttini kanssa. Toiseksi viimeisellä automaatilla kortti toimi, hurraa! Tili tyhjäksi ja baariin.

Samaa kaavaa olen käyttänyt muutoinkin. Jos on jokin ongelma niin reppu maahan ja syömään. Yllättävän usein se toimii. Kylläisenä keksii parhaimmat ideat eikä ala hötkyilemään miten sattuu. Sama toimii eksymisessäkin. Vatsa täynnä turhat huolet poistuu ja pää toimii paljon paremmin.
_________________
http://www.timoanttalainen.com
http://ulkoilublogit.blogspot.fi/
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
dailymail
18.08.2013 11:12


Viestejä: 2767
Timoa kirjoitti:
Monessa tilanteessa paras keino on pysähtyä ja syödä. Mieli virkeänä keksii kaikenlaista uutta.

Joitakin vuosia sitten Gotlannissa reissun toiseksi viimeisenä iltana pankkikorttini ei toiminut. Ostin lauttaliput käteisellä. Maksoin leirintäalueen käteisellä. Oli kuulema joku isompi vika korttien kanssa.
Ei hätää. Olinhan silti Ruotsissa Suomen naapurissa. Käteiset loppui ja alkoi olemaan nälkä. Kortti ei toimi edelleenkään... Reppu auki ja loput sapuskat naamariin. Yllättävän huonon olon tasaamiseksi luin ruotsinkielistä matkaopasta josta en tajunnut juurikaan mitään. Olikohan vika pankissa, kortissani vai ihan fyysisesti jotain ongelmaa magneettijuovassa. Pääsin viimeiselle sivulle. Visbyn pankkiautomaatit kartalla. Bingo!!! Kiersin kaikki korttini kanssa. Toiseksi viimeisellä automaatilla kortti toimi, hurraa! Tili tyhjäksi ja baariin.

Samaa kaavaa olen käyttänyt muutoinkin. Jos on jokin ongelma niin reppu maahan ja syömään. Yllättävän usein se toimii. Kylläisenä keksii parhaimmat ideat eikä ala hötkyilemään miten sattuu. Sama toimii eksymisessäkin. Vatsa täynnä turhat huolet poistuu ja pää toimii paljon paremmin.
Eksymiseen liittyy - ainakin itselläni - sellainen ilmiö, että ajatuspuolella tapahtuu jokin virhe, sitä jumittuu toistamaan jotakin tiettyä suunnistukseen liittyvää virheajatusta, tai sitten niitä ajatuksia on liikaa. Noidankehä täytyy katkaista ja se onnistuu kunnollisella tauolla ja rentoumisella parhaiten.
_________________
Mikään ei ole niin varmaa kuin minä
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Pepi
18.08.2013 12:31


Viestejä: 6841
Kun kohtaan maastossa neuvottomana pälyilevän, ehkä itkua tuhertavan suunnistajanalun, jatkan rauhoittelulauseen jälkeen näin:
- Missä viimeksi tiesit, missä olet?
- Näytäpä kartalta, miten olet tullut sieltä tänne!

Tässä vaiheessa yleensä ilme kirkastuu eikä junnu jää odottamaan seuraavia kysymyksiä:
- Missä siis olemme?
- Minne nyt pitäisi mennä?

Pahimmassa tapauksessa joutuu johdattelemaan:
- Ei näytä siltä. Missä olisit voinut erehtyä?

Mutta niin käy harvoin.

Sama taktiikka voisi toimia aikuisellakin, omaan neuvottomaan itseen.
_________________
Ainoa keino olla koskaan eksymättä on olla koko ajan perillä.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Glottis
18.08.2013 13:39


Viestejä: 733
Raja harhaan kävelyn ja eksymisen välillä on häilyvä - ainakin omilla määritelmilläni. Sanoisin kuitenkin että aika usein on tullut kävelytä harhaan mutta varsinainen ekyminen on tapahtunut vain muutaman kerran. Harhaan kävelyssä huomaan että kuvittelemani sijainti kartalla ei tärsmää maaston kanssa, mutta muutaman minuutin pähkäilyllä kartalle päästään. Tai saavutan tutun paikan mutta se ei ole se mihin olin pyrkimässä.

Eksymisenä pidän itse tilannetta jossa on pakko aktiivisesti toimia päästäkseen takaisin kartalle - esim. vetää suunnalla jotain isoa kohdetta (iso järvi, joki, tie tms) kohti ja todeta olevansa jollain tarkkuudella kartalla kun se löytyy. Avotunturissa eksyminen on oman määritelmäni mukaan aika vaikeaa koska useimmiten kartalle pääsee riittävällä tarkkuudella kun suuntii muutaman ison tunturin.

Jos raja vedetään hätääntymiseen, niin en ole eksynyt sitten lapsuusvuosien. En osaa hätääntyä pelkästä sijaintitiedon puutteesta maastossa koska pyrin olemaan riittävästi varautunut vallitseviin olosuhteisiin jonka jälkeen sijainti kyllä löytyy. Viimeistään kun käyttää järkeä, lihasta ja aikaa. Suht helposti saavutettavista kohteista tulee mieleen kyllä muutama miljoonakaupunki jossa on alueita minkä lähellä en haluaisi joutua kävelemään ilman tarkkaa sijaintitietoa.

Itse äänestyksen asettelu on niin omituinen että siihen jätin vastamatta.
_________________
Vakaana seisoo metsä paikoillaan.
Ihmisen vaellukset täällä ovat niin turhia.
-Erno Paasilinna
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Mustikka
18.08.2013 15:05


Viestejä: 931
Ehkä hämmentävin eksyminen tapahtui hassusti mökin lähellä sienimetsässä. Siskon kanssa harhaannuttiin toisistamme lopulta kuulomatkan ulottumattomiin, mikä ei ole yllättävää, mutta teiden eroamisen tajuttuani etsin suoraa paluureittiä mökille yllättävän kauan, ehkä tunnin ainakin harhailin.

Edes eräälle tielle tultuani en ymmärtänyt oikeaa suuntaa ennen kuin sain näköyhteyden pariin maamerkkiin jonkin aikaa hölköteltyäni. Silloin oli aikamoinen myrsky, mutta en enää muista, miksei tuulen suuntakaan auttanut, kun metsässä pohdin, mihin päin lähteä. Karttaa, kompassia, puhelinta tms ei tietenkään ollut mukana, vaikka perheenjäsenelle oli sattunut ihan mökin takamaastossa kohtalokas kaatumistapaturma vähän ennen gsm-aikaa ja silloin päätin, että ilman kättä pidempää ei kannata pihasta mihinkään lähteä...
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin Siirry sivulle 1, 2, 3, 4  Seuraava

 
Tutustu muihin vastaavaan asiaan liittyviin keskusteluihin (Hakee kaikki keskustelut joiden otsikoissa esiintyy sama sana)
Aihe Kirjoittaja Foorumi Vastaukset Lähetetty
Eksyminen Kaarle Suurehko Yleisiä retkeilyyn liittyviä sekalaisia asioita 60 14.08.2013 14:39 Katso viimeisin viesti
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


      Sivun alkuun  

Sivu 1 Yht. 4
Siirry sivulle 1, 2, 3, 4  Seuraava
Siirry: