|
| |
|
|
Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia
|
|
 Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
balggis
20.08.2014 20:56
Viestejä: 83 |
| En väitä että tämä olisi oikea vastaus, mutta lintujen ääniä hyvin tunteva ystäväni sanoi, että tuo jänkädänkä voi olla sinirinta. Hän sanoi sinirinnan matkivan ties millaisia ääniä ja myös kellon kilkatuksen kaltaisia ääniä voi olla. Sinirinnan laulua kuvaillaan välillä myös niin, että se on kuin lipputankoon hakkaisi lipputangon naru. |
|
| Sivun alkuun |
|
| Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
OS
20.08.2014 22:27
Viestejä: 7528 |
|
| Sivun alkuun |
|
| Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
Hiiri-Sammeli
26.08.2014 7:00
Viestejä: 49 |
| balggis kirjoitti: |
| En väitä että tämä olisi oikea vastaus, mutta lintujen ääniä hyvin tunteva ystäväni sanoi, että tuo jänkädänkä voi olla sinirinta. Hän sanoi sinirinnan matkivan ties millaisia ääniä ja myös kellon kilkatuksen kaltaisia ääniä voi olla. Sinirinnan laulua kuvaillaan välillä myös niin, että se on kuin lipputankoon hakkaisi lipputangon naru. |
Tuo lipputangon naru-ääni on sinirinnan kutsuääni jota kuulee juuri tähän aikaan syyskesästä kun varsinainen laulukausi on ohi. Varsinaisessa laulussa sinirinta on taitava matkija ja yhdistelee erilaisia teemoja, juuri kellon kilkatus on varsin yleinen.
Järripeippo, pajulintu, punakylkirastas, nuo kun opettelee niin 80 % Lapissa kuuluvasta linnunlaulusta on jo hallinnassa.
http://www.xeno-canto.org/
Tuolta löytyy hieman laajemmin äänimaailmaa, laulun lisäksi lento- ja kutsuääniä. Haku tehtävä englannin- tai latinankielisillä nimillä. |
|
| Sivun alkuun |
|
| Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
markkut
26.08.2014 9:18
Viestejä: 479 |
| Hiiri-Sammeli kirjoitti: |
http://www.xeno-canto.org/
Tuolta löytyy hieman laajemmin äänimaailmaa, laulun lisäksi lento- ja kutsuääniä. Haku tehtävä englannin- tai latinankielisillä nimillä. |
Olipas hyvät sivut. Olen epäillyt aiemmin mainitsemani Oulangan kirkujan olleen korppi ja tuolta taisi löytyä vahvistus. Kohdassa 10:28 pari aika kurkimaista ääntä:
http://www.xeno-canto.org/sounds/uploaded/XEIROMUDEB/XC115767-raven%20mix.mp3
Oulangalla kuultu kirkaisu tosin oli ehkä vähän räkäisempi. Monenlaista ääntä lähtee korpistakin. |
|
| Sivun alkuun |
|
| Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
Pepi
26.08.2014 9:56
Viestejä: 6910 |
| markkut kirjoitti: |
| Monenlaista ääntä lähtee korpistakin. |
Varsinkin siitä. Myös rastasmainen, laverteleva laulu kantavalla, sointuvalla äänellä. Pääsin kerran kuulemaan läheltä, kun korppipari lauloi syksyllä toisilleen kuusen latvassa. Se on syvimpiä luontokokemuksiani.
_________________
Ainoa keino olla koskaan eksymättä on olla koko ajan perillä. |
|
| Sivun alkuun |
|
| Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
Kukalie
22.10.2014 21:30
Viestejä: 130 |
Alkukesästä jossain Kiertämäjärven autiotuvan läheisyydessä kuulin jonkin linnun ääntelyssään ikään kuin toistelevan sanaa "ryökäle". Nyt viime aikoina olen kuunnellut netistä paljon lintujen lauluääniä, ja olen vakuuttunut, että olen viimein löytänyt silloin äänessä olleen veijarin: kulorastas.
Elokuun lopussa Ounastuntureilla avotunturissa oli muuten todella runsaasti niittykirvisiä. Ne tosin on tässä ketjussa jo mainittukin. |
|
| Sivun alkuun |
|
| Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
Umpihanki
23.10.2014 7:09
Viestejä: 3927 |
Lintuja on mukava kuunnella, mutta ei opiskella.  |
|
| Sivun alkuun |
|
| Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
honkamukka
23.10.2014 10:32
Viestejä: 4590 |
| Walden kirjoitti: |
Koettakaapa löytää linnuista nimiä jotka ovat onomatopoeettisia. Kuikka jo mainittiin, kuik-kuik. Vasta jokunen vuosi sitten tajusin kuukkelinkin ääntävän välillä nimeään, kuuk-ke-lii.
Näitä löytyy yllättävän paljon. |
Tiltaltin laulu kuvaa hyvin sen nimeä. Kirkas ja ryhdikäs tilt-talt-tilt-tilt-talt-tölt juoksutukset kuvaavat hyvinkin linnun nimeä. Loppukesästäkin kuulee noita juoksutuksia ja likimain aina pysähdyn hetkeksi kuuntelemaan sitä. Tuo laulunääni on ainakin helppo tunnistaa. |
|
| Sivun alkuun |
|
| Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
tst
31.08.2019 20:39
Viestejä: 5696 |
| Kuikan äänessä on jotain alkukantaista ja hienoa ja sitä tulikin kuunneltua alkuviikolla. Vielä v. -91 tuo suku pesi lahdessa jossa ei silloin ollut mökkejä, mutta nyt siellä on niitä kaksi kpl ja varmaankin sen takia olivat siirtyneet ison selän puolelle. Parikymmentä vuotta sitten nuo olivat mielestäni arempia, mutta uivat nyt yllättävän lähellä. |
|
| Sivun alkuun |
|
| Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
omat polut
31.08.2019 21:24
Viestejä: 3417 |
| ^Kuikat ovat sopeutuneet hyvin mökkimaisemiin, meilläkin pesii säännöllisesti varsin pienellä sisälahdella, jossa joka rannalla mökit. Kuikalla menee kaikinpuolin hyvin. |
|
| Sivun alkuun |
|
| Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
mettäantero
31.08.2019 22:07
Viestejä: 2309 |
| omat polut kirjoitti: |
| ^Kuikat ovat sopeutuneet hyvin mökkimaisemiin, meilläkin pesii säännöllisesti varsin pienellä sisälahdella, jossa joka rannalla mökit. Kuikalla menee kaikinpuolin hyvin. |
Käsittääkseni hemiboreaalisella vyöhykkeellä Ahvenanmaalla laji on luokiteltu uhanalaiseksi.
Muualla Suomessa vesistöjen säännöstely/tulva, häirintä ja pienpedot tuhoaa pesintöjä ja monilla alueilla asusteleekin pesimättämiä lintuja parvina. Ei kuitenkaan ole luokiteltu uhanalaiseksi koko maassa. |
|
| Sivun alkuun |
|
| Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: Kapustarinta |
Veljmies
01.09.2019 6:59
Viestejä: 135 |
Omilta Käsivarren vaelluksiltani on jäänyt parhaiten mieleen kapustarinta. Se seurailee aina hetken reviirinsä poikki kulkevaa vaeltajaa ja piukuttaa alakuloisesti.
_________________
Pilvien yläpuolella paistaa aina aurinko! |
|
| Sivun alkuun |
|
| Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
Ursus
01.09.2019 10:11
Viestejä: 7406 |
Lemmenjoen Jäkäläpäällä pesästään huolehtinut tunturikihu on tallettunut muistiin. Samoilla seuduilla satuin kerran näkemään jopa suurharvinaisuuden eli kiljuhanhen.
_________________
Jos metsään haluat mennä nyt , sä takuulla yllätyt ...
Viimeinen muokkaaja, Ursus pvm 01.09.2019 14:41, muokattu 1 kertaa |
|
| Sivun alkuun |
|
| Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
omat polut
01.09.2019 10:33
Viestejä: 3417 |
| mettäantero kirjoitti: |
| omat polut kirjoitti: |
| ^Kuikat ovat sopeutuneet hyvin mökkimaisemiin, meilläkin pesii säännöllisesti varsin pienellä sisälahdella, jossa joka rannalla mökit. Kuikalla menee kaikinpuolin hyvin. |
Käsittääkseni hemiboreaalisella vyöhykkeellä Ahvenanmaalla laji on luokiteltu uhanalaiseksi.
Muualla Suomessa vesistöjen säännöstely/tulva, häirintä ja pienpedot tuhoaa pesintöjä ja monilla alueilla asusteleekin pesimättämiä lintuja parvina. Ei kuitenkaan ole luokiteltu uhanalaiseksi koko maassa. |
Mannersuomessa kuikalla menee erittäin hyvin. Tähän liittyy opettavainen tarina, joskus 1970-luvulla Suomen paras kuikka-asiantuntija oli varma että laji on häviämisvaarassa, kuinka ollakaan kuikkia on nyt enemmän kuin aikoinaan tuon asiantuntijan elinikänä. |
|
| Sivun alkuun |
|
| Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
mettäantero
01.09.2019 13:15
Viestejä: 2309 |
| omat polut kirjoitti: |
| mettäantero kirjoitti: |
| omat polut kirjoitti: |
| ^Kuikat ovat sopeutuneet hyvin mökkimaisemiin, meilläkin pesii säännöllisesti varsin pienellä sisälahdella, jossa joka rannalla mökit. Kuikalla menee kaikinpuolin hyvin. |
Käsittääkseni hemiboreaalisella vyöhykkeellä Ahvenanmaalla laji on luokiteltu uhanalaiseksi.
Muualla Suomessa vesistöjen säännöstely/tulva, häirintä ja pienpedot tuhoaa pesintöjä ja monilla alueilla asusteleekin pesimättämiä lintuja parvina. Ei kuitenkaan ole luokiteltu uhanalaiseksi koko maassa. |
Mannersuomessa kuikalla menee erittäin hyvin. Tähän liittyy opettavainen tarina, joskus 1970-luvulla Suomen paras kuikka-asiantuntija oli varma että laji on häviämisvaarassa, kuinka ollakaan kuikkia on nyt enemmän kuin aikoinaan tuon asiantuntijan elinikänä. |
Voitko ystävällisesti kertoa, mistä tuo ”opettavainen tarina ” on luettavissa… kuka oli tutkija, mitä hän oikeasti kirjoitti ja missä tekstin julkaisi. Usein noinkin vanhojen asioiden kommentointi ulkomuistista on enemmän tai vähemmän pelkkä tarkoitushakuinen mutkat suoristava huitaisu. Voipi olla, että senhetkinen tietämys antoi kyseiselle kuikkatutkijalle perustellun syyn moiseen arvioon.
Ainakin vielä 1980-luvullahan kuikan poikastuotanto oli Suomessa vain 0,3/pari. Säännöstellyillä vesistöalueilla se oli vain puolet tuostakin. Eurooppalaisten tutkimusten mukaan kannan säilyminen ennallaan edellyttää tietääkseni lähes 0,5 poikasta/pari. Lisäksi kuikkakantamme elivoimaisuuden arviointia vaikeuttaa se, että Suomen arveltiin saavan huomattavaa täydennystä itärajan takaisten järvien kuikkakannan jäkeläisistä. Pesimätulosta heikentää (kuten jo edellä mainitsin) kiistatta tulvien (mm. ojitukset usein syynä) ja säännöstelyn ohella myös pesintäaikainen häirintä (veneily/mökkeily) sekä rantojen pikkupetojen ohella emojen/nuorten jääminen kalaverkkoihin. Uusimmista kuikkatutkimuksista en tähän hätään pysty sanomaan mitään muuta kuin sen, mitä kerrotaan lajista BirdLife:n nettisivuilla. |
|
| Sivun alkuun |
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|
|
