Vaellusturinat II
- Osta ja työllistä yh-äitejä Vietnamissa
 
Etusivu Rekisteröidy Ohje Vaellusnet Kuva MMS-Blog Vaellusturinat I Tilastot Avatarit  
Asentopaikkani Phoogle                      

Kantotulen lieskan leikintää Hammastunturin syksyisessä erämaassa.... Kulpakkojokea Hammastunturin kupeessa....... Kuoppajärvi Hammasjärven pohjoispuolella ja ruskainen haavikko........ Pyhä-Nattasen huipulta heinäkuun 2005 helteillä... Idyllinen Riestojoki Sompion luonnonpuistossa..... Anterin huipulta itäänpäin kevättalvella 1993.....
 

Vaellusturinat II Foorumin päävalikko Lappi Mitä lintuja vaelluksella kuulee?
Näytä edelliset viestit:   
      Kaikki ajat ovat GMT + 2 tuntia  
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
omat polut
01.09.2019 15:53


Viestejä: 3301
^Koko ikä (>50v.) tullut seurattua näitä lintuasioita, kuikkajutun kertoi tämän lintututkijan poika radiohaastattelussa, tuli kuunneltua tarkalla korvalla, varmaan helppo olisi G.llä löytää henkilö. Jokainenhan on voinut todeta kuikan elinvoimaisuuden, joka mökkirannassa huuto kuuluu( missä pesimiseen sopivaa vettä), ja hyvä niin.

Viimeinen muokkaaja, omat polut pvm 01.09.2019 18:42, muokattu 2 kertaa
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
omat polut
01.09.2019 15:56


Viestejä: 3301
Löytyikin yksi juttu heti, Tiede-lehti kirjoittaa,

""
Kuikka luokitellaan Suomessa elinvoimaiseksi lajiksi, ja sen kanta on runsastunut viime vuosikymmeninä. Vuonna 2010 laskettiin 12000 paria. Määrä ei ole viime aikoina ainakaan laskenut.

Vielä 1980-luvulla Suomen kuikille syntyi hälyttävän vähän poikasia. Kannaksi arvioitiin 6 000– 8000 paria. Kuikkatutkimuksen uranuurtaja Leo Lehtonen pelkäsi pahinta, sitä, että laji kuolisi Suomesta sukupuuttoon, koska kesänviettäjät veneineen ja mökkeineen valtaavat yhä useammat rannat. Pelot eivät ole toteutuneet. Kuikka on osoittautunut yllättävän sopeutuvaiseksi. Se on myös melko utelias lintu, joka ei vähästä hätkähdä.
""
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
mettäantero
01.09.2019 17:48


Viestejä: 2224
^^ ja ^

Kiitos asiallisesta vastauksestasi. Tunnen (myös yli 50 vuoden ajan lintuja harrastaneena) Leo Lehtosen elämäntyön ja teokset. Arvostan Lehtosta harrastajatutkijana ja luonnon puolestapuhujana opettajantoimensa ohella ja lopuksi laatimaansa väitöskirjaa kuikan pesinnästä 1970-luvun alussa. Tuo kuikkatietämys tosin perustui käsittääkseni pääosin lähinnä yhden järvialueen pitkään jatkuneeseen yhden miehen havainnointiin ja sen tuloksena syntyneeseen pelkoon pahimmasta.

Käsittääkseni juuri tuo mainitsemasi Leo Lehtosen poika, lintuharrastajana tunnettu Pekka (analyyttisen kemian dosentti) julkaisi juuri uuden Kuikkakirjan (Lähikuvassa kuikka) toisen lintuharrastajan Martti Perämäen (maatalous- ja metsätieteiden tohtori) kanssa. Kannattanee varmaan lukaista.

Yhtä mieltä siis olemme siitä, että Suomen kuikkakanta on runsastunut viime vuosikymmeninä rauhoituksen myötä (=metsästyksen loputtua) Ahvenanmaata lukuunottamatta ja lajia ei luokitella uhanalaiseksi koko valtakunnan aluetta arvioitaessa. Sitä en tosin tiedä (uusimpaan kuikkatutkimukseen en ole perehtynyt), onko lisääntyminen (poikasia/pari) nykyään kannan vakaana säilymisen kannalta riittävällä tasolla vai perustuuko kuikkakannan "elinvoimaisuus" ehkä osittain itänaapurin kuikkien jälkeläisiin (osa pesimättömistä kuikkaparvista järvillä kesäisin)? Kuikan muutosta/siitymisestä uusille alueille tiedetään käsittääkseni vielä melko vähän moneen muuhun lajiin verrattuna. Kuikan pesintää heikentävät tekijät, jotka edellä jo mainitsin, lienee kuitenkin säilyneet entisellään.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
tst
01.09.2019 18:41


Viestejä: 5305
^En tiedä oliko kovinkin yleistä, mutta vielä ainakin -60 luvulla jotkut kalastuksesta joko elantonsa tai siivun siitä saavat talloivat kuikanmunat rikki eli kilpailijat pois. Tässä tapauksessa polvi on pojasta ja pojan pojasta todellakin parantunut.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
omat polut
01.09.2019 18:45


Viestejä: 3301
^Rauhoitus tuli voimaan 60-luvulla, hyvin menee.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3

 
Tutustu muihin vastaavaan asiaan liittyviin keskusteluihin (Hakee kaikki keskustelut joiden otsikoissa esiintyy sama sana)
Aihe Kirjoittaja Foorumi Vastaukset Lähetetty
Muutamia vinkkejä miten parantaa kala... Pihkasilmä Kaarnakorva Kalastus 27 01.05.2018 8:42 Katso viimeisin viesti
Kolmenvuoden ajan makuupussi, mitä ko... Pena10 Kesävaellusvarusteet 18 21.03.2017 21:20 Katso viimeisin viesti
Mitä kautta Hammastunturiin? sisko Lappi 17 16.08.2016 15:44 Katso viimeisin viesti
Akkukahva – hyödyllinen vaelluksella ... Kukalie Kameran kanssa vaelluksella... 8 08.03.2016 8:45 Katso viimeisin viesti
Mitä (retkeilyyn liittyvää) näin tänään? Timoa Kuvagalleria 1 12.02.2016 23:11 Katso viimeisin viesti
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


      Sivun alkuun  

Sivu 3 Yht. 3
Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3
Siirry: