Vaellusturinat II
Osta ja työllistä yh-äitejä Vietnamissa
 
Etusivu Rekisteröidy VaellusWiki Ohje Vaellusnet Kuva MMS-Blog Vaellusturinat I Tilastot Avatarit Valokuvakilpailu WAP  
Asentopaikkani Phoogle | Retkeilijän kiintopisteet                      

Kantotulen lieskan leikintää Hammastunturin syksyisessä erämaassa.... Kulpakkojokea Hammastunturin kupeessa....... Kuoppajärvi Hammasjärven pohjoispuolella ja ruskainen haavikko........ Pyhä-Nattasen huipulta heinäkuun 2005 helteillä... Idyllinen Riestojoki Sompion luonnonpuistossa..... Anterin huipulta itäänpäin kevättalvella 1993.....
 

Vaellusturinat II Foorumin päävalikko Lappi Pitkä vaellus Ilomantsista Kilpisjärvelle
Näytä edelliset viestit:   
      Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia  
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe: Pitkä vaellus Ilomantsista Kilpisjärvelle
H2SKV
30.04.2015 8:28


Viestejä: 56
Ohessa ehdotus pitkäksi vaellusreitiksi kuljettavaksi osissa tai kerralla. Kommentteja/ehdotuksia linjauksesta? Onko linjaus erämaaosissa käyttökelpoinen? Ja, ei ole aikomusta kävellä reittiä, ainakaan vielä. Tulipahan vaan haaveena mieleen ”villi vaellus” leffan innoittamana.

Pitkä vaellus Suomen itäisimmästä läntisimpään osaan eli Rajaa myötäilevä erämaajotos

Olemassa oleva pitkä vaelluslinjaus eli UKK-reitti kulkee etelästä pohjoiseen (ja on osa Eurooppalaista E10-kaukovaellusreittiä, kts. http://www.saunalahti.fi/eeromari/ (kts vaelletaan Suomessa)). Entä reitti idästä länteen eli Suomen toinen halkaisusuunta? Olisiko siinä potentiaalia pitkäksi vaellusreitiksi?

Idea olisi vaeltaa Suomen itäisimmältä alueelta läntisimmälle eli Ilomantsista Kilpisjärvelle valtakunnan rajaa myötäillein. Sitä voisi kutsua vaikkapa nimellä ”Rajaa myötäilevä erämaajotos (RME-reitti)” (Border Hugging Wilderness Trail, BHWT). Mittaa sille tulee noin 1800 km. (Jotos = maastossa tehtävä vaellus, jonka aikana tavallisesti ruokaillaan ja yövytään, wiktionary)

Ohessa on reitin alustava linjaus. Reitti on kohtuullisen suoraviivainen, ilman isompia mutkitteluja. Reitti menee pääosin valmiita retkireittejä, kansallispuistoja, luonnonsuojelu- ja erämaa-alueita pitkin (http://www.luontoon.fi/eramaa-alueet). Osalle matkasta löytyy polut, osa on polutonta erämaata. Ilmoitetut matkat ovat noin matkoja, mutta antavat selvän kuvan urakan suuruudesta.

Ilomantsi - Kuhmo 330 km: Taitajan taival 35 km (Ilomantsi-Petkeljärven kansallispuisto - Möhkö); Susitaival 90 km (Möhkö - Patvinsuo); Karhunpolku 133 km (Patvinsuon kansallispuisto – Ruunaan luonnonsuojelualue – Teljon alue Sotkamossa Lieksa-Kuhmo-tien (524) varressa Raatelammen itäpuolella) [kts Pohjois-Karjalan vaellusreittiopas http://www.vaellus.info/index.php jossa em. reitit on kuvattu, seuraavien etappien kuvauksia varten voi siirtyä Kainuun retkeilyreiteille http://infogis.infokartta.fi/infogis-kainuu/]; Petranpolku 44 km, jonka päästä Huuhkajavaaran kohdalta siirtymä tietä pitkin Kuhmon UKK-reitille jota pitkin Kuhmoon (Teljo - Kuhmo) yht. 25 km.

Jos Patvinsuon Suomun luontotuvalle saa järjestettyä täydennyspaketin, osuus jakautuu kahtia; tällöin kannattaa kiertää Suomujärven ympäri.

Kuhmo - Kuusamo 350 km: Kuhmo - Vartius 110 km (UKK-reittiä); Vartius - Raate 57 km, Raate - Martinselkonen 56 km, Martinselkonen - Hossa 57 km [kts. Vartius - Hossa välin kuvaus Itärajan retkeilyreitti http://www.itarajanreitti.fi/index.htm]; Hossa - Kuusamo välillä ei ole polkua mutta esim. Julma-Ölkyn pohjoispään laavun kautta on kohtuullisen suora linja Kuusamoon linjassa Perälampi –Murtovaara – Tussunvaara - Akonvaara ja siitä pohjoiseen yhteensä n. 65 km.

Martinselkosen mahdollinen käyttö täydennyspisteenä jakaisi reitin.

Hossa – Ruka välin voisi kulkea myös UKK-reittiä pitkin eli Taivalkoski – Posio – Riisitunturi – Ruka, 230 km 90 km sijasta, mutta Taivalkoskella, Syötteellä ja Posiolla on mahdollisuus täydennykseen.

Kuusamo - (Salla -) Saariselkä 420 km: Kuusamo - Ruka välillä ei ole polkua ja matka 5-tien itäpuolella teitä ja polkuja käyttäen Kapustavaaran ja Pyhävaaran kautta n. 25 km; Karhunkierros 80 km (Ruka - Hautajärvi); [ kts Sallan infosta kuvauksia seuraaville kahdelle välille http://loma.salla.fi/fi/eramaa/kesan_aktiviteetit/patikointi/ukk-reitti-hautajarvi-_aihkipetsi/] Hautajärvi - Aihkipetsi 30 km; Aihkipetsi - Poropuisto (Tammakkolampi) 11 km; Salla - Naruska 56 km; Naruska - Tulppio 100 km; Tulppio - Jänkäkoski Nuorttijoen varrella 17 km johon loppuu kävely UKK-reitillä; Jänkäkoski - Naltiotupa – Peskihaaran tupa – Tahvon tupa – Sokosti – Luirojärvi – Rautulampi josta polkua (Luulampi – Rumakuru) pitkin Saariselälle 100 km.

Täydennys Sallassa jakaisi osuuden mukavampiin 140 km ja 280 km palasiin.

Saariselkä - Utsjoki 280 km: Saariselkä – Vellinsärpimän tupa – Kivipää autiotupa – Ahvenvaara – Kuutusselkä, josta tavoitetaan Suomujoen polku jota pitkin – Luttojoki (Vanha Kolttakylä jossa Luttojoen ylitys) – Raja-Jooseppi (rajavartioasema) (45 km) – Torkoseljänpäät – Kuusiselkä – Artan kämppä – Sarmitunturi – Nellim (43 km).

Nellim - Hannun Kotavaara kukkulalle tietä pitkin pohjoiseen 18 km, josta alkaa Piilolan polku – Kessijärven autiotupa - polulla Kuivaslompolon ( 8 km) kohdalta kohti kolmen valtakunnan rajapyykkiä, josta paluu polulle Piilolan autiotuvan kohdalla (26 km) – Kapperijärvi- ja vaara – Surnuköngäs Pitkän Surnujärven pohjoispäässä (20 km), myös Surnukoski järven eteläpäässä näyttää mahdolliselta ylityspaikalta - Määllijärven itäpuoli – Karhunselkä – Kantapääjärvi, jossa välillä pitäisi yhdyttää Sollomusjärven tuvalle menevä polku, jota pitkin Sevettijärvelle (34 km). Vaihtoehtoisesti Surnukönkäältä länteen Ahvenjärvi (etelän puolelta) – Vikoniemi/Vuopajaniemi – Suolitaipaleen tupa (Suolisjärven eteläpää) – Kiviselkä – Sevettijärvi.

Sevettijärveltä polkua Tsaasajärven tuvalle (matkalla Opukasjärven, IIsakkijärven ja Hiukkimajoen tuvat ja Silisjoen kahlaus ja kahlaus ylimmän Silislompolon pohjoispuolella) – järven pohjoispäästä suoraan Utsjoelle maastoa pitkin linjaa Oarjjimus Ruossavarri, jonka jälkeen kahlaus (onnistunee 159.2 järven eteläpäästä) – Moresveaiskaidi, jonka jälkeen kahlaus koskipaikassa(?) – Galddoainurki – Duotta-Aitevarri – Vaisjoen kammi, jota ennen Vetsijoen ja jälkeen Vaisjoen ylitys – jonka läheisyydestä polku Annivaaran kautta Utsjoelle (84 km).
Nellim ja Sevettijärvi voivat sopia täydennyspisteiksi.

Utsjoki - Hetta 270 km: Utsjoelta tietä pitkin Kevon polun alkuun 26 km tai voi myös mennä tien itäpuolta tunturien päällä Kenestuvalle asti tai käyttää tieosuuden loppuosalle Puksaljärven keskikohdalta Kenestuvalle menevää Postipolkua – Kevon polkua Karigasniemen tielle (53 km)

Tietä 1 km itään lähtee metsätie etelään, sen päästä polku tuntureita kohti, joka loppuu Muotkatunturin erämaa-alueen tunturialueen reunaan, tästä etelään - noin Duolpa Jeageloaivin kohdalla voi yhyttää polun kohti Stuorraytsin kanjonin länsiosaa - Stuorraäytsin tupa on kanjonin länsipäässä - tuvalta tunturien reunamia/yläosia seuraillen esim. linjaa Njurgunoaivi - Davit Lennetoaivi – Lennetoaivi – Rahpesoaivi –poroerotusalue – Kuossavaara – nimetön kukkula - Gurdogeascohkka (länsipuoli) - Nuorttamus Gaisavarri - Gaskkamus Gaisavarri - Jorba Gaisavarri - Kurtojoen tupa

Tuvalta etelään Davit Saddevarri – Gasjjamus Saddevarri – Mattimus Saddevarri – Vaskojoen rantaa – Koskenniska Angelin tien varressa (Kurtojoen ylitys tässä välissä, joen suussa näyttäisi olevan paikka tai ehkä poroaidan kohdalla) – siltaa pitkin Vaskojoen yli ja joen itäpuolta joko joen varressa tai hieman ylempänä kohti Vaskojoen tupaa Lemmenjoen puistossa
Tuvalta joen vartta Postijoelle jota mukaillen Postijoen tuvalle – Vaskolompolon tupa – Reposelkä – Muvracohkka rajan pinnassa – Katsapulivaara - Naltijärven tupa – Lenkihaan tupa – Korteojan tupa – Staalojärven tupa – Nälävaara – Jäkälä-Kuorttusvaara – Haikervaara – Corroaivi - Näkkälän välitupa – Hetta polkua pitkin eli soita vältellen Pöyrisjärven erämaa-alueella (187 km).

Karigasniemi sopii täydennyspisteeksi. Tietä tai tien viertä pitkin sinne noin 12 km ja sieltä Stuorraäytsin tuvalle noin 20 km. Itse asiassa Vanhalta Karigasniemeltä (joen eteläpuolelta) lähtee polku, joka vie tuvan lähelle.

Hetta – Kilpisjärvi 180 km: Hetta – Leppäjärvi (Kautokeinon tietä pitkin) 20 km josta maastoon pikkutietä pitkin – Pahtakosken/Pitkäjärven kohdalla laavu ja silta Palojoen yli – polkuja Pahtajärvelle - Savivaara – Tarvantojoen ylitys (ehkäpä saaret 381.9 järven pohjoisreunan kohdalla tai järven eteläreunan kohdalla oleva mutka) – Palovaara – Tarvatovaaran Etelänkielas ja Laavukielas – Ylijoen ylitys 419.0 järven kohdalta? – Marttavaara, jonka pohjoisosassa polku - Syväjärven autiotupa (35 km)

Tuvalta pohjoiseen ja harjumuodostelman kohdalla joen yli, harjulta joko 1. tai 2. (harjun päässä) polkua Settimarastolle – pari joen ylitystä ja Nallitievat (jälkimmäinen joki tievan jatkeen kohdalta yli?) - Isokurkkion autiotupa – Saitsikosken alla olevasta suvannosta (Sietkasullot) pääsee netin mukaan yli (6 km pohjoiseen) – polkua Saitsijokea myöten – joen yli Coddecearru - Kalkkoaivin tupa – polkua Kutukosken tuvalle – Kaskasjoen tuvalle joko pohjoisesta Vuontiskeron kautta, jolloin Vuontisjoen ylitys Bienne Andde Marasksen kohdalla ja Pitsivaan kautta tuvalle; tai etelästä Goddokielaan ja Davimus Bovnnoaivin ja Pitsivaaran kautta Kaskasjoen tuvalle (47 km)

Kaskasjoki – Siikavaarat – puolivälissä Gomatoaiville polku kohti Raittijärveä - Raittijärvi – Poroharju (polku) – ennen Poroenoa länteen Jalges-Jantar – Porojärven tupa – Jogasjärven tupa - Meekonjärven tupa – Haltin reittiä (Kuornajoen ja Saarijärven tuvat) luontokeskukseen (72 km).
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
luuppi
30.04.2015 11:52


Viestejä: 5143
Hauska kun olet nahnyt tuon vaivan, ajatukseni ovat vahan samansuuntaisia, mutta kovasti paljon vaatimattomampia. Eli Posiolta, eri osuudet eri vuosina napsien Nellimiin, ja kai siella rajapyykilla taytyy kayda, jotta tulee looginen loppupiste.

Kovasti kiittaen pistan siihen "mappiin" aineistoiksi. Ja raja-ajatus minulakin on kummitellut reitivalinnan taustalla, ei tosin ihan nykyinen raja, vaan:

"Venäjä, jonka hallintoa 1400-luvun lopulta lähtien Novgorodin sijasta johdettiin Moskovasta, tunnusti Ruotsin herruuden Pohjanlahden rannoilla vasta Täyssinän rauhassa 1595. Rajan piti kulkea pohjoisessa rauhansopimuksen mukaan Kuusamon Iivaarasta Inarin järveen ja siitä edelleen Varangin vuonoon. Tämä itärajan osuus jäi kuitenkin merkitsemättä" ... hommaa jatkettiin sopuisasti 1830-luvulla, tyon loppuunsaattamiseksi (ja vahemman sopuisasti myohemmin)

Viela tulkoon lisattya tahan, etta kun kuljin Kerojarven reitin, ihmettelin paikoitellen polun suoralinjaisuutta, ja lisaksi usin oli viela rautapaalutus sita linjaamassa. Selitys on kaiketi aiemmin paljon laajempi rajavyohyke, joka oli nain merkitty (ja 60-luvulla rajavyohyketta kai supistettiin, se kun oli niin hyvin valvottu sielta toiselta puolelta, joten vaeltajatkin sallittiin noin lehelle).

Kun Kuusamo 1775 erotettiin Lapista (aiemmin oli osa Kemin Lappia) niin tulisipa tuo koko Kemin Lappi kuljettua etelasta pohjoiseen talla tapaa. Ei nyt kuitenkaan paahanpinttymaksi ole viela muodostunut.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
sepeteus
30.04.2015 12:16


Viestejä: 1175
Lähtöpisteenä voisi olla myös Suomen vapaasti lähestyttävin itäisin piste Ilomantsissa, jolloin lopetuspisteeksi kai tulisi kolmen valtakunnan rajapyykki? Tulisi nuo ääripisteet näin mukaan konkreettisesti.
_________________
Lappi on vapautta kalenterin ja kellon orjuudesta.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Jouni
30.04.2015 13:12


Viestejä: 949
Ilman muuta mielenkiintoinen tuokin reitti-idea. Me aikanaan tyydyimme vaellukseen itäiseltä kolmen valtakunnan rajapyykiltä läntiselle kolmen valtakunnan rajapyykille. Hiihdimme idästä länteen ja patikoimme seuraavana syksynä lännestä itään.

Suosittelen pitkää vaellusta varauksetta. Omalla kohdallani reilun kahden kuukauden kaamosreissu oli elämää muuttavan vaikuttava.

Totta kai tuo on vaellettavissa. Vaatii lähinnä aikaa, innostusta ja sopivaa asennetta, muu kyllä hoituu.

Taitajan taivalta ja Susitaivalta en vielä ole patikoinut. Julma-Ölkyn ja Rukan välillä olen vain osittain hiihtänyt. Sallassa on kävelemättömiä pätkiä myös. Muuten nuo ovat kyllä tuttuja reittejä ja erämaita.

Joku huomio pohjoisen reitinvalinnoista:
-Kuhmossa on lopetettu UKK-reitin ylläpito Tulijärveltä (vähän keskustasta etelään) etelään. Mutta toki polku siellä silti säilyy jonkunlainen, ei mitenkään estä tätä reittiajatusta. Ja lyhyt osuuskin tämä, Tulijärveltä pohjoiseen reittiä kyllä huolletaan.
Hossasta/Julma-Ölkyltä sanoisin että Hossa-Kylmäluoma-Taivalkoski-Syöte-Riisitunturi-Ruka eli UKK-reitin kautta kiertäminen kuulostaisi kyllä kiinnostavammalta. Onhan se paljon tieten pitempi, ja UKK-reittiä ei Posiolla Kari-Riisitunturin ulkopuolella ole juuri olemassa. Mutta kiinnostavia paikkoja ja hienoja maisemia paljonkin tuolla koukkauksella.
-Vätsärissä jos pysyttelisi FIN-NOR-rajan pinnassa, ei tarvitsisi kahlata kuin vain Uutuanjoen yli, joka on ainakin omalla kohdallani aina ollut helppo. Myös kivikkoja on rajan pinnassa huomattavan vähän muuhun Vätsäriin nähden. Toisaalta kauempana rajasta, kuten kaavailit, tavoittaa vielä erämaisemman tunnelman. Näätämö täydennyspisteeksi Sevettijärven sijaan ja Saamen polkua sieltä eteenpäin ja edelleen Tsaarajärvelle.
-Kaldoaivissa jotakuinkin noin olen patikoinut toiseen suuntaan eli Utsjoelta Vaisjoen kammille ja edelleen Tsaarajärvelle. Ei mahdottomia jokienylityksiä ja muutenkin ihan ok mielikuva.
-Joo, Vanhasta Karigasniemestä lähtee vanha polku Tirroon. Se on täysin seurattavissa Stuorraäytsiin (no, saattaa muutamassa suopuron ylityksessä hetkeksi harhautua, mutta löytää sen taas). Ei merkitty reitti kylläkään.
-Jos ei ole pakko mennä Hettaan, kätevämpi olisi pysytellä lähempänä Norjan rajaa. Me patikoimme aikanaan Kilpisjärveltä Nellimiin niin, että olimme lähettäneet Palojärvelle Galdotievaan postissa ruokapaketit itselle (ennalta omistajan kanssa toki sopien). Eli voisi patikoida Kalmakaltiosta mönkijäuraa Pöyrisjärven kautta Näkkälään ja sieltä vaikka hiekkatietä Galdotievaan. Sitten Tarvantovaaran pohjoisreunoja Puussasvaaraan. Siellä on vähemmän soita, parempikulkuista.
-Saitsikosken suvannosta ei ole omia kokemuksia, mutta hieman ylempää Lätäsenosta on (huonoja). Ei mikään leikin teko tämä joki. Ainakin jos vedet ovat korkealla, niin vaikeaa voi olla. Rinkkalautta? Uiminen, jos lämmintä? Tenomuotkassa joki ilmeisesti on ainakin kahlattavissa yli, mutta sinnehän on matkaa. Käsivarressahan kyllä löytyy hyvät kulkumaastot, kun sankimpia pajukoita välttelee.

Ei muuta kuin sorvaamaan unelmasta tavoitetta ja sitten toteuttamaan! Niin kuin TIdus parhaillaan Appalachian Traililla.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Jouni
30.04.2015 13:21


Viestejä: 949
Niin, ja komppaan sepeteusta: Mielenkiintoa lisäisi vaellus Suomen itäisimmästä pisteestä (manneralueen) läntisimpään.

Ja en missään nimessä kannata uusien reittien rakentamista erämaihin, mutta sitä et kai tarkoittanutkaan? Erämaissa löytää kyllä sopivat kulkukeinot karttaa lukemalla.

Edit: ylimääräinen ) pois.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe: Re: Pitkä vaellus Ilomantsista Kilpisjärvelle
Vesseli
30.04.2015 14:00


Viestejä: 492
H2SKV kirjoitti:
Ohessa ehdotus pitkäksi vaellusreitiksi kuljettavaksi osissa tai kerralla. Kommentteja/ehdotuksia linjauksesta? Onko linjaus erämaaosissa käyttökelpoinen? Ja, ei ole aikomusta kävellä reittiä, ainakaan vielä. Tulipahan vaan haaveena mieleen ”villi vaellus” leffan innoittamana.

Pitkä vaellus Suomen itäisimmästä läntisimpään osaan eli Rajaa myötäilevä erämaajotos

Olemassa oleva pitkä vaelluslinjaus eli UKK-reitti kulkee etelästä pohjoiseen (ja on osa Eurooppalaista E10-kaukovaellusreittiä, kts. http://www.saunalahti.fi/eeromari/ (kts vaelletaan Suomessa)). Entä reitti idästä länteen eli Suomen toinen halkaisusuunta? Olisiko siinä potentiaalia pitkäksi vaellusreitiksi?

Idea olisi vaeltaa Suomen itäisimmältä alueelta läntisimmälle eli Ilomantsista Kilpisjärvelle valtakunnan rajaa myötäillein. Sitä voisi kutsua vaikkapa nimellä ”Rajaa myötäilevä erämaajotos (RME-reitti)” (Border Hugging Wilderness Trail, BHWT). Mittaa sille tulee noin 1800 km. (Jotos = maastossa tehtävä vaellus, jonka aikana tavallisesti ruokaillaan ja yövytään, wiktionary)

Ohessa on reitin alustava linjaus. Reitti on kohtuullisen suoraviivainen, ilman isompia mutkitteluja. Reitti menee pääosin valmiita retkireittejä, kansallispuistoja, luonnonsuojelu- ja erämaa-alueita pitkin (http://www.luontoon.fi/eramaa-alueet). Osalle matkasta löytyy polut, osa on polutonta erämaata. Ilmoitetut matkat ovat noin matkoja, mutta antavat selvän kuvan urakan suuruudesta.

Ilomantsi - Kuhmo 330 km: Taitajan taival 35 km (Ilomantsi-Petkeljärven kansallispuisto - Möhkö); Susitaival 90 km (Möhkö - Patvinsuo); Karhunpolku 133 km (Patvinsuon kansallispuisto – Ruunaan luonnonsuojelualue – Teljon alue Sotkamossa Lieksa-Kuhmo-tien (524) varressa Raatelammen itäpuolella) [kts Pohjois-Karjalan vaellusreittiopas http://www.vaellus.info/index.php jossa em. reitit on kuvattu, seuraavien etappien kuvauksia varten voi siirtyä Kainuun retkeilyreiteille http://infogis.infokartta.fi/infogis-kainuu/]; Petranpolku 44 km, jonka päästä Huuhkajavaaran kohdalta siirtymä tietä pitkin Kuhmon UKK-reitille jota pitkin Kuhmoon (Teljo - Kuhmo) yht. 25 km.

Jos Patvinsuon Suomun luontotuvalle saa järjestettyä täydennyspaketin, osuus jakautuu kahtia; tällöin kannattaa kiertää Suomujärven ympäri.

Kuhmo - Kuusamo 350 km: Kuhmo - Vartius 110 km (UKK-reittiä); Vartius - Raate 57 km, Raate - Martinselkonen 56 km, Martinselkonen - Hossa 57 km [kts. Vartius - Hossa välin kuvaus Itärajan retkeilyreitti http://www.itarajanreitti.fi/index.htm]; Hossa - Kuusamo välillä ei ole polkua mutta esim. Julma-Ölkyn pohjoispään laavun kautta on kohtuullisen suora linja Kuusamoon linjassa Perälampi –Murtovaara – Tussunvaara - Akonvaara ja siitä pohjoiseen yhteensä n. 65 km.

Martinselkosen mahdollinen käyttö täydennyspisteenä jakaisi reitin.

Hossa – Ruka välin voisi kulkea myös UKK-reittiä pitkin eli Taivalkoski – Posio – Riisitunturi – Ruka, 230 km 90 km sijasta, mutta Taivalkoskella, Syötteellä ja Posiolla on mahdollisuus täydennykseen.

Kuusamo - (Salla -) Saariselkä 420 km: Kuusamo - Ruka välillä ei ole polkua ja matka 5-tien itäpuolella teitä ja polkuja käyttäen Kapustavaaran ja Pyhävaaran kautta n. 25 km; Karhunkierros 80 km (Ruka - Hautajärvi); [ kts Sallan infosta kuvauksia seuraaville kahdelle välille http://loma.salla.fi/fi/eramaa/kesan_aktiviteetit/patikointi/ukk-reitti-hautajarvi-_aihkipetsi/] Hautajärvi - Aihkipetsi 30 km; Aihkipetsi - Poropuisto (Tammakkolampi) 11 km; Salla - Naruska 56 km; Naruska - Tulppio 100 km; Tulppio - Jänkäkoski Nuorttijoen varrella 17 km johon loppuu kävely UKK-reitillä; Jänkäkoski - Naltiotupa – Peskihaaran tupa – Tahvon tupa – Sokosti – Luirojärvi – Rautulampi josta polkua (Luulampi – Rumakuru) pitkin Saariselälle 100 km.

Täydennys Sallassa jakaisi osuuden mukavampiin 140 km ja 280 km palasiin.

Saariselkä - Utsjoki 280 km: Saariselkä – Vellinsärpimän tupa – Kivipää autiotupa – Ahvenvaara – Kuutusselkä, josta tavoitetaan Suomujoen polku jota pitkin – Luttojoki (Vanha Kolttakylä jossa Luttojoen ylitys) – Raja-Jooseppi (rajavartioasema) (45 km) – Torkoseljänpäät – Kuusiselkä – Artan kämppä – Sarmitunturi – Nellim (43 km).

Nellim - Hannun Kotavaara kukkulalle tietä pitkin pohjoiseen 18 km, josta alkaa Piilolan polku – Kessijärven autiotupa - polulla Kuivaslompolon ( 8 km) kohdalta kohti kolmen valtakunnan rajapyykkiä, josta paluu polulle Piilolan autiotuvan kohdalla (26 km) – Kapperijärvi- ja vaara – Surnuköngäs Pitkän Surnujärven pohjoispäässä (20 km), myös Surnukoski järven eteläpäässä näyttää mahdolliselta ylityspaikalta - Määllijärven itäpuoli – Karhunselkä – Kantapääjärvi, jossa välillä pitäisi yhdyttää Sollomusjärven tuvalle menevä polku, jota pitkin Sevettijärvelle (34 km). Vaihtoehtoisesti Surnukönkäältä länteen Ahvenjärvi (etelän puolelta) – Vikoniemi/Vuopajaniemi – Suolitaipaleen tupa (Suolisjärven eteläpää) – Kiviselkä – Sevettijärvi.

Sevettijärveltä polkua Tsaasajärven tuvalle (matkalla Opukasjärven, IIsakkijärven ja Hiukkimajoen tuvat ja Silisjoen kahlaus ja kahlaus ylimmän Silislompolon pohjoispuolella) – järven pohjoispäästä suoraan Utsjoelle maastoa pitkin linjaa Oarjjimus Ruossavarri, jonka jälkeen kahlaus (onnistunee 159.2 järven eteläpäästä) – Moresveaiskaidi, jonka jälkeen kahlaus koskipaikassa(?) – Galddoainurki – Duotta-Aitevarri – Vaisjoen kammi, jota ennen Vetsijoen ja jälkeen Vaisjoen ylitys – jonka läheisyydestä polku Annivaaran kautta Utsjoelle (84 km).
Nellim ja Sevettijärvi voivat sopia täydennyspisteiksi.

Utsjoki - Hetta 270 km: Utsjoelta tietä pitkin Kevon polun alkuun 26 km tai voi myös mennä tien itäpuolta tunturien päällä Kenestuvalle asti tai käyttää tieosuuden loppuosalle Puksaljärven keskikohdalta Kenestuvalle menevää Postipolkua – Kevon polkua Karigasniemen tielle (53 km)

Tietä 1 km itään lähtee metsätie etelään, sen päästä polku tuntureita kohti, joka loppuu Muotkatunturin erämaa-alueen tunturialueen reunaan, tästä etelään - noin Duolpa Jeageloaivin kohdalla voi yhyttää polun kohti Stuorraytsin kanjonin länsiosaa - Stuorraäytsin tupa on kanjonin länsipäässä - tuvalta tunturien reunamia/yläosia seuraillen esim. linjaa Njurgunoaivi - Davit Lennetoaivi – Lennetoaivi – Rahpesoaivi –poroerotusalue – Kuossavaara – nimetön kukkula - Gurdogeascohkka (länsipuoli) - Nuorttamus Gaisavarri - Gaskkamus Gaisavarri - Jorba Gaisavarri - Kurtojoen tupa

Tuvalta etelään Davit Saddevarri – Gasjjamus Saddevarri – Mattimus Saddevarri – Vaskojoen rantaa – Koskenniska Angelin tien varressa (Kurtojoen ylitys tässä välissä, joen suussa näyttäisi olevan paikka tai ehkä poroaidan kohdalla) – siltaa pitkin Vaskojoen yli ja joen itäpuolta joko joen varressa tai hieman ylempänä kohti Vaskojoen tupaa Lemmenjoen puistossa
Tuvalta joen vartta Postijoelle jota mukaillen Postijoen tuvalle – Vaskolompolon tupa – Reposelkä – Muvracohkka rajan pinnassa – Katsapulivaara - Naltijärven tupa – Lenkihaan tupa – Korteojan tupa – Staalojärven tupa – Nälävaara – Jäkälä-Kuorttusvaara – Haikervaara – Corroaivi - Näkkälän välitupa – Hetta polkua pitkin eli soita vältellen Pöyrisjärven erämaa-alueella (187 km).

Karigasniemi sopii täydennyspisteeksi. Tietä tai tien viertä pitkin sinne noin 12 km ja sieltä Stuorraäytsin tuvalle noin 20 km. Itse asiassa Vanhalta Karigasniemeltä (joen eteläpuolelta) lähtee polku, joka vie tuvan lähelle.

Hetta – Kilpisjärvi 180 km: Hetta – Leppäjärvi (Kautokeinon tietä pitkin) 20 km josta maastoon pikkutietä pitkin – Pahtakosken/Pitkäjärven kohdalla laavu ja silta Palojoen yli – polkuja Pahtajärvelle - Savivaara – Tarvantojoen ylitys (ehkäpä saaret 381.9 järven pohjoisreunan kohdalla tai järven eteläreunan kohdalla oleva mutka) – Palovaara – Tarvatovaaran Etelänkielas ja Laavukielas – Ylijoen ylitys 419.0 järven kohdalta? – Marttavaara, jonka pohjoisosassa polku - Syväjärven autiotupa (35 km)

Tuvalta pohjoiseen ja harjumuodostelman kohdalla joen yli, harjulta joko 1. tai 2. (harjun päässä) polkua Settimarastolle – pari joen ylitystä ja Nallitievat (jälkimmäinen joki tievan jatkeen kohdalta yli?) - Isokurkkion autiotupa – Saitsikosken alla olevasta suvannosta (Sietkasullot) pääsee netin mukaan yli (6 km pohjoiseen) – polkua Saitsijokea myöten – joen yli Coddecearru - Kalkkoaivin tupa – polkua Kutukosken tuvalle – Kaskasjoen tuvalle joko pohjoisesta Vuontiskeron kautta, jolloin Vuontisjoen ylitys Bienne Andde Marasksen kohdalla ja Pitsivaan kautta tuvalle; tai etelästä Goddokielaan ja Davimus Bovnnoaivin ja Pitsivaaran kautta Kaskasjoen tuvalle (47 km)

Kaskasjoki – Siikavaarat – puolivälissä Gomatoaiville polku kohti Raittijärveä - Raittijärvi – Poroharju (polku) – ennen Poroenoa länteen Jalges-Jantar – Porojärven tupa – Jogasjärven tupa - Meekonjärven tupa – Haltin reittiä (Kuornajoen ja Saarijärven tuvat) luontokeskukseen (72 km).


Saitsikosken alla oleva suvanto on se johon Saitsijoki laskee. Se suvanto on leveä, virtaava ja syvä, ilman venettä ei ole siitä yli menemistä. Siekkasulluille on siitä alavirtaan muistaakseni ainakin pari kilometriä. Korkealla vedellä Lätäsenoa ei taida kovin helposti jalan ylittää mistään. Joen kanssa ei ole leikkiminen, siihen voi hukkua. Noin pitkän vaelluksen tekijälle tosin lienee kertynyt jo melkoinen asiantuntemus alalta. Erävaelluksen SM-kisoissa taiturit osaavat tehdä lauttoja, tosin Lätäsenolla puumateriaali on rajallisempaa ja ainoa paikka missä virta ei lähde viemään lauttaa lienee Hirvisuvanto.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
neva
30.04.2015 18:56


Viestejä: 161
Veljeni kulki tuon reitin tyttöystävänsä kanssa 80-luvulla. He lähtivät liikkeelle Sallasta ja rajaa seuraten kulkivat jonnekin Hetan kieppeille. Reissunsa kesti lähes 3kuukautta sillä matkalla eivät pitäneet kiirettä vaan saattoivat viettää paikoillaan useamman päivän kuvaten, kalastellen sekä ympäristöä tutkien. Olivat kyllä hoikassa ja "sitkeälihaisessa" kunnossa kun tulivat takaisin.
_________________
"Sinne ja takaisin"
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe: Pitkä vaellus Ilomantsista Kilpisjärvelle
H2SKV
04.05.2015 8:18


Viestejä: 56
Kiitoksia kommenteista ja vinkeistä.

Aikomus ei tosiaan ole luoda uusia polkuja, vain idea linjasta käyttäen olemassaolevia polkuja ja erämaaosuuksien vapautta.

Pohdin myös manner-Suomen itä- ja länsirajapyykin käyttöä lähtö- ja loppupisteitä, mutta hylkäsin ne kun toinen ei ole ihan lähellä julkisia liikenneyhteyksiä. Mikään ei estä aloittamista ja lopettamista niihin. Ilomantsista Virmajärvelle Hattuvaaran kautta on noin 50 km; senhän hurauttaa kyydillä/taksilla. Virmajärveltä Naarvaan teitä ja polkuja pitkin on n. 35 km, jossa yhdistyy Suisitaipaleeseen. Kilpisjärven päässä on polku ja mahdollisesti laivayhteys takaisin.

Näätömö on hyvä vaihtoehtolinjaus Vätsärin osuudelle.

Palojärven Galdotievan mahdollisuus oli minulle tuntematon. Jos se onnistuu, silloin koukkaus Hettaan olisi tarpeeton. Samoin kulku Pöyrisjärven kautta (etelä- vai pohjoispuolelta?) olisi järkevämpää, kuten myös Norjan rajan pintaa Puusasvaaralle ja Lätäsenon varteen.

Lätäseno voikin sitten olla este. Netistä ei sen ylityksestä hirveästi löytänyt, vain tuo juuri Sietkasullon yllä Saitsikosken alla ollut suvanto oli mainittu että kahluusaappailla pääsee. Koska idea oli mennä ylös Porojärvelle asti, ei joen itäpuolta nousu Tenomuotkalle tuo lisäkiertoa. Ja jatkamalla Poroenoa löytyy muitakin mahdollisuuksia kuten Valtijoen suun tienoon kahlaamo, UKK-kämpän, Reikä- ja Venemaan kahlauspaikat joista netissä on mainintoja.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Inari74
04.05.2015 9:31
Vieras

Nellimissä ei ole Erähotellin lisäksi juurikaan muita palveluita joten täydennys vaatii hieman miettimistä. Olisko taksimatka Ivaloon ja takaisin järkevin? Tai sitten postittaa itselleen täydennyslaatikon hotellille odottamaan.
 Sivun alkuun
Personal Photo Album Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
H2SKV
04.05.2015 10:03


Viestejä: 56
Postipalveluita löytyy nykyisin näistä:
Ilomantsi
Kuhmo
Kuusamo
Ruka
Salla
Saariselkä
Sevettijärvi
Utsjoki
Karigasniemi
Hetta
Kilpisjärvi

Muissa pisteissä pitäisi sopia lähetyksestä ja sen säilytyksestä jonkun paikallisen yrityksen/henkilön kanssa, tai käydä lähimmässä postissa vaikka autolla kuten ehdotettiin.

Jos noihin postipaikkoihin perustaisi reissunsa, niin välimatkat olisi jopa yli 300 km, mutta onneksi eteläpään polullisilla osuuksilla.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
luuppi
04.05.2015 10:37


Viestejä: 5143
Matkahuollon toimipistehaulla saa kattavuutta varmaan hyvin lisaa, monet ruokakaupat kun ovat mukana.

Taksin sijasta kannykalla, tanne olen ollut yhteydessa
kuivaherkku@lapinkuivaherkku.fi ja nopeast ovat luvanneet laittaa Matkahuollon mukaan. Ateriakokonaisuuksina tilaaminen on helppoa, toki esim. Leka lahettaa myos tehdasvalmistettuja jos suunnittelee enemmman etukateen.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Kore
04.05.2015 10:52


Viestejä: 583
luuppi kirjoitti:


Taksin sijasta kannykalla, tanne olen ollut yhteydessa
kuivaherkku@lapinkuivaherkku.fi ja nopeast ovat luvanneet laittaa Matkahuollon mukaan. Ateriakokonaisuuksina tilaaminen on helppoa, toki esim. Leka lahettaa myos tehdasvalmistettuja jos suunnittelee enemmman etukateen.


Jostain minulle on jäänyt sellainen mielikuva, että ko. yritys olisi keskeyttänyt tai lopettanut toimintansa. Harmi, koska heidän kuivattu poronkäristys oli hyvä ja helppo eväs.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
luuppi
24.09.2017 7:46


Viestejä: 5143
Onkohan taman saikeen osalta kellaan suunnitelmat edenneet tarkemmalle tasolle?

Tuo Via Karelia kun jai aika keskeneraiseksi (venalaiset matkailijat sita kayttavat toki paljon, koska se oli rajan molemminpuolinen hanke ja otti rajanylityspaikat hyvin huomioon), nin poimin sielta tieosuuksia ajatuksella "vaeltajan/ patikoitsijan parhaat palat" sitten matkan varrelta:

Rajan tuntumasta matka jatkuu seututietä 500 pitkin kohti iloisten karjalaisten Ilomantsia, jossa kannattaa poiketa Suomen itäisimmässä kylässä, Möhkön ruukkikylässä. Ilomantsista jatketaan rajan läheisyydessä kulkevaa seututietä 522 kohti Lieksaa, jossa nähtävää on molemmin puolin Suomen 4. suurinta järveä, Pielistä.

Lieksasta kantatie 73 johtaa Nurmekseen, jossa on kuuluisa Bomban matkailualue. Nurmeksesta matkataan kantatietä 75 kohti KAINUUTA ja Kuhmoa, josta on kirjoitettu runsaasti Tervan tie -teemoissa.

Vaaramaisemista tunturiseudulle: Seututie 912 johtaa Kuhmon Lentiiran kylän kautta Suomussalmelle, jossa on muun muassa kaikkien suomalaisten sotahistoriasta tuntema Raatteen tie. Suomussalmelta matka jatkuu valtatietä 5 pitkin ja Hossan kautta kohti POHJOIS-POHJANMAATA ja Kuusamoa. Jonkin matkaa Rukan jälkeen Via Karelian reitti kääntyy seututielle 950, suuntana LAPPI ja Salla...

Pitkan johdannon jalkeen, varsinainen kysymys: Talta Kolilta - Napapiirille reitilta, joka ei ole laadittu vaeltajan nakokulmasta, mutta muuten kai sita on funtsittu enemmankin, mista loytyy parhaat ympyrareitit matkanvarrelta?
- ilman autoa ei tasta selvinne (Jojensuuhun asti toki paasee Pendolinolla vikkelasti); siksi tama rajoittava ympyrareitti-nakemys asiaan
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin

 
Tutustu muihin vastaavaan asiaan liittyviin keskusteluihin (Hakee kaikki keskustelut joiden otsikoissa esiintyy sama sana)
Aihe Kirjoittaja Foorumi Vastaukset Lähetetty
Vaellus tulvan aikaan Sirina Käytännön vinkkiarkisto 5 31.05.2020 12:09 Katso viimeisin viesti
Pitkavartiset vaellus"kengat" luuppi Kesävaellusvarusteet 3 31.05.2020 0:44 Katso viimeisin viesti
Joutenkulkija: Pitkä vaellus rance Lappiin liityvä kirjallisuus 1 16.01.2020 16:36 Katso viimeisin viesti
Paljon vaellus ja retkeilyvarusteita erailija Ostetaan ja Myydään 2 17.06.2018 22:13 Katso viimeisin viesti
Kungsledenin vaellus JN Norja, Ruotsi, Venäjä ja muut lähialueet 14 26.05.2018 17:11 Katso viimeisin viesti
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


      Sivun alkuun  

Sivu 1 Yht. 1
Siirry: