Vaellusturinat II

[AnttiH]

[Tunnelivaeltaja]

Kyllä: Cohkkarassa on kivinen. Mitäpä muuta voisi olettaakaan kun ollaan kilometrin korkeudessa leveyspiirillä 70? Tällöin (11.7.2000) siellä oli myös isoja lumilaikkuja, joista oli iloa alaspäin tultaessa. Näiden Rassojen ympäristössä on alempanakin paikoin runsaasti kivikkoa, esim Stalluvaggissa (Vaddasgaissan luoteispuolella) ja Jägiloaivilla,
välissä sentään kasvipeitteistäkin maata. Käsivarren kivisimmille alueille (esim. Saarijärven ja Luossujärven väli) alueen kivisyys ei kuitenkaan vedä vertoja. Mutta mitäpä niitä kiviä turhaan pelkäämään. Kivi on vaeltajan paras ystävä, varsinkin kuiva kivi ...

Cohkkarassan lisäksi kävimme Vaddasgaissalla ja Bieggavaggaissalla, muttemme Vuorjilla. Se kylläkin näytti vaikuttavalta Vaddasgaissan huipulta käsin.

Kannattaa ehdottomasti käydä myös itse Stabbursdalenissa. Maailman pohjoisin mäntymetsä on nähtävyys sinällään, ja saa lisäksi hienon kontrastin Cohkkarassan alueeseen. Lämpimällä säällä hyönteisiä voi tosin olla haitaksi asti, tai hieman enemmänkin.

Jos haluaa jatkaa vielä Stabburselvan pohjoispuolelle, reittiä ei kannata suunnitella siten että menee yli Nahkajåkkån länsipuolelta, jonne Norgesglassetissa on merkitty joen ylittävä reitti. Paikalla on ollut silta joskus 1990-luvulla, mutta vuonna 2000 vain sillan jäänteet. Ainakin silloin kahlaaminen olisi ollut hyvin riskialtista (reitin tiedustelu ilman rinkkaa johtikin tuota pikaa uimiseen). Joesta pääsee yli kävelysiltaa pitkin vajaat kaksi kilometriä valtatiestä länteen.

Jos taas tulee tarve päästä Lakselviin, länsipuolen tunturiylängöltä pääsee alas viitisen kilometriä Lakselvin eteläpuolelta (Pahdanmukka-nimisen pikkulammen eteläpuolitse).

[pussukka]

AnttiH kysyi jokunen viesti aikaisemmin sitä, missä päin hiihtelimme, kun olimme Finnmark:ssa n. 10 v sitten. Jätimme auton Assebaktiin (n. 15-20 km Karasjoelta Kautokeinoon päin) ja hiihdimme moottorikelkkauraa pitkin Joaktajavrelle (tunturituvalle) asti, josta käännyimme kelkkauraa pitkin kohti Lakselvia. Hiihdimme kelkkauraa Bojobaeskhyttalle asti (meillä ei avainta) ja olimme sitten 2 seuraavaa yötä teltassa: toisen yön lähellä Bojobaeshyttaa (oli puro auki lähellä) ja seuraava yö Iesjavren itäisellä rannalla norjalaisten mökkikylässä. Ei mitään liikettä näkynyt. Siitä hiihdimme takaisin kelkkauralle ja Mollisjohkan tunturituvalle. Paluumatka Mollisjohkalta eteenpäin oli samaa kuin tulomatka.

Olimme pääsääntöisesti tunturituvissa yötä; maksu NOK:na. Yhden yön olimme "ödestuessa", joka on Mollisjohkasta itään. En muista nimeä. (enkä jaksa kaivaa karttaa, jotta katsoisin).

Hiihtäjiä todella vähän. Sitäkin enempi kelkkailijoita ja koiravaljakoita. Mutta suhteellisen rauhallista. Kelkkaura menee yli Iesjavren, jossa olikin hiihtämistä. Järvelle näkyi Vuorji hienosti horisontissa. Kaikissa tunturituvissa oli saunakin. Kävimme saunassa viimeisenä iltana paluumatkalla Ravnastuan tunturituvalla. Reissumme ajankohtana olivat pysyvästi asutettuja Mollisjohka ja Joaktajavri, mutta Ravnastualla oli miehitys vain sesonkiaikoina. Maisemat olivat avaria.

Lisäys 9.4.2010: Ödestuen nimi on Annisjohka. Muistelen.

[mrese]

Ollaan kaverin kanssa tässä suunniteltu reissua stabbuun elokuun allulla, mut arvelin täs kysellä vinkkejä lähtöpaikasta ja norjalaisista pysäköinti pykälistä, kun tuntuu olevan noita huhuja pyörivän et paikalliset pykälät ja käytännöt ois kovinkin ... no sanotaan ny vaikka et tiukkoja.

Kartan mukaan päätieltä(E6) lähtee pari pikkutietä länteen päin stabburselvan(joki) etelä puolta, ja arveltiin et kärsiiks sinne mennä autolla ja jättää rassin parkkiin kun itte lähtee hilppassen jänkhälle, vai onko tämä raipparangastuksen arvonen rikos tai jotain? Pitääks kysellä jokin pysäköinti lupa ja jos pitää niin keneltä?

Jos teil jollain on asiasta kokemuksia, niin pikku vinkeist oltais kauhian kiitollisii.

[Pertti Kurki]

Tilasin ketjun kohteena olevalta alueelta karttoja. Muut sain paitsi 2035 III Lakselv, joka Kartbutikenin mukaan on loppuunmyyty myös Norjassa. Olisiko mahdollista saada ko. lehdestä värikopiota joltakulta? Kiitos etykynteen!

[Lapinkauha]

[pussukka]

Tilasin itse Lakselvin alueen 1:50 000 kartan helmikuussa Ruotsista.

1 st 2035-3 Lakselv (SK1273) 99,50 kr

Linkki:
http://butiken.metria.se/kartbutiken/index.php?cPath=191_193_103_495&sort=2a&page=22

Uusi hinta näkyy olevan 130 kruunua eli halvempi kuin Suomesta ostettaessa. Muistelen, että Norjan maastokartat maksavat Suomesta ostettuna n. 16 euroa.

Hinta on näköjään noussut tai sitten sain jonkin alennuksen, kun tilasin. Postitus suomeen maksoi 19 kruunua.

Kokeiles karttaa vailla oleva saisitko Ruotsin karttakaupasta Lakselvin karttaa!

[Pertti Kurki]

Sain tuon Lakselvin lehden paikallisesta maanmittauslaitoksen myymälästä, oli viimeinen siinä hyllyssä.

Nyt kyselen, mikä on Lakselvista lähdettäessä ensimmäinen kuru josta pääsee Stuorra Vuoddojavrin maisemiin? Tiukan näköistä nousua, mutta pääseekö esim. Pannetkurusta? Vai pitääkö suosiolla siirtyä etelämmäksi Vuoddojohkan kuruun?

[Tunnelivaeltaja]

Pannetkuru lienee liian jyrkkä, mutta muutama sata metri sen eteläpuolelta pitäisi päästä (Rivgocohkkan itäpuolisen pikkupuron tienoilta ylös, ja sitten Pahdanmukka-lammelle). Tulin itse tätä reittiä v. 2000 ilman erityisiä vaikeuksia, tosin alaspäin.

[Pertti Kurki]

Katsoin kyseistä maastonkohtaa Norgeibilder-sivuilta, isolla suurennoksella. Todellakin heti (n. 150 m) Pannetkurun eteläpuolella on tuo joen tekemä kuru, joka näyttää kulkukelpoiselta. Kiitos tiedosta!

[Joutenkulkija]

Pannetkuru lienee ensimmäinen Lakselvista päin tultaessa. Itsekin olen noussut siitä. Siirryin tieltä maastoon ehkä liian aikaisin (pohjoisemman puron kohdalta), sillä myöhemmin kurun alaosassa osuin selvälle kelkkareitin pohjalle, joka vei ylängölle.

Noin 10 km Lakselvista länteen on mielenkiintoinen ja jylhä Lavkaavdse. Kannattaa tutustua.
_________________
Jos eksyn, teen tulet, keitän kahvia ja ...nautin tilanteesta.

[Sarekretkeilijä]

Voiko Klemetstadiin jättää auton, vai onko jätettävä Lakselvin turistikeskukseen? Ehläpä sittenkin lähtö auton kanssa kannattaa tehdä tuolta Stabbursdalenin suulta eli siellä on kai nykyisin jokin samanniminen retkeilymaja. Vieläköhän tuota tietä Diljoen vartta pääsee autolla?

[Sarekretkeilijä]

[pussukka]

5 vuoden takaista tilannetta, jolloin tulimme maastosta (Lähdimme Skoganvarresta) Stabburs -joen seutuvilta maantielle.
Tällöin autoja oli parikymmentä parkissa Stabbursjohkan lähellä, joen
etelä/länsi puolella aika lähellä riippusiltaa.
Riippusillalle päin lähti merkitty polku parkkipaikalta. Paikalla oli myös ulkohuussi ja opastetaulu. Lakselv-Russenes -tielle (E6) on n. 5 km.
Njahkajavrista hieman pohjoiseen. (Yritän karttalinkkia tähän. )
http://ut.no/kart?lat=70.15983&lng=24.83391&zoom=13&hytter=true&fotturer=true&sykkelturer=false&klatreturer=false&
padleturer=false&skiturer=true&baselayer=0&sommerstier=false&vinterloyper=true&skifore=false

Katkaisin linkin kahdelle riville sanasta padleturer eteenpäin, jotta leveys pysyisi keskustelussa normaalina. Eli linkki toimii, kun yhdistät yhdelle riville.


Paikka taitaa löytyä myös linkin alkuosalla; loppuosa on lisäparametreja.
http://ut.no/kart?lat=70.15983&lng=24.83391&zoom=13

[Sarekretkeilijä]

Kiitän. Diljajärven sijaan jää Nahkajärven pohjoispuolelle, mutta onhan sekin jotain. Lisäksi jos menee Dilajoen länsipuolelle, niin ihan hyvä startti. Klemetstad näyttäisi suoremmalta startilta tunturiylänköä ajatellen, mutta onhan jokilaaksossakin puolensa. Pitänee miettiä