Vaellusturinat II
- Osta ja työllistä yh-äitejä Vietnamissa
 
Etusivu Rekisteröidy Ohje Vaellusnet Kuva MMS-Blog Vaellusturinat I Tilastot Avatarit  
Asentopaikkani Phoogle                      

Kantotulen lieskan leikintää Hammastunturin syksyisessä erämaassa.... Kulpakkojokea Hammastunturin kupeessa....... Kuoppajärvi Hammasjärven pohjoispuolella ja ruskainen haavikko........ Pyhä-Nattasen huipulta heinäkuun 2005 helteillä... Idyllinen Riestojoki Sompion luonnonpuistossa..... Anterin huipulta itäänpäin kevättalvella 1993.....
 

Vaellusturinat II Foorumin päävalikko -> Muut varusteet Tee-se-Itse osio Turvekammi DIY
Näytä edelliset viestit:   
      Kaikki ajat ovat GMT + 2 tuntia  
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin Siirry sivulle 1, 2  Seuraava

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe: Turvekammi DIY
Turvekammi
02.11.2008 19:07


Viestejä: 363
Tuosta hirsikeskustelusta mieleeni juolahti turvekammin rakentaminen. Sellainen, millainen uusi Akokammi on, eli valoisa kamiinalla varustettu kömmänä.

Minkälainen siinä on rungon rakenne ja mitä eri kerroksia?
Savupiipun tiivistys?
Helpoin tapa rakentaa sisäänpäin kallistuvat seinät?
Lattian rakenne?
Mitä varten siinä on ilmastointiputket, meneekö kamiinan korvausilma seinän ali putkella?

Tärkeimpänä, että mistä ihmeestä saan niin paljon turvetta paloina?

Hyviä nettilinkkejä?
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe: Re: Turvekammi DIY
IkiHonka
02.11.2008 19:27


Viestejä: 5808
Turvekammi kirjoitti:
Tärkeimpänä, että mistä ihmeestä saan niin paljon turvetta paloina?

Hyviä nettilinkkejä?


Tuossa yksi.

Halvemmalla varmaan pääsisi, jos löytäisi paikkakunnaltaan yksityisen turvesuon ja kävisi siellä neuvottelemassa asiasta. Vaikka sitten lapiolla itse irrottelisi sopivia turveharkkoja.


PS. Näyttää olevan hintavaa tavaraa tuo Kekkilän harkko 18 € /3 kpl Exclamation Meinaan tulee kammille hintaa tuolla tavaralla. Googgeli juorusi, jotta on kaiken lisäksi tuontitavaraa Virosta. Kumma juttu, onhan Suomi suomaa. Question Eikun itse suota kuokkimaan kuten Koskelan Jussi, joka tunsi rahan arvon
_________________
"Mies menee ja mies tulee ja mies vastaa itse kulkemisistansa"
Ikis the I
ikihonka koiranhäntä hotmail piste com ikihonka koiranhäntä hotmail piste com ikihonka koiranhäntä hotmail piste
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Blog Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Toni
03.11.2008 9:55


Viestejä: 804
ikiksen idean tapaisesti oon ollut tekemässä hkiin,happihuoneelle (r.i.p.)taannoin savusaunaa,joka koottiin leikatuista turvepaaleista.nämä kytkettiin sitten heinäseipäillä toisiinsa,vaarnatappimaisesti.

kaverini on tälläkin hetkellä?tekemässä itselleen talviasuttavaa(meinaa vakavissaan muuttaa sinne:)kammia.rakenteesta en tiedä enempiä,kuin että siinä on neljä kerrosta salvottua hirttä alimpana.
mutta odotas,luulen löytäväni rihmasto wikistä kodan tekosivut....
no eipä se ollut näitä viimeaikoina juurikaan päivitellyt:(
http://wiki.rihmasto.fi/Kiertokoulu/Kamminrakennus_OSA_I
samaisesta rihmasto wikistä löytyy muutakin,kenties kiinnostavaa?:
http://www.texasbeyondhistory.net/villagers/hank1/images/earthlodge-roof-detail.html

voin toki kysellä seuraavan kerran tekijän kanssa jutellessani,noista savupiipun/hormiston vällyistä,yms.

mutta miksi siinä pitäisi olla ylipäätänsä muurattua/peltistä savupiippua?
voisiko ajatella että sen tekisi näiden rakenteiden tapaan:
http://www.sommelo.fi/varhopatsastalo.html

taikka jos siinä on katossa suljettava savuluukku?
olen yöpynyt sellaisissa rakennuksissa pakkasilla,ja ovat olleet mielestäni vähintäänkin kohtuu toimivia.
tulisijana on saattanut olla vain korkean hiekkapedin omaava arkku.
eli varaava lämpö on jäänyt ainoastaan tulipesän alle,lämpöä varaavaan,korotettuun hiekkapetiin.
tämäkin on ollut esi-rautakaudella hyvä oivallus:)
puhumattakaan sitten asetelluista kiviröykkiöistä,joista luotiin kiukaitakin....
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Turvekammi
03.11.2008 17:27


Viestejä: 363
Varhopatsastalosta sain idean vinoihin seiniin. Valetaan maahan tolpat, jotka ovat vinossa kammin keskipistettä kohti, valun yhteydessä tolppiin laitetaan rautaputki joko ulostulevana tai (paksumpana) valun sisään. Tämän putken avulla saadaan sitten kantavat nurkkatolpat, jotka kallistuvat sisäänpäin. Voidaan valmistaa esim. hirsistä, jolloin ulkoneva rautaputki tulee hirren sisään.

Hirsien ympärille voidaan sitten rakentaa varsinainen kehikko.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
jänkäjussi
05.08.2011 8:57


Viestejä: 711
Turvekammi on joskus kiinnostanut senverta pahasti, että
olen poiminur netistä löytämiäni kuvia talteen.
Isompi kammi on Norjalaisen sähköinsinöörin rakentama,
mies asuu siinä vakituisesti sähköttömällä seudulla.
Aiheesta oli televisiodokumentti, josta ilmikävi, että kammissa on aurinkopanelisäköt ja
nykyaikaisen omakotitalon mukavuudet.
Kammi löytyy Finmarkin Kuneksen kylästä erämaatien varresta.
Pienemmän kammin kuva on nettilöytö sekin
Ei tuommoisen rakentaminen mahdottomuus olisi.
Kammin voisi osittain kaivaa hiekkamaahan ja pohjalle vaikka salaojaputket ja koirankaulasalvos rungoksi.
Turverakentamisessa on huomatta materiaalin paloarkuus.
http://jaatiedostosi.com/kepakko/Retkeily/Kammi.jpg
http://jaatiedostosi.com/kepakko/Retkeily/Turvekammi.jpg

[img
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
jänkäjussi
05.08.2011 11:50


Viestejä: 711
Korsurakentamisesta on soavuosiltä runsaasti kokemusta ja
armeija oppikirjoista löytyy lisää tietoa.
Maahan kaivettuna ja naamioituna viran omaisten on turhattavaa kuikkia
ilmakuvista rakennemiasi ja käytettäissä nykyaikaisi materiaaleja,
kuten routalevyjä siitä saadaan esikuviaan lämpötaloudellisempi.
Vettä läpäisevä sorakarjun etelärinne olis rakennuspaikkana optimi ja
siihen vielä pohja ja seinän aluset salaojittaa, niin vesi ei lainehdi lattialla.
Pommin kestävä sen ei tervitse olla, mutta siihen on varauduttava, että 500 kilonen
hirvi tallustaa katolle.
Laihaa hernekeittoa ja vanikkaa evääksi, niin sissihenki on kohillaan.

http://museovirastorestauroi.nba.fi/jaramajaraate.htm
http://kuvablogi.com/nayta/384976/
http://kuvablogi.com/nayta/603885/
http://kuvablogi.com/nayta/2047003/
http://kuvablogi.com/haku/?haku=korsu&v=2[img]http://kuvablogi.com/nayta/603885
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
jänkäjussi
13.08.2011 15:53


Viestejä: 711
Syksyisin on olkipaalut miltei ilmaista materiaalia
uskoisin niiden soveltuvan niin turvekammi, kuin
korsunkin eristeeksi.
Olkipaalut, jos kuljettaa sopivaan paikkaan auton
peräkärryllä ja siitä sitten talvella moottorikelkalla rakennuspaikalle.
Kuivana paali on hyvä eriste, ongalmaksi muodostunee
kosteussuojaus ja rakenteitten tuuletus, ettei hopmehdu.
Hakusanalla olkipaalurakentaminen paljastaa, ettei tuo uusi
asia ole.
Olki, kuten turvekkin on palon herkkiä materiaaleja,
se on huomioitava rakentaissa.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
heikki74
13.08.2011 17:07


Viestejä: 202
Luin vähän aikaa sitten tämän britteihin sijoittuvan kirjan ja se herätti muutamia kysymyksiä:
Building a Low Impact Roundhouse - http://www.amazon.co.uk/gp/product/1856230422/

Miten Suomen laki rajoittaa tämän tyylistä rakentamista/asumista?. Jos olettaa että jostain hankkisi syrjäisen maapläntin ja haluaisi väsätä kammin asunnoksi niin onko mahdollista selvitä byrokratiaviidakon läpi? Mitä ongelmia siinä on?
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Timoa
13.08.2011 17:44


Viestejä: 1616
jänkäjussi kirjoitti:
Syksyisin on olkipaalut miltei ilmaista materiaalia
uskoisin niiden soveltuvan niin turvekammi, kuin
korsunkin eristeeksi.
Olkipaalut, jos kuljettaa sopivaan paikkaan auton
peräkärryllä ja siitä sitten talvella moottorikelkalla rakennuspaikalle.
Kuivana paali on hyvä eriste, ongalmaksi muodostunee
kosteussuojaus ja rakenteitten tuuletus, ettei hopmehdu.
Hakusanalla olkipaalurakentaminen paljastaa, ettei tuo uusi
asia ole.
Olki, kuten turvekkin on palon herkkiä materiaaleja,
se on huomioitava rakentaissa.


Olkisavirakennuksethan ovat erittäin tulta ja kuumuutta kestäviä. Pelkkä olki ei. Suurinosa olkitaloista on savella rapattu joka pitää tuulen ja tulen. Googleta cob building.
_________________
http://www.timoanttalainen.com
http://ulkoilublogit.blogspot.fi/
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Vänkäri
13.08.2011 18:07


Viestejä: 973
jänkäjussi kirjoitti:
Turvekammi on joskus kiinnostanut senverta pahasti, että
olen poiminur netistä löytämiäni kuvia talteen.
Isompi kammi on Norjalaisen sähköinsinöörin rakentama,
mies asuu siinä vakituisesti sähköttömällä seudulla.
Aiheesta oli televisiodokumentti, josta ilmikävi, että kammissa on aurinkopanelisäköt ja
nykyaikaisen omakotitalon mukavuudet.
Kammi löytyy Finmarkin Kuneksen kylästä erämaatien varresta.
Pienemmän kammin kuva on nettilöytö sekin
Ei tuommoisen rakentaminen mahdottomuus olisi.
Kammin voisi osittain kaivaa hiekkamaahan ja pohjalle vaikka salaojaputket ja koirankaulasalvos rungoksi.
Turverakentamisessa on huomatta materiaalin paloarkuus.
http://jaatiedostosi.com/kepakko/Retkeily/Kammi.jpg
http://jaatiedostosi.com/kepakko/Retkeily/Turvekammi.jpg

[img


Eikös tuo ole sama kammi kuin tässä ohjelmassa :
http://www.nrk.no/nett-tv/klipp/121634/

muistelin vallan että äijä olisi kerran kuussa, tai muuten vaan, juhlapäivänomaisesti, kytkenyt aggrekaatilla tai aurinkokennoista virrat lähinnä vohvelien pastamista ja jalkapallomatsin Very Happy ? katsomista varten, mutta että hän ei päivittäin siis sähköjä käyttäisi.
_________________
Kohti korpea,kiitos.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
jänkäjussi
13.08.2011 23:27


Viestejä: 711
Kyllä tuo video kertoo samasta turvekammista, kuin kuvanikin on.
Mielenkiintoinen juttu, saispa nähdä tuon luonnossa ja porisuttaa miestä.
Tuolla erämaa-alueella on kalaisia puroja ja järviä, mutta sinne
ei autoja päästetä kuin 20 heinäkuuta ja sen jälkeen, kunnes
porojen vasominen on ohi.
Joen sillan portti pysyy lukittuna 20.7 asti, jolloin on kyläjuhlat silla tuolloin porttiavataan.
Jalan ja polkupyörällä on alueella lupa liikkua ennen tuota.
Turvekammin insinööri puhuu Norja kieltä, ehkä vähän englantia,
ei ollenkaan suomea.
http://www.nrk.no/nett-tv/klipp/121634/
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Toni
14.08.2011 7:56


Viestejä: 804
Tuo olkipaali on ihan varteenotettava rakennus materiaali. Mutta paaleja itsessään käytettäessä ei puhuta cob tekniikasta, joka on sekoitetun massan käyttöä ja idealtaan lähempänä massiivisavi rakennetta. Joko puristettuna harkkona, ns.sukkaan sullottuna tai seinään muottilautojen avulla juntattuna, jne.

Turvekammi rakentamisesta löytyy muuten jokin 1800-1900 lukujen taitteesa tehty kansantieteellinen tutkimustyö. Tämä on julkaistu pienenä vihkosena ja itellenikin olen tuon talteen kopioinut. En vaan saa päähäni tekijää tai tarkempaa vuotta. Mutta loppusilaus ja asumisviihtyisyyteen vaikuttavana tekijänä muistan suositun sisäseinien tapetoimista sanomalehtipaperilla.

Mutta pitääpä siirtyä katsomaan tuota norjan veikon rakennelmaa, josko dokkarissa vilahtaisi vaikka sisäpuolen otettuja otoksia jossa valottuisi hieman vaikkapa kantavaa tukirakennetta, tulisijojen toteutuksia, jne.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
jänkäjussi
14.08.2011 9:55


Viestejä: 711
Saviharkkotiilet valmistetaan savivellin sekoitetuista
oljista, ohuista risuista ja karkeasta heinästä sekoitetusta
laastista, täyttämällä sanomalehtipaperilla sisältä vuorattu
muottilaatikko, joka annetaan auringossa kuivua kovaksi.
Lopuksi harkot muurataan seinäksi savilaastilla.
Rakenteesta tulee lämpöeristävä ja kosteuskulkeutuu ulospäin.
Rakenteet on sadevedeltä ja jäätymiseltä suojattava.
Seinistä tulee painavia, tuo on huomioitava perustuksia tehdessä.
Saviharkko rakenteet kestää kymmeniä vuosia, noita esiintyy
manettarajennuksissa, ainoastaan tuulen aiheuttama eroosio
saattaa aiheuttaa seiniin kulumisen merkkejä.
Aiheesta oli televisiodokumentti, kun Tanskalaiset valmisti ekokodin.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Toni
14.08.2011 15:09


Viestejä: 804
Juu, tuo on yksi tapa.
Ja niitä löytyy yhtä paljon kuin on tekijöitäkin(:

Oon ite ollut savirakentamisen kanssa tekemisissa rapiat kymmenisen vuotta, talkoilla, kursseilla, tutkimusreissuilla, jne.

Tuohon tanskalaisten, tai tähän yhteen nimenomaiseen menetelmään verrattuna olen saanut hiven toisen opin. Esm. kevytsaviharkkoihin tulevaan olkeen valutetaan savivelliä sen verta mitä olkimassa itseensä hyvin sitoo. Vuorokaus imeytymisaikana on osoittautunut parhaimmaks. Mukaan voi toki laittaa haketta, kuin styroksia tai lekasora palleroitakin. Vesivanerista valmistamillamme muoteilla emme ole käyttäneet sanomalehti paperia. Harkot ovat silti irronneet hyvin.

Kuivatukseen taas mielummin tuulista mutta varjoisaa paikkaa.
Mikäli harkot sisältävät runsaasti savea, edesauttaa nopea auringossa kuivuminen harkkojen pinnan lohkeilua.

Oikein rakennettuna "savipohjaiset" rakennukset kestää vähintään siinä missä hirsikin.
Savi vain helpottaa muotojen hakemista ja toteuttamista, ja on lisäks huomattavasti edullisempaa rakentamista..BKT:lla täällä kukaan järkevä mitään hyvinvointia muutoinkaan enään mittaa(;
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Maasai51
06.03.2014 21:00


Viestejä: 14
En tarkistanut, tuliko tämä vinkki jo kerrottua: Turvetta saa helpoiten kyntämällä vanhaa heinapeltoa vaolle. Siitä sitten lapiolla paloja ja peräkärryn kyytiin. Joku joutopellon omistaja voisi korvausta vastaan tehdä kynnön.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin Siirry sivulle 1, 2  Seuraava

 
Tutustu muihin vastaavaan asiaan liittyviin keskusteluihin (Hakee kaikki keskustelut joiden otsikoissa esiintyy sama sana)
Aihe Kirjoittaja Foorumi Vastaukset Lähetetty
Missä suurin turvekammi? napanderi Yleisiä retkeilyyn liittyviä sekalaisia asioita 6 13.10.2011 9:19 Katso viimeisin viesti
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


      Sivun alkuun  

Sivu 1 Yht. 2
Siirry sivulle 1, 2  Seuraava
Siirry: