Vaellusturinat II
- Osta ja työllistä yh-äitejä Vietnamissa
 
Etusivu Rekisteröidy Ohje Vaellusnet Kuva MMS-Blog Vaellusturinat I Tilastot Avatarit  
Asentopaikkani Phoogle                      

Kantotulen lieskan leikintää Hammastunturin syksyisessä erämaassa.... Kulpakkojokea Hammastunturin kupeessa....... Kuoppajärvi Hammasjärven pohjoispuolella ja ruskainen haavikko........ Pyhä-Nattasen huipulta heinäkuun 2005 helteillä... Idyllinen Riestojoki Sompion luonnonpuistossa..... Anterin huipulta itäänpäin kevättalvella 1993.....
 

Vaellusturinat II Foorumin päävalikko Yleisiä retkeilyyn liittyviä sekalaisia asioita Yksinvaeltajan vaaranpaikat
Näytä edelliset viestit:   
      Kaikki ajat ovat GMT + 2 tuntia  
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin Siirry sivulle 1, 2, 3  Seuraava

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe: Yksinvaeltajan vaaranpaikat
tyy
17.07.2009 15:39
Vieras

Erämaassa voi aina sattua ja tapahtua kaikenlaista. Olen ollut itsekin vaelluksella, jossa on kadotettu teltta (en yksin). Miten se voi tapahtua, jääköön tässä kertomatta, mutta varusteiden kadottaminen erämaassa on mahdollista ja totinen paikka, niinkuin Blueravenin onnettomuus osoittaa. Se voi myös sattua kenelle tahansa, vaikka kokemustakin olisi. Tässä oma top-5 listani erämaassa kesällä mahdollisesti sattuvista onnettomuuksista. Huomaa, että lista ei välttämättä ole onnettomuuksien vaarallisuusjärjestyksessä eikä täydellinen, ainoastaan sellainen, jollaisena se pääni sisältä kumpuaa.

5. Sairastuminen ankaraan ripuliin, influensaan, sairaskohtaukset jne.

4. Vakavat vammat/ruhjeet, käden murtuminen, viiltohaavat, uistin silmässä jne.

3. Tulipalo teltassa

2. Jalan/nilkan murtuma, joka estää kävelemisen

1. Kaikkien vaellusvälineiden kadottaminen, eli koko rinkka sisältöineen menetetään.

Ja noitahan riittää. Joku on ollut upota suota, toinen vähällä hukkua. Talvella vahingot
voivat nopeasti johtaa hengenvaaraan.

Ei ole tarkoitus pelotella yksinvaelluksen vaaroilla, vaan pohtia asiaa ihan opetus- ja kertausmielessä, kun meistä monet joka tapauksessa sinne erämaahan yksin suuntaavat. Aiemmin on tästä toki keskusteltu, mutta aihe on taas ajankohtainen.
 Sivun alkuun
Personal Photo Album Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
hannes
17.07.2009 18:46


Viestejä: 8716
Kuumeinen ripuli vaelluksella on tuttu juttu - vie voimat täysin.
Yhdestä suosta pääsin vain nelinkontin sauvojen päällä taiteillen. - rapa roiskui mutta pesuvesi auttoi!
Enempiä en kaipaakaan!!
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe: Re: Yksinvaeltajan vaaranpaikat
Tervasuo
17.07.2009 20:16


Viestejä: 735
tyy kirjoitti:
2. Jalan/nilkan murtuma, joka estää kävelemisen


Pelkkä reippaahko nivelsiteiden repeäminen molemmilta puolen nilkkaa saattaa olla kohtalokasta. Kaverille kävi näin taannoin Nuuksiossa (autolle 3 km) ja meni kyllä vähän aikaa sottaillessa, että kuinka täältä nyt pois päästään, kun jalalla ei ei hirveästi kävelty ja se muistutti nilkan tienoilta lähinnä jalkapalloa. Ei tullut mieleenkään tilata helikopteria paikalle (ei olisi ehkä tullutkaan) ja yön yli nukuttuamme selvisimme metsästä kohtuullisen onnistuneesti. Olenkin kertonut tapahtumista joko kakkosturinoissa tai vanha palstan puolella.

Eräs tuntemani vaelluskonkari kertoi omalle kohdalleen sattuneesta nivelsiteen repeämästä, että pelastushelikopteria ei tunturiin lähetetty, vaikka pyysivät. Pelastuslaitoksessa kehotettiin tulemaan ihmisten ilmoille omin voimin. Yksin se ei ehkä onnistuisi.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Blog Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe: Re: Yksinvaeltajan vaaranpaikat
tyy
17.07.2009 20:36
Vieras

Tervasuo kirjoitti:
tyy kirjoitti:
2. Jalan/nilkan murtuma, joka estää kävelemisen


Pelkkä reippaahko nivelsiteiden repeäminen molemmilta puolen nilkkaa saattaa olla kohtalokasta.


Jo vain. Itselleni on sattunut kaksi tällaista läheltä piti tapausta. 1990 Pahaojalla polvilumpion paikaltaansiirtymä: jalka vääntyi kivenkolossa ja lumpio muljahti pois paikaltaan. 2003 polven eturistisiteiden venähdys (sama polvi).

Ensimmäisestä selvisin sillä, että lepäsin leirissä muutaman päivän ja seuraakin oli. Toisella kertaa olin vain muutaman kilometirin päässä autolta ja onnistuin nilkuttamaan perille, kauan se kyllä kesti. Pahemmin olisi voinut käydä. Jos nivelsiteet olisivat revenneet, olisin tuskin päässyt omin voimin pois.
 Sivun alkuun
Personal Photo Album Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Ahjo
17.07.2009 21:01


Viestejä: 116
Huolimattomuus voi johtaa ikäviin tilanteisiin. Toisesta ketjusta tuli mieleeni Kurtojoen ylitys 2007: katsoin, että tuosta mennään yli niin että heilahtaa, enkä vaivautunut kiinnittämään kenkiä reppuun (ylitysjalkineina neopreenitossut) vaan pidin niitä kädessä. Pohjassa oli irtonainen kivi, joka sai horjahtamaan ja kengät lensivät jokeen. Ehdin napata ne kiinni ennen kuin virta ehti kuljettaa niitä kauemmas, mutta märkiä kenkiä jalkaan sovitellessa kävi mielessä että vaikka suoranainen vaaratilanne ei kenkien puutteesta aiheudukaan, olisi reissu ollut ohi ja paluumatka hyvin ikävä.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Umpihanki
18.07.2009 6:42


Viestejä: 3927
hannes kirjoitti:
Kuumeinen ripuli vaelluksella on tuttu juttu - vie voimat täysin.
Yhdestä suosta pääsin vain nelinkontin sauvojen päällä taiteillen. - rapa roiskui mutta pesuvesi auttoi!
Enempiä en kaipaakaan!!


Olaankohan kuljettu samaa reittiä, kun ongelmatkin tuntuvat olevan samoja.

Ehkäpä jumiin jäämisen koen kaikkein pelottavammaksi tilanteeksi yksin kulkiessa.
Jokeen, suohon, kivenkoloon, tai mihin tahansa jumiintuminen saattaa koitua kohtaloksi, jos oikein huonosti käy.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Joonas Frisk
19.07.2009 10:44


Viestejä: 2119
Joka kesä on nyt sattunut jollekin pään sekoaminen. Alkoiko se jo siviilissä tai ei on sivujuttu.
Itsekin vituksen ollessa huipussaan tule lähdettyä hakemaan ns. rauhaa .Entäpä jos ei löydykään, vaan mieli masentuu entistä enemmän. Sit pian uidaankin naisten uikkareissa 400 km sivussa reitiltä...

Viimetalvinen avannossa muliminenkin on taas tullut yöuniin. Oliskohan käytävä jossain keskustelemassa asiasta?
Yläkerran ukkokaan ei ole asiasta selitystä antanut, miks siellä moisen sulapaikan suksenkärkien eteen laittoi.
_________________
http://joonasf.blogspot.fi/
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Blog Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
tyy
19.07.2009 11:33
Vieras

Lähes kaikille pitempään kulkeneille on sattunut jotain, joka olisi voinut päätyä huonosti. Harvoin se kuitenkaan tarkoittaa lopettamista, vaikka painajaisia joskus tulisikin.

Itse olen kai synnynnäinen pelkuri koska varon vähän kaikkea, ehkä joskus siinäkin määrin, että se vaikeuttaa elämistä. Ylikehittynyt itsesuojeluvaisto?

Olisiko yksinvaellus jonkinlasta hoitoa tähän vaivaan, tiedä häntä.
 Sivun alkuun
Personal Photo Album Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Hugin
20.07.2009 8:32
Vieras

Kyllä näkisin että pahin paikka mihin yksinvaelluksella voi joutua on naisenpuute.
Sempä takia en olekkaan vuoden 2005 jälkeen, harrastanut 2pv pitempiä reissuja ilman naista.
 Sivun alkuun
Personal Photo Album Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Umpihanki
20.07.2009 12:31


Viestejä: 3927
Hugin kirjoitti:
Kyllä näkisin että pahin paikka mihin yksinvaelluksella voi joutua on naisenpuute.


Jos "jorma" on hoitanut hommansa arjessa Matin ja Tepon* viitoittamalla tavalla, niin kyllä se on ansainnut viikon tai parin huiluun, ainakin kerran vuodessa.

* ( Joka päivä töitä teen ) Wink
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Arinakääpä
20.07.2009 17:52
Vieras

Nuorna eli viime vuostuhannella jouvuin Helsinkiin, ku ei ollu kompassia mukana.

Viivyin neljä kuukautta, ennen ku piäsin immeisten ilimoelle. Monelta oun kuullunna, jotta oovat jiäny sinne loppuijäkseen, oravampyörään!

Mitej juluma voekaal luonto ol Wink la!
 Sivun alkuun
Personal Photo Album Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
tyy
20.07.2009 18:01
Vieras

Arinakääpä kirjoitti:
Monelta oun kuullunna, jotta oovat jiäny sinne loppuijäkseen, oravampyörään!

Mitej juluma voekaal luonto ol Wink la!


Crying or Very sad Crying or Very sad Crying or Very sad
 Sivun alkuun
Personal Photo Album Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe: Re: Yksinvaeltajan vaaranpaikat
Inari74
10.07.2013 9:52
Vieras

tyy kirjoitti:


3. Tulipalo teltassa



Päivitetäänpä vanhaa mutta edelleen ajankohtaista aihetta:

Olin yksin liikkeellä Ifjordin tunturiylängöllä kalastus ja vaellusreissulla. Illansuussa saavuin ensimmäiseksi yöksi unelmien kalajärvelle noin 10 km autolta. Maasto kohtuullisen rankkaa ylä-alamäkeä. Keli ankea, tuulee rajusti ja sataa välillä ihan reilusti. Päätän kokkailla absidissa kuten kymmenet kerrat aiemminkin. Trangian kaasupolttimelle tuleekin kesken kaiken joku häikkä, polttaa täysillä korkeaa liekkiä, eikä tottele säädintä yhtään. Vesi kiehuu rajusti kattilassa ja tulee hätä.

Sitten teen kohtalokkaan virheen, yritän irroittaa kaasupullon sammuttaakseni polttimen. Pullon suusta roiskahtaa nestekaasua maahan ja syttyy palamaan, liekit ovat noin 20-30 cm korkuisia. Vielä isompi hätä, suorastaan paniikki iskee. Heitän liekkiin keittovedet, ei vaikutusta. Tyhjennän vesipullon, ei mitään apua. Tässä vaiheessa iskee pieni kuolemanpelko ja survon itseni vapaan puolen reunan alta ulos. Jollain konstilla saan tempaistua palavan keitinsysteemin pihalle, nakkaan sen kauas kivikkoon jossa se sammuu lopulta, valitettavasti liian myöhään. Absidin seinään ehti palaa reilu puolimetrinen reikä ja sisäteltan vetuketjun seutu vaurioitui käyttökelvottomaksi. Ihme kyllä, mitään muuta varustetta en tuossa polttanut, paitsi muovisen juomapullon joka litistyi kuumuudessa. Vähän silmäripset ja kulmakarvat kärähtivät.

Mutta tilanne oli heti selvä, peli poikki ja takaisin autolle, onneksi oli keskikesä. Pari leipää huiviin, kamat kasaan ja alkoi erittäin raskas ja ankea paluu yötä vasten. Vitutus oli sanoinkuvaamaton. Autolla pari tuntia unta ja sitten kotiinpäin, ilman telttaa ja toimivaa keitintä oli mahdotonta jatkaa, eikä huvittanut niitä alkaa Norjasta etsiskelemään.

Jälkikäteen ajateltuna oli tapauksessa todella hyvääkin tuuria. Teltta olisi voinut syttyä kokonaan palamaan, olisin voinut itse palaa pahasti ja menettää muutkin kamani. Kaasupullo olisi saattanut räjähtää ja olisin voinut vaikka menehtyä vammoihin. Nyt menetin vain teltan joka oli muutenkin vaihtorajalla ja kalastusreissu meni vituiksi.

Mitä opin?

Keittimen käyttö absidissa on erittäin riskialtista, enkä tee sitä enää koskaan ellei ole suorastaan pakko. Nyt ei olisi ollut.

Tällaiseen vaaratilanteeseen olisi ollut syytä varautua, jokaisen keittokerran kohdalla. Mitä teen jos poltin ei sammu tai liekki riehaantuu? Olisi ollut syytä pitää ovi auki, varautua tukahduttamaan polttimen liekki tai siirtää koko höskä trangian pihdeillä rauhallisesti ulkotiloihin.

Jälkiviisastelu on muuten turhaa mutta siitä voi jotain oppia. Kun vaaratilanne pääsee yllättämään, voi kokeneellekin sattua mitä vaan.

Mutta nyt ei muuta kuin uutta matoa koukkuun ja revanssia ottamaan, mutta viisaammin. Ei muuta.
 Sivun alkuun
Personal Photo Album Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Jouni
10.07.2013 10:07


Viestejä: 869
Kiitos, että jaoit kokemuksesi meidän kanssamme. Nyt tämä tosielämän haaverisi opettaa paitsi sinua, myös meitä muitakin. Kuvasit hyvin sitä paniikkia, joka voi kiiretilanteessa iskeä päälle ja joka vaikuttaa kaikkeen toimimiseen.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
tyy
10.07.2013 10:17
Vieras

Kiitokset minunkin puolestani. Hyvä, ettei käynyt pahemmin.

Olkaahan kaikki varovaisia, jos on pakko keitellä teltassa. Joskus on.
 Sivun alkuun
Personal Photo Album Vastaa lainaamalla viestiä
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin Siirry sivulle 1, 2, 3  Seuraava

 
Tutustu muihin vastaavaan asiaan liittyviin keskusteluihin (Hakee kaikki keskustelut joiden otsikoissa esiintyy sama sana)
Aihe Kirjoittaja Foorumi Vastaukset Lähetetty
Yksinvaeltajan EA-pakkaus Indigo. Yleisiä retkeilyyn liittyviä sekalaisia asioita 65 27.08.2013 11:47 Katso viimeisin viesti
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


      Sivun alkuun  

Sivu 1 Yht. 3
Siirry sivulle 1, 2, 3  Seuraava
Siirry: