Vaellusturinat II
- Osta ja työllistä yh-äitejä Vietnamissa
 
Etusivu Rekisteröidy Ohje Vaellusnet Kuva MMS-Blog Vaellusturinat I Tilastot Avatarit  
Asentopaikkani Phoogle                      

Kantotulen lieskan leikintää Hammastunturin syksyisessä erämaassa.... Kulpakkojokea Hammastunturin kupeessa....... Kuoppajärvi Hammasjärven pohjoispuolella ja ruskainen haavikko........ Pyhä-Nattasen huipulta heinäkuun 2005 helteillä... Idyllinen Riestojoki Sompion luonnonpuistossa..... Anterin huipulta itäänpäin kevättalvella 1993.....
 

Vaellusturinat II Foorumin päävalikko Muut lajit Hulluna hilloihin
Näytä edelliset viestit:   
      Kaikki ajat ovat GMT + 2 tuntia  
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin Siirry sivulle 1, 2  Seuraava

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe: Hulluna hilloihin
savotta
16.12.2010 16:54


Viestejä: 110
... täällä näkyi jo olevan sienet ja mustikat, hilloista en ole löytänyt paljon mainintoja. Syön viime kesänä kerättyjä hillojani fiilistellen, hillasuota ja hienoja kesäpäiviä muistellen. Kuka muu kerää niitä ja tykkää niistä? Mikä on paras tapa nauttia niitä? Minusta mättäältä suoraan suuhun; hellepäivän nopeasti kypsyttämä, kullanpunainen, hienoarominen hilla.

Hyökkäsin Lapin soille jo vähän etuajassa, heinäkuun loppupuolella, odottelemaan ja vaanimaan, tutkimaan ja kartoittamaan hillojen kypsymistä. Sitä löytämisen riemua! Sitten tietenkin ilmaantui kilpailevia poimijoita ja pistin lisää vauhtia poimintaani kamalasta hillakateudesta kärsien.

Talvihan nyt on, mutta voihan tätä jatkaa sitten, kun tulee uusi kesä ja uudet hillat ...
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
George
16.12.2010 17:44


Viestejä: 3343
Tunnustan että poimimme. Hyvänä vuonna pari ämpärillistä. Metsälampien reunasoilta niitä löytää huonompinakin lakkavuosina ämpärillisen verran. Lakat ovat eräs syy miksi vietän elokuun Sevetin perillä. Hilloksi keittämällä lakan aromi terästyy parhaimmilleen. Kaupan lakkahillo on sokerilientä aitoon hilloon verrattuna. Lakkahilloa sitten voi käyttää miten vain, esim. lettujen kanssa. leivän päällä jne. Nam.
_________________
Inarinjärvi kansallispuistoksi
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
tyy
16.12.2010 18:48
Vieras

Paras tapa on tietysti mättäältä suuhun, mutta on se mukava jos niitä on pakkasessa jouluna.

Vähän ylikypsät on paras pistä tuulensuojaan saman tien:

 Sivun alkuun
Personal Photo Album Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Sikke
16.12.2010 20:56


Viestejä: 307
Eivät ole lakat oikein minun marjojani.
Lakanpoimintareissuista lapsuudesta tulee mieleen hirveät helteet, raskaat kumisaappaat, pelottavat, upottavat suot ja purevat paarmat.
Hyviä olisivat jos niitä kiviä ei olisi Embarassed

Karpalot sen sijaan, nam.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Virsu
16.12.2010 22:36


Viestejä: 1511
Yleensä en siedä hellettä enkä hyönteisiä, mutta annas olla kun pääsen lakkasuolle; eihän hikoilua ja naaman näykkijöitä edes huomaa marjanpoiminnan hurmoksessa (ja ahneuden kiilto silmissä). Ja kyllähän niitä lakkoja myös syö, vaikka poimiminen onkin varsinaisesti Se Juttu.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
PPP
17.12.2010 10:51


Viestejä: 524
Kyllähän se hilla on se luonnonmarjoista ehkä tärkein ja harvoinpa saalis jää alle yhden sankon, useana vuonna on kuitenkin määrä mennyt yli kymmanen sankon omaan käyttöön poimittuja. Luonnon vadelma on siinä rinnalla toinen tärkeä marja ja sitäkin poimimme sankosta kolmeen vuosittain. Mustikat ja puolukat on oma luku sinäänsä kuten myös viinimarjat.
Eli marjat ovat tärkeä vitamiinin ja ravinnon lähde perheessämme ja niitä käytetään viikoittain eri muodoissa.
Hillan osalta määrät viimevuosina pienentyneet kun hillamaille tulee sen verran pitkä matka ettei tule niin usein lähdettyä.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Topa
17.12.2010 14:55


Viestejä: 142
Onhan se todella hyvä marja, mustikka menee ehkä minun makumieltymyksissä ohi, mutta hopea ei ole häpeä. Tuota ihmettelen, että joitakin ihmisiä häiritsevät ne lakan "kivet"; nehän ovat ihan olemattoman pieniä, saa kyllä oikein keskittyä että niitä edes sieltä huomaa Laughing
_________________
Jotta mitä että?
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
savotta
17.12.2010 17:53


Viestejä: 110
Ihana Tyyn laittama hillakuva, juuri tuollaisia.

Joskus ulkomaalaiset ihmettelevät kiviä sisältäviä marjojamme. Kokki voi paseerata marjat eli pusertaa siivilän läpi ja sen jälkeen valmistaa jäädykkeeksi tai muuksi hienoksi jälkiruuaksi. En itse poista koskaan siemeniä, ne kuuluvat mukaan. Samoin kalassa voi joskus olla ruotoja, joita vieraantuneet ihmispolot pelkäävät.

Keitän tavallista kidesokeria käyttäen kirkasta, paksua, kultaista hilloa. Sitten paistan rapeareunaisia, suolaisia räiskäleitä väljässä voissa.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
tyy
17.12.2010 18:03
Vieras

savotta kirjoitti:
Keitän tavallista kidesokeria käyttäen kirkasta, paksua, kultaista hilloa. Sitten paistan rapeareunaisia, suolaisia räiskäleitä väljässä voissa.


Shocked Smile Razz

Pitäisi olla joku sääntö, joka kieltäisi tämmöiset aisteja raatelevat viestit keskustelupalstoilta.
 Sivun alkuun
Personal Photo Album Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
murku
17.12.2010 18:27


Viestejä: 763
Lakka niinkuin meilläpäin sanotaan on marjojen kuningatar.Se on femiininen marja,kaunis, salaperäinen,oikukas,vaikeasti tavoitettava mutta kun sen löytää,niin vaivat palkitaan todella.Vastaavasti äijämäinen marja on esim. karpalo.
Isäukko komensi mukaansa lakkasoille jo pikkukersana,ja silloin marjoja oli Keski-Suomenkin soilla runsaasti,nyttemmin suot on pääosin ojitettu ja marjapaikat kortilla.Mutta lähes joka kesä olen löytänyt,on noita nytkin pakastimessa herkutteluhetkiä varten. Lapin retket ovat viimevuosina ajoittuneet elokuun alkuun,ja siellä hillajälkkäreistä pääsee myös nauttimaan olenpa joskus kerännyt kotituliaisiksi saakka,jos lähempää teitä sattuu löytymään.

Aloita jälkiruualla(esim lakoilla),elämä on epävarma.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Blog Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Sikke
17.12.2010 18:44


Viestejä: 307
murku kirjoitti:
Lakka niinkuin meilläpäin sanotaan on marjojen kuningatar.Se on femiininen marja,kaunis, salaperäinen,oikukas,vaikeasti tavoitettava mutta kun sen löytää,niin vaivat palkitaan todella.Vastaavasti äijämäinen marja on esim. karpalo.


Laughing

Kyllä se taitaa karpalo olla vaikeammin löydettävissä. Kaino kun on.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
OS
17.12.2010 21:17


Viestejä: 7273
murku kirjoitti:
Se on femiininen marja,kaunis, salaperäinen,oikukas,vaikeasti tavoitettava mutta kun sen löytää,niin vaivat palkitaan todella.


Niin palkitaan. Smile
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
savotta
17.12.2010 22:11


Viestejä: 110
Nuo runolliset sanat sopivat täysin kuvaamaan hillan lumovoimaa. - Lyhyt, kiihkeä kesä, suo valkeanaan kukkia, halla niitä uhkaamassa, ja sitten kultainen marja, täysin omaa luokkaansa.

Muistan hellepäivän jolloin laskimme hillaämpärit hetkeksi ja uimme pienessä järvessä ja mies lausui: Tämä se on elämää! Very Happy

Karpalo ansaitsee kunniamaininnan votkan oivana seuralaisena. Siitä voi myös valmistaa todella hienostuneen kiisselin.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Sikke
17.12.2010 22:30


Viestejä: 307
Ja millainen luonnonlääke karpalo onkaan.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
varg62
17.12.2010 22:40


Viestejä: 5631
Lakka ei ole kummonen marja minun mielestä.Norjassa asuessa sitä tungettiin joka paikkaan,jotta tuli korvista ulos.Nykyisin ei mene millään alas koko marja,kun muutama reissussa.Mansikka ja mustikka pesee kevyeen lakan ja varsinkin tyrnimarja lyö sen kaikessa.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin Siirry sivulle 1, 2  Seuraava

 
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


      Sivun alkuun  

Sivu 1 Yht. 2
Siirry sivulle 1, 2  Seuraava
Siirry: