Vaellusturinat II
- Osta ja työllistä yh-äitejä Vietnamissa
 
Etusivu Rekisteröidy Ohje Vaellusnet Kuva MMS-Blog Vaellusturinat I Tilastot Avatarit  
Asentopaikkani Phoogle                      

Kantotulen lieskan leikintää Hammastunturin syksyisessä erämaassa.... Kulpakkojokea Hammastunturin kupeessa....... Kuoppajärvi Hammasjärven pohjoispuolella ja ruskainen haavikko........ Pyhä-Nattasen huipulta heinäkuun 2005 helteillä... Idyllinen Riestojoki Sompion luonnonpuistossa..... Anterin huipulta itäänpäin kevättalvella 1993.....
 

Vaellusturinat II Foorumin päävalikko Lappi Pelottaako erämaassa?
Näytä edelliset viestit:   
      Kaikki ajat ovat GMT + 2 tuntia  
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin Siirry sivulle 1, 2, 3 ... 10, 11, 12  Seuraava

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe: Pelottaako erämaassa?
rautu
28.07.2006 21:25


Viestejä: 6662
Joskus, kun reissaa oikein jylhissä erämaissa, niin saattaa tuntea pelonsekaista kunnioitusta luontoa kohtaan. Ehkäpä kovalla ukonilmalla tai sitten muuten vain huonosta päivästä pitkäksi venyneen illan jälkeen. Smile

Onko osunut kohdallenne tälläinen hetki, että olisi parempi olla mieluummin taajamassa, kuin korven kätköissä?
_________________

Ei oo häränpäivää!!
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Nachos man
28.07.2006 21:36


Viestejä: 812
Ite kun olen tällainen harrastelijaretkeilijä, saattaa päässä käydä jos jonkinlaista ajatusta. Ukkosetkin on koettu mutta enempi pelottavia saattaa olla omasta päästä sikiävät tuotokset.
Ei niitä osaa tässä eritellä eikä mikään ole sen kummemmin ongelmaksi noussut.

Isoin ongelma tunturiin menossa ja siellä pysymisessä, on perhe kotona. Yksin kun kerkesi taivaltaa ihan tarpeeksi.
No. Lapsi kasvaa ja vaimokin tuntuu pysyvän paikalla.
Nyt jo tuntuu että on paljon helpompaa lähteä kun viime vuonna.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
suksija
28.07.2006 22:24


Viestejä: 43
Yleensä ensimmäisen illan ajatuksia.. siitä ne sitten jo seuraavana päivänä häviävät. Toki, jos luonnonvoimat oikein alkavat mittelemään, niin kyllähän sitä ihminen itsensä pieneksi tuntee..
_________________
Kevyesti se lunta höytii..
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
IkiHonka
28.07.2006 23:07


Viestejä: 5808
Maisemalla on niin sanotut kasvot. Ne voivat olla esim. lempeät tai synkät. Kirjallisuudesta on tuttu ilmaus "synkkä kuusikko". Jos on varustettu vilkkaalla mielikuvituksella, kuten kirjoittaja, niin kulkiessa maisema stimuloi erilaisia tunnetiloja.

Esim. pari vuotta sitten oikaisimme emännän kanssa Tammakkolammilta Aitavaaran kautta Suomun mutkaan. Väli on melko syheröinen, joten pahimmat paikat kiersimme etelänpuolelta. Katsellessamme ensimmäiseltä jyrkänteeltä alas varjoisaan kuusikkoon tuli mieleeni, että jos olisin karhu niin viihtyisin taatusti tuolla. Emännällä oli ollut samansuuntaiset ajatukset vaikka kumpikaan ei toisilleen mitään asiasta silloin virkannut. Lisäpontta tunteelle antoi juuri ennen reissua netissä näkemäni suht tuore kuva, joka oli siltä alueelta. Kuvassa oli kahdet karhun jäljet, toiset vanhemmat ja toiset aivan tuoreet. Lievä kihelmöinti mielessä laskeuduimme alas rotkon pohjalle ja läksimme luovimaan ajateltua reittiämme eteenpäin. Jos se tietty jännittyneisyys on ollut pelkoa, niin sen pelko tuli kyllä voitettua. Tylsäähän tuolla olisikin vaeltaa, jos tunteet olisivat tasapaksuja ja arkipäiväisiä, joten pieni jännitys piristää kauniiden maisemien lomassa Very Happy
_________________
"Mies menee ja mies tulee ja mies vastaa itse kulkemisistansa"
Ikis the I
ikihonka koiranhäntä hotmail piste com ikihonka koiranhäntä hotmail piste com ikihonka koiranhäntä hotmail piste
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Blog Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe: Re: Pelottaako erämaassa?
Rin-tin-tin
29.07.2006 0:18


Viestejä: 1162
Erämaassa saattaa pelottaa, mutta erämaa ei pelota.
_________________
Kaikkea aikansa.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Blog Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
elreino
29.07.2006 7:26


Viestejä: 237
Ovatko ne muutamat epämiellyttävät tunteet olleet pelkoa vai mitä, mutta aina ne ovat hiipineet mieleen unta odotellessa tiukasti teltan sisällä ja ulkomaailman ääniä arpoessa. Jokaiseen kertaan on liittynyt vähintään synkkä ilma tai tihkusade sekä tuuli, joka kahistaa telttaa tai kasvillisuutta. Yleensä uni tulee vaelluksella kutittelematta, mutta Freddie Krugerin tai muun vastaavan inhotuksen miettiminen ratkaisevalla hetkellä pilaa tunnelman Shocked

Viimeinen muokkaaja, elreino pvm 29.07.2006 7:58, muokattu 1 kertaa
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Pekka
29.07.2006 7:56


Viestejä: 4129
Eipä pelota yleensä, kunnioituksen tunne on sen sijaan hyvin usein. Nöyränä tulee oltua luonnon edessä.
Mikäs sen parempi lähtö, kuin kuukahtaa tunturiin jos sillä tavalla ajattelee.

Yhden kerran olen pelännyt todella paljon. Olin kymmenkunnan partiopojan kanssa Lemmenjoella jossain Postijoen latvoilla, kun alkoi ukkosmyräkkä. Olimme tasaisella mantykankaalla ja ukkonen paukutti varttitunnin aivan siihen, missä olimme. Välähdys ja pamaus, niitä tuli koko ajan. Pari puuta pirstoutui samassa rytäkässä.
Onneksi meille ei sattunut mitään. Aika avuttomalta tuntui, kun tiesi ettei mitään voi tehdä.
_________________
Kun eksyn, lähden kotiin.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Kare_Eskola
29.07.2006 15:33


Viestejä: 361
Ei pelota erämaassa. Pikkupoikana pelotti pimeässä metsässä ja jopa valaistulla pururadalla, kun yksin hiihtelin.

Aloin tietoisesti opetella pimeässä, sateessa, sumussa ja yksin kulkemista, ja aika pian pelot loppuivat - siis sekä irrationaalinen pimeänpelko että liika luonnonvoimien pelkääminen.

Kannattaa totutella.

Viimeksi pelotti Kreetalla, kun maasto oli jyrkempää kuin mihin olen tottunut. Siihenkin tottui hiljaksiin, ja kai minä voisin opetella vuoria kulkemaan.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Duommá
29.07.2006 15:40


Viestejä: 307
Rohkeus ei ole pelon puutetta vaan pelon hallintaa.
-Itämaista viisautta


Toisinaan tulee mieleen, pääasiassa retkien väliajoilla, kun tulee enempi yksinäänkin kuljeksittua tuolla, niin että entä jos jotain pahempaa haaveria sattuu. Melko nopeasti ajaudun aina kuitenkin siihen, että kunhan minimoin oman toiminnan riskit, ulkopuolinen uhka on tunturissa verrattoman pieni tekijä. Erämaassa asia ei yleensä tule mieleen.
_________________
Veikkolan vaeltaja
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Tapsa
29.07.2006 18:08


Viestejä: 528
Erämaassa tunnen oloni "kotoisaksi" pelko ei yleensä tule puseroon, suurin ongelma näin perheellisenä on ikävä eli kun pieniä lapsia iskee nukkumaan mennessä ikäväntunne joka toisinaan haittaa siten että ei pysty rentoutumaan ja joskus jopa lyhentää reissua, olen onneksi päässyt vuosien mittaan sinuiksi tuon ikäväntunteen suhteen.
_________________
Metsänpoika olen vain, kulkija salomaiden hiljaisten ja tunturien tuulien,aapojen äärettömien.


http://picasaweb.google.com/luontokuvaaja kuvagalleria
www.youtube.com/channel/UCTyFpaJiu5UVpEktkVgqV1A videogalleria
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Blog Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
tmustak
30.07.2006 0:46


Viestejä: 1827
Ainoa kerta kun on pelottanut, on kun 13-votiaan siskoni kanssa kuljettiin illalla eikun yöllä Pariisin arabikortteleitten halki.

Lapin erämaissa olen kuunnellut etiäisiä.

Nytkin viikko sitten Lemmenjoella Villinkijärvellä törmäsin tuoreeseen karhun paskaan. sou vat. Karhuthan jioksee pakoon, toisin kuin Tukholman raggarit.

Molemmista on kokemusta, nääs.
_________________
kaikki matkat alkavat ensimmäisestä askeleesta.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti Blog Käy lähettäjän sivustolla Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Kuhmis
30.07.2006 15:53


Viestejä: 137
Tapsa kirjoitti:
...suurin ongelma näin perheellisenä on ikävä eli kun pieniä lapsia iskee nukkumaan mennessä ikäväntunne...


Sama ongelma. Erämaassa tuntuu, että kaikki tunteet entisestään vahvistuvat. Iltaisin yksin istuskellessa ikävä perhettä kohtaan vahvistuu. Tähän onneksi osaa etukäteen varautua. Voi olla, että juuri tuon syyn vuoksi retket eivät ole ajallisesti pidentyneet.

Pimeällä on uskomaton vaikutus ihmiseen, siis ainakin minuun. Kun pimeä laskeutuu ja näkyvyys ympärillä häviää, jotain mystistä tapahtuu päässä. Ei kai varsinaisesti pelkoa, mutta jonkinlaista aistien terästäytymistä ja valppautta. Ympärillä ollut suoja-alue, jolla vihollisen havaitsee on kadonnut. Vihollinenhan pääsee yllättämään pimeän suojasta. Erämaahan on täynnä vihollisia..?

Samaa mieltä Karen kanssa totuttelusta: Pimeään tottuu vain olemalla pimeässä.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti Blog Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
P3310
30.07.2006 16:47


Viestejä: 625
no eipä pelota.

Jossain vuorilla joskus lumen, jään ja sumun kesekllä tuntee itsensä pieneksi.

Mutta mp3 soittimeen suihkukoneen jylyä ja mahdollinen koti-ikävä karkottuu välittömästi.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
OS
30.07.2006 18:20


Viestejä: 7319
Eipä ainakaan vielä ole pelottanut, mutta eihän sitä koskaan tiedä mitä tapahtuu.

Sen sijaan silloin tällöin on sattunut hiuksia nostattavia tilanteita matkalla erämaahan tai sieltä kotiin palatessa.

Viimeksi pari viikkoa sitten, kun olimme menossa Inarille melomaan. Jonkin matkaa Ivalon pohjoispuolella tuli loivasti mutkittelevalla tiellä rekka vastaan, tiellä oli keltaiset sulkuviivat molempiin suuntiin. Yhtäkkiä rekan takaa ilmestyy henkilöauto, joka lähtee ohittamaan rekkaa. En tiedä hiljensikö rekka nopeuttaan, mutta itse jouduin lähes pysäyttämään autoni välttääkseni yhteentörmäyksen.

Ohittavaa autoa näytti ajavan nuori mies, joka rennosti löhöili autonsa istuimella. Cool Autossa eivät olleet valot päällä, eikä vilkkujakaan käytetty. No, sehän on hyvä, että valistus on mennyt perille, sähköähän pitäisikin säästää.

Tapauksen jälkeen olivat adrenaliinitaso ja pulssi jonkin aikaa varsin korkealla. Twisted Evil
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Eräkulkuri
30.07.2006 21:55


Viestejä: 2297
Erämaassa yksinäisyys on ylellisyyttä ja hiljaisuuden kuunteleminen on sen hienoimpia puolia. Hiljaisuus ei useinkaan tarkoita äänettömyyttä ja yksin kulkiessa pääsee parhaiten sinuiksi luonnon kanssa. Siinä missä useampi silmäpari näkee enemmän, niin yksin kyllä kuulostelemalla ja äänettömästi kulkemalla pääsee lähelle arkoja eläimiä ja yllättäviä tilanteita.

Ei ole kyllä koskaan tullut mieleeni kulkea luonnossa umpikuurona soittimen kuulokkeet korvilla, mutta niinhän me olemme erilaisia tässäkin asiassa.

Metsässä en ole vielä tähän mennessä kokenut mitään pelättävää. Ikääntymisen myötä olen varautunut siihen, että siellä voi kuolemankin kohdata eikä kai sen pahempaa voisikaan sattua.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin Siirry sivulle 1, 2, 3 ... 10, 11, 12  Seuraava

 
Tutustu muihin vastaavaan asiaan liittyviin keskusteluihin (Hakee kaikki keskustelut joiden otsikoissa esiintyy sama sana)
Aihe Kirjoittaja Foorumi Vastaukset Lähetetty
Hiihtovaellus Hammastunturin erämaassa Hattu Lappi 27 04.03.2018 23:59 Katso viimeisin viesti
Mökit Vätsärin erämaassa naavahauki Lappi 20 03.09.2017 14:03 Katso viimeisin viesti
Pisin aika minkä olet viettänyt eräma... kukkonet Hölynpöly... 24 05.07.2017 13:30 Katso viimeisin viesti
Kun hätä nro. 2 iskee erämaassa Pihkasilmä Kaarnakorva Yleisiä retkeilyyn liittyviä sekalaisia asioita 58 01.06.2017 5:49 Katso viimeisin viesti
Kuukausi yksin erämaassa vilves Lappi 124 28.05.2015 8:30 Katso viimeisin viesti
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


      Sivun alkuun  

Sivu 1 Yht. 12
Siirry sivulle 1, 2, 3 ... 10, 11, 12  Seuraava
Siirry: