Vaellusturinat II
- Osta ja työllistä yh-äitejä Vietnamissa
 
Etusivu Rekisteröidy Ohje Vaellusnet Kuva MMS-Blog Vaellusturinat I Tilastot Avatarit  
Asentopaikkani Phoogle                      

Kantotulen lieskan leikintää Hammastunturin syksyisessä erämaassa.... Kulpakkojokea Hammastunturin kupeessa....... Kuoppajärvi Hammasjärven pohjoispuolella ja ruskainen haavikko........ Pyhä-Nattasen huipulta heinäkuun 2005 helteillä... Idyllinen Riestojoki Sompion luonnonpuistossa..... Anterin huipulta itäänpäin kevättalvella 1993.....
 

Vaellusturinat II Foorumin päävalikko Yleisiä retkeilyyn liittyviä sekalaisia asioita Sielunmaisema
Näytä edelliset viestit:   
      Kaikki ajat ovat GMT + 2 tuntia  
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin Siirry sivulle 1, 2, 3, 4, 5, 6  Seuraava

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe: Sielunmaisema
tyy
16.08.2011 17:29
Vieras

Käsitys täydellisestä vaellusmaastosta ja maisemasta vaihtelee. Ja miksipäs ei vaihtelisi, eihän sitä ole mihinkään standardiin kiinnitetty. Se on hyvä niin.

Jotkut pitävät etelän rehevistä metsistä, joissa kesä on suomalaisittain pitkä, toisille Pohjois-Karjalan suuret suot ovat todellista tarujen erämaata. Jotkut ovat mieltyneet metsä-Lapin kotoiseen turvaan ja vuolaisiin jokiin. Joillekin Itäkairan muuttuminen Saariselän tuntureiksi Jaurulla on parhainta parasta. Toisille taas ainoa oikea pakopaikka ovat pohjoisen suurtunturit, ehkä Norjassa asti, kun taas toiset säilyttävät mielessään Utsjoen seudun loivapiirteisiä muotoja.

Minulle sielunmaisemaa voisi edustaa vaikkapa tämä:



Missä on sinun sielunmaisemasi?

(Edit: Otsikko korjattu kielipoliisin kehotuksesta.)


Viimeinen muokkaaja, tyy pvm 17.08.2011 8:10, muokattu 1 kertaa
 Sivun alkuun
Personal Photo Album Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
hannes
16.08.2011 18:01


Viestejä: 8697
Hammastunturin alue on täydellinen kokonaisuus. Jokaiseen mielentilaani sieltä löytyy oma ' sielunmaisema'.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
tyy
16.08.2011 18:04
Vieras

Hammastunturin alueesta monet pitävät ja ymmärrän sen hyvin. Siellä itsekin koin lapinhulluuteni aidoimmat vuodet.
 Sivun alkuun
Personal Photo Album Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Palokoro
16.08.2011 19:50


Viestejä: 552
Palokorolle tietysti Palovankanjoen seutu. Joki, metsää ja tunturit. Jotenkin idyllistä maisemaa.Tai sitten vain on sattunut olemaan muuten hyvällä tuulella noilla seuduilla. Jaurukin menettelee.

Muotkalla on myös monta hienoa maisemaa.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Pepi
16.08.2011 20:43


Viestejä: 6789
http://www.pepi.name/Kuvat/Viikon_kuvat_2010/slides/2010_1706D_scr.html
_________________
Ainoa keino olla koskaan eksymättä on olla koko ajan perillä.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
boueme
16.08.2011 20:47


Viestejä: 2997
Minulle Kaldoaivi on aina ollut sydäntä lähellä. Ehkä siksi, että siellä voi olla kaukana. Kuva Morishveijavrilta.

-B
_________________
Ihmisen viisaus on rajallinen, mutta ihmisen tyhmyys on rajaton.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti Blog Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe: Re: Sielun maisema
OS
16.08.2011 21:01


Viestejä: 7336
tyy kirjoitti:
... toisille Pohjois-Karjalan suuret suot ovat todellista tarujen erämaata. Jotkut ovat mieltyneet metsä-Lapin kotoiseen turvaan ja vuolaisiin jokiin. Joillekin Itäkairan muuttuminen Saariselän tuntureiksi Jaurulla on parhainta parasta.

Missä on sinun sielunmaisemasi?


Metsät, korvet, rääseiköt, suot, joet, purot, järvet. Avotunturit siintävät ja sinertävät jossain kaukaisuudessa.

Lainaan luvatta Anto Leikolan esseelkokoelmassa Luonnon äärellä (WSOY) olevaa tekstiä esseestä Ihminen ja luonto historian virrassa.

- Mutta uudenlainen, salaperäinen, villi ja kuohuva luonto teki tuloaan. Romantiikka nosti tunteet järjen edelle niin kuvataiteissa ja kirjallisuudessa kuin osaksi elämässäkin ja samalla se täytti luonnon tunteilla. Luonnon kutsun noudattaminen ei enää ollut pyrkimystä kohtuullisuuteen ja harmoniaan, ei edes Luojan viisauden etsimistä ja hänen täydellisyytensä ylistämistä vaan antautumista tunteille ja niiden vaihteluille. Romantiikkaa kiehtoi historiassa keskiaika, sen utuinen hämärä, sen kuvitellut ylevät tunteet, sen hämyiset katedraalit ja ritarilinnojen rauniot, ja luonnossa sitä kiehtoivat hymyilevien viljelymaisemien ja paimenidyllien sijasta synkät ikikuusikot, peninkulmaiset korvet, valtoimenaan kuohuvat kosket sekä vuoriseutujen salaperäiset rotkolaaksot. Luonto oli arvaamaton, mystinen, se vaihtoi tunnelmansa syksyn rajumyrskystä keväisen illan - Pohjolassa tietenkin vaalean kesäyön - kuulaaseen rauhaan. Mutta romantiikan luonnon tuli olla alkuperäistä, ihmiskäden jälki ei siinä saanut näkyä muuten kuin enintään hämärän muinaisajan rappeutuvina jäännöksinä.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
George
16.08.2011 21:16


Viestejä: 3343
Minun sieluni maisema löytyy Inarinjärveltä. Kunhan pääsen kotikoneelleni niin linkitän kuvan.
_________________
Inarinjärvi kansallispuistoksi
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Kuukkeli
16.08.2011 23:00


Viestejä: 877
Metsät, tunturit ja suot mielyttävät. Varsinkin, jos ne ovat yhtäaikaa maisemassa. Vanha metsä on kotini:



Edittinä vielä kuvaan: Jos sielunmaisemaan lisätään mukaan vielä ääni! Kaukaa laaksosta kuuluva joen tai puron kutsuva kohina. Käki ja leppälintu äänessä, järripeippo ryystää koivussa, sinirinta soittaa tiukuaan ylempänä tunturikoivuissa. Metsä henkäilee tuulessa...
-----------------------------------------------------------------------------
Perisoreus Infaustus


Viimeinen muokkaaja, Kuukkeli pvm 17.08.2011 14:59, muokattu 1 kertaa
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Heikki
17.08.2011 5:32


Viestejä: 1512
Vaihtelee. Tällä hetkellä väli Luttokönkäältä Oskarinkoskelle.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
blueraven
17.08.2011 6:41


Viestejä: 910
Koska olen metsässä kasvanut, haen vaellusmaastolta jotain aivan muuta.

Yhä enemmän miellyn pohjoisen suurtunturien maisemiin, Jäämeren tuntumaan...
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
K-nen
17.08.2011 8:28
Vieras

Perustunturi.



Pelkän nähdyn sijaan taitaa kuitenkin eniten vaikuttaa olosuhteet ja hetki:

Tunturissa tuulee navakasti, tuuli ajaa pilviä
joenuoma tarjoaa suojaa
istahdan hetkeksi
aurinko näyttäytyy ja tunturi kylpee valossa,
hajanaisia sadepisaroita osuu kasvoille
riisun kengät ja sukat, ajatukset häviävät
Ja siinä se on.
 Sivun alkuun
Personal Photo Album Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Pekka
17.08.2011 8:55


Viestejä: 4130
Tässä yksi monista saman alueen maisemista.



_________________
Kun eksyn, lähden kotiin.
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä Vaellusnetin käyttäjät kartalla

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Kelo
17.08.2011 9:07


Viestejä: 811
Se on hiukan muuttunut vuosien mittaan. Aiemmin siihen kuului havumetsää, taustalla tunturia, suotakin metsämerta rikkomassa. Nyt maisema on avonaisempi, loivaa tunturia, pikku jokien laaksoissa harvaa tunturikoivikkoa. Ainakin Paistuntureilta tällaista löytyy.

Edit: sieluni maisemassa ollaan mieluiten keväällä tai syksyllä.


Viimeinen muokkaaja, Kelo pvm 17.08.2011 9:46, muokattu 1 kertaa
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjoittaja Viesti           Viestin aihe:
Eräkulkuri
17.08.2011 9:20


Viestejä: 2305
Minä en ole opetellut linkittämään tähän valokuviani. Niinpä kuvaan sielunmaisemaani seuraavin sanoin:

Minun sielunmaisemani on naavaisten ikikuusikoiden metsämeri, joka aaltoilee vaaralta toiselle häipyen haalistuneen sinertävän sävyisinä maininkeina horisonttiin. Kun astun sisälle pyhättöön, näen mitä mielikuvituksellisimpia riutuvia kuusirankoja, rytöjä ja maatuvia liekopuita vetisten korpimättäiden lomassa. Naavaisten ja monilatvaisten ikikuusien tyvessä, osin jo keloutuneiden oksarankojen katveessa on suojaisa pesä, kuusen perse. Toisaalla sinnittelee jokunen taivaita tavoitteleva ikihonka kannatellen paksuna pilarina latvuksen hopeanhohtoisen oksiston muodostamaa kruunua. Näiden maisemien välissä on riutuvaa kuusikkokorpea ja vetistä jänkää, missä tuhansin mutkin luikertelevat kuusien tai koivikoiden reunustamat joet ja purot.
_________________
Elämä opettaa, nimittäin eräelämä
 Sivun alkuun
Personal Photo AlbumNäytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Vastaa lainaamalla viestiä
Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin Siirry sivulle 1, 2, 3, 4, 5, 6  Seuraava

 
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


      Sivun alkuun  

Sivu 1 Yht. 6
Siirry sivulle 1, 2, 3, 4, 5, 6  Seuraava
Siirry: