Vaellusturinat II Foorumin päävalikko -> Blogit

Echon eväsretket


Käyttäjät selaamassa tätä blogia: Ei kukaan

Mistä tunnet sä ystävän?


23.05.2010 23:30

Lainaus:
Mistä tunnet sä ystävän
Onko oikea sulle hän
Anna tunturin selvittää
Kuka viereesi jää
Kun on kaukana kaikki muu
Ja kun päättyvät pitkospuut
Kuka rinnallas ruikuttaa
Takaisin mennä saa


Eräs mies on kovasti halukas ollut tapaamaan minua. Tänään sitten sanoin, että sopiihan se, jos lähtee kanssasi pariksi yöksi metsään. Siinähän sen äkkiä näkee, että sopiiko yhteen vai ei. Korostuu ne hyvät puolet, mutta niin myös ne ärsyttävät.

Kovasti oli intoa, mutta eipä kyllä ollut puhetta ajankohdasta Cool

Mahtaisikohan olla hyvä idea noiden kaikkien pikadeittien maailmassa alkaa markkinoidakin vaellusdeittejä! Vaikka viisi miestä ja viisi naista ja porukka metsään.

Siellä sitten polvia myöden suossa uppuroidessaan voisi miettiä, kestääkö toisen naamaa katsella ja ääntä kuunnella Twisted Evil

Lähettänyt: Echo

Pitkästä aikaa


20.05.2010 13:45

Vaellus on jäänyt ihan tyystin kahdeksi vuodeksi, jos nyt ei päiväretkiä oteta huomioon. Tänä aika olen päästänyt itseni vielä rapakuntoon, jos kunto ei hyvä ennen sitäkään ollut. Maanantaina alkaa sitten juoksukoulu ja painon pudotuskin on käynnissä. Kaikki hyvät elämäntavathan alkaa aina samana päivänä "ensi maanantaina" Wink

Juoksukoulun aloittamiseen maanantaina on silti ihan oikea syykin! http://www.pori.fi/vav/liikunnanohjaus/juoksuohjelma_11vkoa.pdf tuolla oleva ohjelma kun aloittaa viikon maanantaista. Tällä viikolla on muutenkin kiirettä. Patiokin pitäisi saada uudistettua ja viikonloppuna pidetään pojan 15v-juhlia. Ajatella, minulla on sitten jo kaksi yli 15v lasta! Vanhin täyttää 18 marraskuussa. Alkaa tuntea itsensä vanhaksi Smile

Repoveden lähellä kun nykyään asumme, niin siellä pitää kyllä kesällä päästä käymään. Sitouduin kuitenkin kesäteatteriin, joten aika on kortilla ennen heinäkuun puolta väliä, jolloin on viimeinen näytös. Mutta parin päivän reissu pitäisi onnistua sitäkin ennen. Koiran otan mukaan, ja jos hyvin käy niin siskon koirineen myös. Tai oman uuden koiran Rolling Eyes ... Katselin taas tuolla Pelastetaan Koirat RY:n sivuilla koiria, ja eräs vanhempi narttukoira sieltä osui silmiin. Ihana luonne, kova kohtalo ollut vaan. http://www.pelastetaankoirat.com/kabi_huh10.html

Lähettänyt: Echo

Vaelluskuumetta pukkaa


28.01.2009 12:24

Tänään se iski, kamalalla voimalla. Moni varmaan tunnistaa sen tunteen, kun se jämähtää vatsanpohjaan melkein pahana olona, sydän alkaa hakata ja sitä tietää että on aivan turha laittaa vastaan. Vaellukselle on päästävä, erämäähan, lappiin.

Olin päättänyt, että ensi kesänä en lähde lappiin. Ei ole aikaa, rahaa ja mielessä kirvelee viime kesän reissun turhauttava loppu. Päätin tutustua vain uuden asuinpaikan lähiseutuun, täällähän on nähtävää omastakin takaa. Sitäpaitsi tuosta kun kävelee pellon poikki ja kiipeä kivimuurin yli niin on jo metsässä.

Erehdyin ottamaan lukemiseksi kirjan Luonnonharrastajan Suomi,Kooillismaalta tuntureille. Ja siinä se tunne oli, pakko alkaa suunnittelemaan. Heitin siskolle, lähteekö hän mukaan kesällä, ja vastaus oli ilman harkintaa myöntävä. Kysyin oikein, oliko hän tosissaan, ja sanoi olevansa. Se on nyt sitten sovittu ja koira lähtee mukaan. Siis tuo siskon sakemanni, joka on pesiytynyt epäilyttävän tiukasti meille.

Kysyin mihin hän haluaa mennä, mitä nähdä ja kun siskolle kävi kaikki, tiesin jo senkin mihin mennä. Se perhanan Kalddoaivi vei minusta voiton viime kesänä, on revanssin aika.

Samalla tässä miettii omaa typeryyttään. Sitä tietää kärsivänsä väsymystä, vilua ja kyrsiintymistä siellä. Mitä ihmettä varten sinne pitää taas mennä. Se on kuin lapsien hankkiminen. Tietää mitä on edessä, eikä osaa toimia toisin. Se on vaan pakko lähteä, ettei sisin näivety.

Lähettänyt: Echo

Päiväretkellä


27.01.2008 1:00



Hieno päivä tänään (tai kelloon kun katson, niin oikeastaan eilen). Ilma suosi, lämmintä oli ja aurinko paistoi.



Lähdettiin tyttären kanssa retkeilemään lähimaastoon, tutkimaan minne polku vie.



Joku oli tuonut pöntön puuhun. Polku katosi välillä tulvivan joen alle. Onneksi vieressä kulki vielä pururata alkumatkasta.



Eihän me päästy kuin pari-kolme kilometriä kun oli aika ottaa trangia repusta.



Keitettiin kanttarellikeittoa a la Lämmin Kuppi. Tyttö söi vielä pari voileipää ja mustikkatassun. Minä mussutin keiton kaverina metukkaa. Jälkkäriksi kahvia, jonka olin kotona keittänyt ja maustanut. Lämmitin vaan, ja ihan hyvää oli. Termarin korkkia ei löytynyt nimittäin mistään muuton jälkeen.





Tunnin verran vaan istuskeltiin siinä joen rannassa ja nautittiin eväistä, toistemme seurasta ja maisemasta. Ilma onneksi koristeli riisitun maiseman parhaimpiinsa.



Kotimatkalla tuli mieleen, että tämäkin joki on tragedioiden paikka.

*****************************************************

Pieni päiväretki lähimaastoon. Hienoa oli, pitää lähteä useammin, tytärkin nautti. Aikaa ei ollut kuin kolmisen tuntia, mutta hyvin se riitti. Kiireen tunnetta ei ollut, eikä myöhästytty matsistakaan Wink

Lähettänyt: Echo

Viisureita ja mökkivarauksia


24.01.2008 18:44

Eilen lohkesi viisaudenhammas, ja oli pakko myöntyä, että poistettava se on. Viimeksi hammaslääkäri sitä jo ehdotti, sanoi sen olevan niin haurasta luuta, että ei tule kestämään. No kun ei reikiä ollut ja ei vaivannut, ajattelin, että katsotaan nyt. Ei katsota enää. Huomenna on aika yksityiselle (julkiselta puolen sai ajan huhtikuulta vasta) hampaan kiskontaan.

Varasin nyt sitten mökki-öitä kaksi kappaletta, toisen Pulmanki-järven läheltä ja toisen Nuorgamin lomakeskuksesta. Ensimmäisessä saadaan pestä reissuliat pois iholta ja levätä, toiselta taas on helppo hypätä bussiin kotimatkalla. Ja katsella pohjoisimman kylän elämää.

Näin ollen lähtöpaikaksi valikoitui Sevettijärvi tai Näätämö. Yritin itselleni selitellä reitin kulkemista toisin päin, mutta ei. Tuntuu oikealta kulkea se juuri noin päin, lähteä metsäisemmästä paikasta kohden avarampia seutuja. Sitäpaitsi olen koko ajan odottanut ostoksia Sevetin Kielassa. Ihan kuin sitä poroa ei muualta saisi!

Mökkivaraukset myös löivät lukkoon reissun loppumisen ajankohdan. 30.6 alkaa sitten kotimatka, halusi tai ei. Näin ollen lähtöpäivä, tai -ilta on 15.6. Nyt jännittää Smile

Tein ihan höpsön tikkerin ajan laskemiseen:


Lähettänyt: Echo

Seuraava numero (loput vanhasta matkapäiväkirjasta)


19.01.2008 3:37

Kamalaa luettavaa tämä loppu matkapäiväkirja... Hohdokkuus on kaukana, ja mietin, miksi annoin periksi niin helposti. Tein kaikki mahdolliset virheet, ja jälkikäteen hävettää ja harmittaa. Kärsin ilmeisesti nestehukasta, joka aiheutti myös sen, etten voinut syödä, ja nämä yhdessä epävarman fiiliksen kanssa saivat aikaan todella heikon olon.

----------------------------------------------------------------
Perjantai
Tyttären syntymäpäivä. Kello on nyt 9.05 ja ensimmäinen yö teltassa on takana. Heräsin useamman kerran askelien ääniin, liekö olleet poron vai ihmisen.
Jossain vaiheessa minulla oli kylmä, mutta se helpotti, kun vaihdoin hupparin villapaitaan ja laitoin hupparin ja takin jalkojen päälle. Yritän syödä nyt aamupalan ja pakkaan tavarat. Käyn katsomassa ilman tavaroita, minne päin lähtisin. Tapasin myös kolme vaeltajaa, jotka sanoivat, että joki on helppo ylittää.

Näin yöllä unta epäonnistuneista ihmissuhteista ja haavoittuneista eläimistä, joita yritin auttaa.

Lauantai
Kävin taas katsomassa ilman rinkkaa reittiä, ja törmäsin suohon, mutta ajattelin kiertää sen. Suohon uppoaa polvia myöden, ei hyvä. Palasin leiriin, pakkasin tavarat ja jatkoin matkaa. En vaan tajunnut miten pitkälle se suo jatkuu. Kiipesin rinnettä ja onnistuin silti kastelemaan kenkäni kokonaan. Siinä itkiessäni väsymystä ja turhautumista tajusin, etten jaksa ja halua kulkea pidemmälle. Palasin takaisin samaan paikkaan, purin tavarat, pystytin teltan ja tein ruokaa. Koko ajan sataa.

Lähden huomenna yrittämään Inariin ja niille kauniille kivikkojärville ja unohdan Muotkatunturit toistaiseksi. Kello on vasta vähän, ei edes kuutta, mutta olen reissaamisesta ja huonosti nukutuista öistä niin uupunut, että joudun tekemään kaiken kahdesti. Kaikki turhauttaa ja itkettää ja on niin väsy, että en jaksa tehdä mitään. Otin puolikkaan Imovanen ja yritän nukkua. Ja syön Tuplan loppuun.

19.36
Nukuin noin tunnin ja heräsin pissahätään ja epämukavaan, osin viileään oloon. Pisshätä on tervetullut, eilen pissasin vain kolmesti, kuten tänäänkin. Yritin siis juoda enemmän. Pientä nestehukkaa tuntuu olevan.

Teltta sattui jonkun muhkuran päälle ja se osuu lonkkani kohdalle ja hohkaa kylmää. Siirsin nyt patjan raadon toiseen reunaan telttaa ja teippasin pienen jätesäkin ilmastointiteipillä ylätuuletusaukkoon ja oviaukon alareunaan pyyhkeeni. Jos tulisi edes vähnä lämpimämpi. Kadun, etten ottanut lämpötuikkuja mukaan! Lämmitin teltassa Trangialla lounaani lopun. Teltta lämpesi hetkessä, mutta kun en tiedä sen palokaasujen koostumusta ja määrää, en uskalla lämmittää sillä. Nytkin tuuletin heti teltan. Söin toisen tuplan. Ruoka ei oikein maistu, ei ole maistunut koko reissulla. Syöminen tuntuu vastenmieliseltä.

VOI KUMPA OLISIN OTTANUT LUKEMISTA MUKAAN!

Sunnuntai

Oli kylmä yö ja satoi. Teltta kostea, samoin vaatteet. Väsyttää tolkuttomasti. En meinannut jaksaa tavaroita kasata. Nyt istun tien poskessa kyllästyneenä telttailuun ja koko reissuun. Typerä kadonneen nuoruuden metsästys. Hyttysiä on miljoona.

Maanantai

Mitä pidempään olen reissussa, sen vähemmän on tarvetta kirjoittaa. Elän ja koen syvemmin, rennommin ja tarve eritellä ja käsitellä asioita vähenee. Olen Iisalmessa. Sain eilen kyydin Kuusamoon, ja olin sen kyydin tarjonneen pariskunnan luona yön. Nyt makaan Iisalmen rannalla helteessä ja odotan, että S. soittaisi.

2068km olen matkannut kartan mukaan.

-----------------------------------------------------------

Päiväkirjamerkinnät loppuvat tähän. Olin vielä pari yötä teltalla parissa paikassa ennen kuin päädyin äitini luo Mäntyharjulle, jossa lomailin loput päivät ja palasin sitten junalla kotiin. Keski-Suomessa ilmat olivat aurinkoiset ja helteiset, toisin kuin pohjoisessa.

Lähettänyt: Echo

Latua! Ne jyrää meitin!


18.01.2008 0:50

Olin mielestäni ovela. Ja fiksukin vielä. Liityin Porin Ladun jäseneksi, koska sitten saan vuokrata edullisesti välineitä. Hykertelin tyytyväisyyttäni, ja tutkin sivuja lisää. Pian huomasin kauhukseni, että taisivat viedä Ladulla voiton minusta. Olivat mokomat ovelampia kuin minä! Ohjelmassa heillä on Joutsijärven kiertämistä, Mäntyharjulle latu-retkeä(äitini asuu ja minäkin olen syntynyt siellä), Vaellusviikko elokuussa Lemmenjoella, saunailtoja ja mitä vielä! Epäreilua, minun loistava suunnitelmani valui hukkaan. Minä haluan myös osallistua! Nurkan takana vaanii kamala yhdistys-yhteishyvä-ja-yhtä-köyttä-peikko. Entäs jos ne saavatkin minut mukaan toimintaan, pois turvallisten kotiseinien tai erakkoretkien parista?

Olen huolestunut. Savotan tosin saa vuokralle 10€/reissu.

Lähettänyt: Echo

Miehestä mittaa...


15.01.2008 21:35

Kävin tänään kampaajalla, hiukset lyhenivät noin 15cm. Nyt on kevyt olo. Onkohan tämäkin sitä gramman viilausta? No, paino putosi, pian en kuulu pullerovaeltajiin Wink.

Muutenkin outoja muutoksia perheen mitoissa on tapahtunut. Poikani 12v on kasvanut huomaamatta minua pidemmäksi. Syksyllä kun mittailtiin, poika oli pari senttiä minua lyhyempi, nyt jo muutaman pidempi. Enkä minäkään mikään pygmi ole, pituutta on 170cm. Tuota menoa poika on melkein 180cm täyttäessään 13v toukokuussa. Kengännumerohan on jo kunnioitettava 43 Shocked . Muutenkin pojalla on hartiatkin levinneet niin, että tunnen ihan aikuisten oikeasti monta aikamiestä, jotka ovat "rimpulampia" kuin poikani. Aika outoa ja samalla ihmeellistä ja hienoa, kun siitä pienestä pojasta kasvaa kovaa vauhtia aikamies.

Uusia kotisivuja olen värkkäillyt, ja nyt runko alkaa olla valmis. Vielä kun saisi sinne sisältöä, eli tule armas kevät, tule retkisää! Harmittaa, kun ei ole ollut kameraa aiemmin.

Lähettänyt: Echo

Muinoin mukana


08.01.2008 21:45

Vanhan, ekan metsäreissun reissupäiväkirjan löysin. Varustelistaa kun olen miettinyt, niin hyvä tutkailla, mitä ensimmäisellä reissulla oli mukana.

-Teltta (halpa "festarikupoli", piti kuitenkin veden ulkopuolella ja toimi muutenkin ihan ok, lainattu)
-Makuupussi (olisi pitänyt tarkastaa kotona kunnolla, osa täytteistä oli pakkaantunut, ja pussi oli kylmä)
-Rinkka (lainattu, harmi, sillä siitä tuli rakas kaveri)
-Trangia
-Marinol 1l
-Tyynyliina
-Pyyhe (pienehkö ja hyvin ohutta froteeta)
-Lautanen (muovinen syvä ortex)
-Muki (rivallinen ortex)
-Haarukka, veitsi, iso lusikka, teelusikka (kaikki peruskeittiökamaa)
-Leatherman wave+kotelo
-Mittamuki (itseasiassa vauvan muovinen "hörppymuki, pienin ja kevyin mitta, mitä minulla oli)
-Tiskisieni, karhunkieltä toisella puolella
-Hammasharja ja -tahna (retkipakkaus)
-Uimapuku (tarkoitus kun oli käydä kyläreissulla samalla)
-4 alushousut
-2 rintaliivit
-1 T-paita
-1 pitkähihainen paita
-housut (kevyet, mutta ei kovin hengittävät, kangasta en muista, halvat)
-kuoritakki (ex:ltä lainassa, en tiennyt edes, mitä kuoritakit ovat, mutta jälkeenpäin osoittautui hyväksi valinnaksi)
-1 ohut villapaita
-1 pari villasukkia
-3 sukat
-1 huppari
-Sadeasu (takki ja housut)
-Yöasu (housut flanelia, paita trikoota)
-hellepaita (ihan ohuen ohutta puuvillaa)
-farkut
-Pellavahousut
-Lääkkeet+ensiapu
-Pikkusakset (ilmeisesti kynsisakset?)
-Ompelutarvikkeet
-rulla ilmastointiteippiä
-2 askia tulitikkuja
-n.3m ohutta narua
-5 pyykkipoikaa
-taskulamppu (kesäkuussa pohjoisessa Rolling Eyes )
-pesuaineet (pikkupullot 0,75dl fairy+nestemäinen omo)
-shamppoo ja hoitoaine (pienen pienet näytepullot, pullot tallessa edelleen odottamassa täyttöä seuraaville reissuille)
-hiusharja
-meikit+dödö (meikit sisälsi ripsivärin ja huulikiillon)
-offia
-karttoja (GT ja retkeilykartta)
-kompassi
-kännykkä
-päiväkirja
-kynä
-istuinalunen
-aurinkorasva
-ajokortti
-pankkikortit
-rahat
-aurinkolasit
-lippis
-sandaalit
-kengät (ei kunnolliset vaelluskengät, vaan jotain sinne päin)
-tolkuton määrä ruokaa!

**********************
Aika paljon turhaa olen raahannut, ja painavaa. No, pääasia että pääsin reissuun, vaikka se ei mennytkään lopulta ihan suunnitelmien mukaan, kiitos tuon makuupussin ja kylmien öiden!


*********************
Edit:
Jatkanpa kopsaamalla tuosta reissuvihkosta tunnelmia. Nämä ovat sieltä kopsattuja, ja vain omaa ajatuksen virtaa, ei todellakaan julkaistaviksi ajateltuja lauseita ja tuntoja:

Lauantai, kotona


Pääsen reissuun mahdollisesti viikon päästä lauantaina. Toivon kuitenkin, että jo tiistaina . Mahassa lentää perhosia. Uskomaton energia tuntuu pakkautuvan sisälle, jännitys ja suunnaton odotuksen riemu kuplivat sisälläni. Tuntuu kuin jokaista solua pistelisi mielyttävästi, mutta vaativasti.

On kuin seisoisi kallion laella, ja tietäisi kohta hyppäävänsä. Mutta ei tuhoon, vaan harkitusti ja hallitusti, mutta vapaana. Laskeutuvansa maailman kauneimpiin paikkoihin, joissa ei ole eilistä eikä huomista, ei odotuksia, vaan pelkästään tämä hetki ja MAHDOLLISUUKSIEN lupaukset.

Tarkoitukseni on kulkea pitkä reitti, mutta siltikään retkisuunnitelmani ei ole sitova, vaan "neuvoa antava". Kotiintuloaika on kuitenkin sitova lasten tähden. En tiedä myöskään kuinka nopeasti saan kyydin ja paljonko päivän aikana on mahdollista edetä. Lähden olettamuksella, että 200-300km on keskimääräinen matka päivälle.

Ehkä paras olisi kuitenkin vain lähteä, ja kääntyä viidentenä päivänä paluumatkalle.

Pakkasin äsken kuivatarvikkeita reppuun. Reitti alkaa hahmottua sen verran, kuin sen nyt tarvitseekaan hahmottua.

En viitsi paljon kenellekään reissusta puhua, kun liftillä on tarkoitus liikkua. Porukka sitten vain pelkää ja päiväilee.

Jotain lukemista aion ottaa myös mukaan. 1 kirja. Vaikeaa valita. Se ei saisi olla liian iso, mutta sitä pitäisi jaksaa lukea tarvittaessa useampaan kertaan.

Ajatukset risteilee ees taas.

Pelottaa lähteminen. Tai ei niinkään itse reissu, vaan juuri se lähteminen, liftaaminen. Onhan se naurettavaa kun yh-äiti lähtee liftillä Lappiin. Kotimatkalla ajattelin poiketa Iisalmessa ja ehkä Nilsiässäkin.

Tein äsken pakkauskokeilun. Vaatteet ja muu kotoa mukaan tuleva mahtui retkireppuun just ja just, mutta ongelmaksi muodostui heti teltta, makuualusta ja makuupussi. Ja Trangia. Niitä kaikkia ei saa sulavasti tuohon reppuun kiinni ei sitten niin että millään. Rinkka on pakko hankkia. Minun budjettini ei vaan kestäisi sitä.

Tulee olemaan PITKÄT viimeiset päivät ennen reissua. Polttelee niin hemmetisti, kunpa pääsisin jo lähtemään.

Tuntuu kuin kirjan lukemiselta ja sen juonessa elämiseltä tämän reissun suunnittelu. Tajuan, ettei minulla oikeasti ole aikomustakaan lähteä. Siis periaatteessa on ja uskon niin nyt itsekin, mutta lähdön hetkellä sössin kaiken ja löydän tekosyyn, ettei tarvitse lähteä. Mutta tällä kertaa minä en anna itselleni lupaa siihen! Lähden vaikkei minulla olisi kuin euro taskussa.

Nyt nukkumaan, että aika menisi nopeammin. Huomaan jo luovuttamisen merkkejä: "Ei se nyt niin tärkeää ole, että lähden. Lapset tarvitsevat minua kotona!" (huom. lapset olivat siis isällään, eli lastenhoitokin oli järjestyksessä)

Minun on lähdettävä siksi, että jos jään, elämäni valuu ohitseni, luvallani. Tämä on se benji-hyppy, joka saa elämän taas virtaamaan suonissani!

Sunnuntai, kotona

Lonkka on kipeä. Siinä on bursa tulehtunut, ja siihen on pistetty reilu viikko sitten kortisonia. Pitää käydä tiistaina pistättämässä taas. Sitten ei saisi päivään liikkua sen kanssa.

Harmittaa, ettei minulla oli kameraa. Joudun nyt sitten vaan tallentamaan muistiin kaiken näkemäni. Ehkä hyväkin niin. On pakko katsoa tarkemmin, että muistaa. Eikä luonnon katselua häiritse ajatus siitä, miten saisi parhaat kuvat tai missä kamera on. Kännykän otan kuitenkin mukaan. Pitää varmaan laittaa äidille välillä viestiä, ettei hermostu.

Ajatukset pyörii koko ajan vaan reissussa. En saa ajateltua mitään muuta. Kokeilen vielä tehdä inventaarin siitä, mitä minulla on.

AAARGH, olen hermoraunia jo nyt. Maha sekaisin stressistä ja en saa tehtyä mitään. Pitää tolkuttaa itselleni, ettei minulla ole mitään hätää. Jumala on kanssani joka paikassa. Jotain jos sattuu reissussa, ei se Jumalan tietämättä ja sallimatta satu.

Kunpa aika menisi nopeammin. En osaa taas tarttua mihinkään muuhunkaan hommaan ja pakkaaminen ei etene ennen kuin saan huomenna sen rinkan.

Myöhemmin: Tuntuu taas kuin koko reissu olisi vain unta!

Maanantai, kotona

Rinkka saatu lainaan ja pakattu suurin piirtein. Teltta, makuualusta ja -pussi puuttuvat, samoin joitakin tavaroita joita tarvitsen vielä, esim. kengät ja kännykkä. Tämä päivä meni nopeasti, kun piti käydä asioilla ja Prismassa. Käytiin sitten S:n luonakin, niin siihenkin sain kulumaan aikaa. Aamusta olin netissä ja päädyin tähtäämään Muotka-tuntureille Ivalon viereen. Pahin jännitys on ohi tältä päivää.

Menen illalla exän luo, vien lapset. Hän on yön töissä, joten olen siellä yötä. Otan siitä sitten tarvittavat tavarat (termos, teltta, makuupussi ja -alusta, vaelluskengät) ja lähden aamunkoitossa kohti pohjoista.

Keskiviikkona haluan ehtiä ainakin Kalajoelle asti. Kuitenkin niin ylös kuin ehdin ja jaksan. Perjantaina pitäisi tulla rahaa, hyvä niin.

Pitäisi varmaan hankkia kompassi. Jos vaikka sitten osaisin sieltä erämäästa omin neuvoin poiskin... Eikä varmaan kunnollinen karttakaan olisi pahitteeksi. No ne voi hankkia Ivalostakin, jos ehdin sinne perjantaiksi. Taidan miettiä reittiä uudestaan, kun suuntana onkin itäisempi lappi, eikä käsivarsi.

Enää ei pelota lähteminen, sanoinko jo? Katsotaanpa huomenna!
Vatsassa perhosia, mukavia perhosia! Muotkatunturit, here I come!

Tiistai, kotona

Kello on 06,36. Heräsin enne herätystä. Tosin olen kerennyt nukkuakin jo noin 9h. Oli pakko nousta vessaan, mutta nyt ei enää edes nukuta.

Tänään pitää siivota koti ja pakata lasten tavarat. Ja tarkastaa oma rinkka. Sen paino oli eilen reilun 14 kiloa, mitähän teltta, makuupussi ja -alunen mahtavat painaa yhteensä? Kokonaispaino on sitten varmaan jossain 20kg:n tienoilla tai alle. Rinkka tuntui jo nyt painavalle, mutta kun siirsin ruuat ja trangian pohjalle ja alimpaan taskuun, se helpotti sen kantamista.

Kaloja tässä syötän (akvaario). Olisipa taas kivaa, jos voisin syödä kalaa. Voisi kalastaa, ei tarvitsisi kaikkea ruokaa rinkassa kantaa.

12.00
n.19h lähtöön

Hain hippihouosuni (farkut) ompelijalta. Olisipa se kamera.

Pitäisi syödäkin jotain, mutta jännittää niin, etten voi, pysty, kykene. Aargh Smile

Torstai
7.30

Tien päällä taas. Olen n.80km Sodankylästä etelään. En päässyt eilen ihan perille siis. En jaksanut enää varrota tien poskessa, kun matka alkoi sujumaan Kemistä eteenpäin sen verran hitaasti. Nyt istun bussipysäkillä leiripefletin päällä ja kun liikennettä ei juurikaan tunnu olevan, on viimein aikaa ja voimia kirjoittaa.

Heräsin 5.00, M vei tienhaaraan, jossa olin 6.08. Sain heti kyydin ensimmäisestä autosta, ja olin Kemissä n.16 aikaan. Sitten takkusin Rovaniemen kautta tähän jonnekin 21 saakka. Silloin päätin etsiä teltalle paikan, mutta mies jonka kyydissä pääsin tähän saakka lupasi ensin, että saan laittaa teltan heidän mökin pihaan.
Kun kiitollisena otin tarjouksen vastaan, juteltiin lisää ja hän kysyi, mikä saa ihmisen lähtemään tänne saakka liftillä? Kun kerroin, hän sanoikin jo, että heillä on pihassa asuntovaunu, ja saan nukkua siinä, jos tahdon. Otin taas tarjouksen vastaan, juteltiin ja lopulta sain nukkua saunakamarin sohvalla. Mies oli todellinen herrasmies, ei häirinnyt lainkaan, vaikka vaimo ei ollutkaan paikalla. Sain peseytyä heidän saunassa aamulla ja kuivatettua yöllä siinä saunassa märät vaatteet.

Liikenne on hiljaista, n.10 autoa mennyt ohi, puolet melkein rekkoja tai kuorma-autoja. No, vasta 20 minuuttia mennyt.

Sodankylässä pitää pysähtyä pankkiin. Taidan ruveta aamupalalle. Aikaa kun tuntuu olevan.

Myöhemmin

Nyt on teltta pystyssä, Muotkan alueella, Kielajoen rannassa. Kuljin tuosta "aamupalapaikasta" bussilla Sodankylään, josta ostin kartan, kompassin ja ruokaa. Ja offia. Täällä tuulee lujaa, kohta varmaan alkaa sataa. Sittenpä näen, pitääkö teltta kunnolla sadetta. Makuualusta tuntuu ainakin suloisen lämpimältä.

Trangian neste Marinol hupeni huolestuttavan paljon, kun tein ruokaa. Saattoi olla virhe kääntää ilma-aukot tuuleen. Neste loppui muutamassa minuutissa. Minusta se kesti pidempäänilma-aukot tuulensuojassa, mikä on tietysti loogistakin (HUOM! jälkikäteen opittua, ei saa missään nimessä kääntää ilma-aukkoja tyveneen, se voi sytyttää maastopalon. Aina siis ilma-aukot tuuleen päin). Pitää silti yrittää rajoittaa sen käyttöä = ei teetä.

Nukuttaa, vaikka kello on vasta jotain 19 pintaan. Huomenna on tarkoitus uskaltaa tarpoa kauemmas erämaahan. Pelottaa toisaalta. Mitenkähän osaan nukkua yksin teltassa. Taidan tehdä ruokainventaarion...

(välissä ruokainventaario)

Voi olla, että ei uni tule heti. Avasin jo Leathermanin puukonkin, mutta suljin sen, kun arvelin, että vielä puukotan teltan sillä. Sitten se ei ainakaan pidä sadetta! Katson kartasta, jos löydän autiotuvan. Löysinkin, mutta niin kaukaa, etten taida kävellä sinne saakka. En tiedä yrittäisikö nukkua vai mitä. Kännykän kuuluvuusalue ei ulotu tänne saakka.

Odottelen tässä ilmapatjan täyttymistä. Se onkin pidemmän päälle kylmä, jos ei anna sen täyttyä rauhassa. Puin päälle sukat, villasukat, 3/4 hihaisen, hupparin, kalsarit aluspaidan lisäksi. Voisiko siitä päätellä jotakin? Telttahan ei ole mikään varsinainen eräteltta, toivottavasti reissu ei nyt kaadu siihen. Odotan edelleen kunnon rankkasadetta ripsimisen sijaan, että näkisin vedenkestävyyden. Ripsimistä kyllä kestää hyvin. Tuuli vaan puhaltaa inhottavasti läpi joka reistä.

Pelottaa vähän kaikki. Kun yritän nukkua, jokainen ripsahdus saa havahtumaan, ja niitä kuuluu paljon. Urpo olo. Heti ensiksi kun tulin tähän, oli upea, vapaa tunne. Nyt vain orpo ja pelokas ja mietin mitä ihmettä teen täällä. Tekisi mieli lähteä kotiin, ja harmittaa, miksi en ottanut kaveria mukaan, kun sitten ei olisi niin epävarma olo. Epävarma onkin parempi sana kuin pelokas kuvaamaan oloani. En voi olla ajattelematta Stampede Roadina tätä reissuani. Kunpa ilma paranisi, niin ehkä se auttaisi.

En kyllä halua vielä lähteä häntä koipien välissä kotiin. Ja tuo patja ei täyty, pitää puhaltaa. Puuh... Saakin puhallella vähän aikaa...En tajua, ei patja paksune yhtään vaikka puhkun ja puhallan (selvisi että uuteen patjaani oli tullut reikä, sauma oli pettänyt).

(jatkuu ensi numerossa...)


**********************************
Herranen aika, miten soitellen sotaan sitä on lähtenyt!!!

Lähettänyt: Echo

Tukupussi ja sen sisältö


08.01.2008 20:02

Tässä kuvia tukupussista jonka ompelin niiden mustien haalareiden paloista (jäi vielä tarpeeksi ehjää ja hyväkuntoista kangasta niihin säärystimiinkin) ja tukupussin sisältöä. Jotain muuta, kuten kynsisakset ja pinsetit unohtui kuvasta, mutta ne mahtuu hyvin tuonne pussiin vielä, koska sehän ei tullut noista edes täyteen!



Kuvassa hammasharjat kahdelle, hammastahnaa, kaksi shamppoo pulloa (toisessa tosin on hoitoainetta, täytän ne aina kun tyhjenevät, koko niin hyvä), kirkkaassa pullossa pesunestettä, pari pumpulipuikkoa, pari vanupalloa, kampa ja korvatulpat. Sytkäri ei kuulu pussiin, on mukana tulitikkuaskin sijaan kokovertailua varten.

Ja alla tukupussi ylhäältä ja sivusta. Tekemiseen meni vain noin puoli tuntia. Kulmien ompeleet eivät ole aina millilleen kohdillaan, mutta eipä tuo minua haittaa.





Ai niin, ja hinta, muutaman sentin: lanka oli ainoa ostettu, ja sitä ei paljoa mennyt. Sekin jonkun rullan jämä, sinistä tosin, kun ei mustaa ollut Very Happy

Lähettänyt: Echo

Kierrätystä ja tuunausta luvassa


07.01.2008 19:52

Katselin http://www.andersj.se/ sivuja, ja pohdin mitä kaikkea voisi itse tehdä, jos olisi materiaaleja. Vettäpitävät ja edes vähän hengittävät materiaalit taas ovat kalliita ja välillä hankalia saadakin. Minulla on kaikenlaisia kankaita muuten varastossa, mutta eipä yhtään kuvatunlaista. Kunnes tuli mieleen, että minulla on neljä muksua, ja siten aikamoinen kokoelma esimerkiksi pieniä tai polvista rikkimenneitä, muuten erittäin hyväkuntoisia haalareita ja ulkohousuja. Noita rikkimenneitä kun ei viitsi kierrätykseenkään laittaa. Perkkasin vaatehuonetta, ja löysin loistavia materiaaleja, esim. Reimateciä.

Nyt säntäänkin siis tutkimaan, mitä niistä saisi aikaan, ja kaivan ompelukoneen kaapista.

Edit: Tuli vielä mieleen, että pieneksi jääneitä fleece-vaatteita on myös. Eritoten yksi pojan asu harmitti, oli ohutta ja todella hyvää fleecea. No ei kun saumat auki ja miettimään, saisiko siitä vielä jotain. Samoin meillä on kaksi pieneksi jäänyttä tuultapitävää fleecetakkia. Jos niistä saisi tuunattua yhden sopivan?

Edit 2:
Tässä kuvat tähän mennessä uhreikseni joutuneista haalareista:


Parhaassa kunnossa oleva välikelin haalari, Reimatec. Polvet ja peffan kohta kuluneet, eivät pidä enää vettä, polven yläpuolella reikä, samoin pohkeessa viilto. Kauniin värinen. Tästä teen todennäköisesti itselleni säärystimet.



Kovassa käytössä ollut talvihaalari, Reimatec. Polvet ja peffa todella kuluneet ja polvissa paljon pieniä reikiä. Varmaan könytty kivikossa. Lahkeiden takaosat ja yläosa moitteettomassa kunnossa. Irrotin jo lahkeet ja taskut, säärystimet varmaan syntyvät tästä, ja jonkinlainen pussukka/pikkupikkureppu.

Jalkarenksut paksuhkoa ja kestävää kumia, uusiokäyttöön nekin. Ne kiinnitetään nappeihin, jotka ommellaan lahkeensuun/säärystimen sisäpuolelle.



Heikoimmassa kunnossa oleva ReimaSnow haalari. Ei siis pidä vettä tuo kangas, kosteuden kylläkin ulkona tiettyyn rajaan. Lahkeilla ei tee mitään, kuten kuvastakin huomaa. Pieniä tarvikepusseja syntynee tästä, sellaisille, joiden ei tarvitse olla kokonaan vedenpitäviä. Tai sitten jotain ihan muuta...

Lähettänyt: Echo

Blogi

Blogin omistaja: [ Echo ]
Sisäpiiri: [ (Ei mitään) ]
Blog: [ Katso kaikki päiväkirjamerkinnät ]
[ Ystävät ]
Siirry: [ Takaisin/Eteenpäin ]

Henry David Thoreau:

Menin metsään, koska halusin elää harkitusti, halusin katsoa silmästä silmään elämän olennaisimpia tosiasioita ja nähdä, enkö voisi oppia, mitä sillä oli opetettavaa, ja välttää kuolemani hetkellä sitä mahdollista havaintoa, etten ollutkaan elänyt.

Blog

Blogi perustettu
25.12.2007 21:39

Päiväkirjamerkintöjä yhteensä
20

Blogin ikä
3499 päivää

Vastauksia yhteensä
44

Vierailuja
17555

RSS

RSS
-
Powered by phpBB © 2001, 2002 phpBB Group
Weblog style by Hyperion