Että ihan helikopteri ja kaikki. Ja tapauksiakin on vuosittain muutamia. Viittaan näihin erämaan nielemiin, eksyineisiin, jotka hälyttävät apua. Yleensähän suomalainen mies ei apua hälytä, ei henkisiin ongelmiinsa tai fyysisiin, vaan antaa syövän levitä tai vanteen kiristyä, kunnes kuolema kolkuttaa sisäelimissä tai ainoaksi ratkaisuksi keksitään enää silmukkaköysi.
Ehkä kannattaa kuitenkin muistaa, että yli 30-vuotiailla alkoholi aiheuttaa joka kymmenennen kuoleman. Lisäksi sen sosiaaliset, yksilöpsykologiset ja yhteiskunnalliset kielteiset vaikutukset ovat massiiviset. Se työllistää kukkuraisen kasan jos jonkinlaisia viranomaista sekä byrokratian että käytännön puolella. En osune pahasti harhaan, kun arvaan, että vähintään kolmannekseen poliisien hälytystehtävistä liittyy alkoholi suoraan vai välillisesti.
Alkoholi on Suomessa polttava sosiaalinen ongelma ja eritoten se on sitä pohjoisessa. Tämä ei vaeltajia näytä kovastikaan häiritsevän, mutta kun erämaahan pyrähtää joskus harvoin tehtäväänsä koulutettu organisaatio auttamaan hätää kokevia, niin alkaa tilanteen armoton ruodinta.
Tähän vellontaan ei liity todellista huolta resursseista, vaan kuohunta ilmentää suomalaista mieskulttuuria, johon kuuluu viinanjuonti kaikkine ongelmineenkin, mutta myös vahva kunniantunto selviytyä yksin. Jos joku hälyttää erämaassa apua, niin se tuntuu suomalaisen miehen loukkaukselta.
Mitä jos lopetettaisiin alkoholista johtuvien ongelmien hoito ja panostettaisiin sama raha erämaiden hoitoon ja pelastusorganisaatioiden toimivuuteen?