Övre Anarjohka 1.-6.9.08; To - La

30.10.2008 23:10

[  Mieliala: Happy ]

Torstai:

Reitti

Sade tuli yöllä. Teltassa maatessa sitä on kiva kuunnella. Hautautua syvemmälle makuupussiin miettien: se on siellä ja minä täällä. No aamukin koittaa, sade onneksi ainakin taukoaa aamupuuron ajaksi. Leiri märkänä nippuun ja matka jatkuu etelään. Pienten tsokkailujen jälkeen reitti pysyy hanskassa ja kulku laskeutuu kohti Suojajåkkan rantaa. Tai ei siellä mitään rantaa ole, puro vain kulkee syvässä uomassaan suon ja pajupuskan keskellä. Sää sentään selkenee.

Ruskaa Suojajåkkan mailla:


Syömme päiväruuan ja itikoita on nyt kiusaksi asti. Pari kuukkelia lentelee ympärillä. Ruuan jälkeen ylitämme pienen selänteen ja saavumme taas Suojajåkkan rantaan, tällä kertaa tosin eri joen kuin edellisellä kerralla. Tässä kairassa ei ole jaksettu antaa omaa nimeä joka ojalle... Tämä onkin vähän pahempi ja teettää töitä ylipääsyn suhteen. Jokainen kokeilee omaa tyyliään ja lopulta kaikki on vastarannalla.

Tästä onkin enää lyhyt talsiminen Gum’pegår’zin luo. Reissun selkeä päänähtävyys on vuolas putous, jossa vesi rymyää noin 20 metriä alemmas. Samalla Övre Anarjohka kääntyy noin 90 astetta ja jatkaa kolme kilometriä yhtä syvässä kurussa. Vietimme iltapäivän kahvitauon putouksen partaalla ja ikuistimme sitä parhaamme mukaan.

Gumpegårzi:


Yöksi emme jatkaneet kovinkaan paljoa eteenpäin, vaan siirryimme gårzin pohjoispuolelle Gårsavarrin reunalle. Puustollisesti olimme palanneet putoukselle tullessa takaisin mäntymetsien valtakuntaan ja hyviä teltanpaikkoja oli reilusti tarjolla. Putouksen kuminassa oli levollista nukkua ja yöllä sade teki taas vierailunsa.

Perjantai:

Aamu valkeni pienen jännityksen vallitessa. Olin jo edellisenä iltana tajunnut, että reittiä suunnitellessa en ollut lainkaan miettinyt ÖA:an laskevia sivujokia. Kulkisimme joen rantaa ja edessä olisi kaksi-kolme ylitystä, joita olisi pakko selvitä. Yöllisen sateen jälkeen aurinko paistoi taas ja pohja oli hyvää kuljettavaksi.

Pienen aamuverryttelyn jälkeen ylitimme yhdistyneet Suojajåkkat. Peruskahlaus, tällä kohtaa purot oli matalia ja kovapohjaisia kotomaan malliin. Päiväevästä syötiin Gaegguguoi’kan jylhissä maisemissa. Itikat pörisi ympärillä ja jokivarsi soljui askeliemme alla unenomaisesti ohi pala palalta.

Viimein saavuimme Manbajjåkkan varteen. Viimeiset puoli vuorokautta olin nähnyt silmäluomieni alla kuvan virrasta, joka rauhallisesti monta metriä leveänä ja syvänä lipuu suohaudassaan. Sitä helpotuksen tunnetta, kun lähestyessä kuulin kosken kohisevan; ihan peruskahlauksella siitäkin päästiin.

Iltapäiväkahveille spurttasimme vielä Suukosken alapuolella olevalle törmälle, josta oli aivan upeat maisemat niin Suomen kuin Norjan puolelle. Sitä vaikeampia oli kohdata sen jälkeiset rinnesuot, oli jo hermo pettää. Kiskoimme yöpaikkaa kilometri kerrallaan eteenpäin, mutta lopulta teltat pystytettiin ylemmän Giellasansavvunjavren viereiselle harjulle. Viimeisen vaellusillan kunniaksi nautittiin lettuja. Kelit oli koko päivän kauniit ja aurinkoiset.

Kahvitauko Suukosken maisemissa:


Lauantai
Leiri viimeistä kertaa nippuun; tällä erää. Edessä oli vielä yhtyneiden Giellasanjåkkien ylitys, mutta se ei edellisen päivän hyvien kokemusten jälkeen enää huolettanut. Pitkien upottavien soiden ja tunturikoivikoiden jälkeen mäntykangas oli mukavaa kulkea. Kävimme vielä kurkkaamassa Andreas Nielsen hyttan ja sen jälkeen samaa mönkijäuraa kohti parkkipaikkaa. Jäljellä oli enää pari kilometriä, kun kuparinen rikkoutui: takaa tuli pari miestä mönkijällä; he olivat ainoat muut ihmiset, joita reissulla näimme. Parkkipaikalle oli ilmestynyt toinenkin auto, joten aivan yksin emme tuolla olleet.

Aurinko paistaa ja lämmintä riittää:


Autolle päästyä tavarat ronkkiin ja sitten vielä viimeiselle päiväruokatauolle Anarjåkkan varteen. Pari tuntia taas asvalttitien varteen ja kohti etelää. Ruskakausi teki kait alkuaan, kun majapaikat tuntui olevan kiven takana. Peurasuvannon Siltamajoilta saatiin mökki sopuhintaan ja päästiin saunomaan reissun möhnät pois ja nukkumaan ekat siviiliunet.

Reissun kuvasatoa voi kurkkia Kuvablogissa

(Irtotieto: Reissun hittibiisi korvien välissä oli Deep Forest: Sweet Lullaby)

Trackback URL-osoite tähän päiväkirjamerkintään on:

http://www.vaellusnet.com/turinat/trackback.php?e=1232

Kirjoittaja Viesti
Tähän päiväkirjamerkintääsi ei ole yhtään vastausta / kommmenttia.
Näytä edelliset viestit: