tarpeettoman ihmisen blogi

Aina vain kysymyksiä, miksen koskaan saa vastauksia...

23.09.2010 14:02

[  Mieliala: Confused ]

Mikä pistää minut tarttumaan pulloon?
Miksi pyydän vastauksia Pullonhengeltä?

Perjantaina kirjoitin jutun tähän blogiini, ja lauantaina sen seurauksena iski masennus, niin syvä ja voimakas, että oli piti käydä Pitkäripaisen kautta hakemassa Kossu-pullo, 0,5 litraa, 32%. Lauantaina sitten tuhosin, ihan itse juomalla, tuon pullon.

Pitkin viikkoa olen kysellyt itseltäni, miksi ostin Pullon kun masensi?
Miksi masennus yhdistyy minussa Pulloon?
Onko masennus vain tekosyy Pulloon? Mutta kun en edes tykkää juoda, sitä vaan on ikäänkuin pakko kaataa viinaa kurkkuun!! Pakko kaataa koska tietää, että kohta aistit turtuu, ajatus sumenee ja ikävät asiat häipyvät taka-alalle, olo rauhoittuu.
Eikö yhtään raksuta, jo tällä kokemuksella, että Pullonhenki ei voi auttaa masennukseen?
Toki kokemuksesta tiedän senkin, että kun Pullonhenki puhuttelee niin velatkin tuntuu hetken päästä saatavilta ja koko maailma suorastaan rakastaa minua.
Mutta entä hurmoksen jälkeen?
Ne velat on yhä velkoja, ja usko pois, rakastavia ihmisiä on taas vähemmän.

Ikävien ja voimakkaiden muistojen käsittely on rankkaa, sen varmaan jokainen meistä tietää. Silti, jokainen joutuu niitä käsittelemään, ja aikaa myöten muistojen tuska hellittää, kipu ei enää olekaan niin voimakas, niin tuskallinen. Muistoa pystyy jo käsittelemään, hienosti sanottuna analysoimaan ilman raastavaa tuskaa. On muistoja, joita jopa minä pystyn nyt käsittelemään ilman tuota rintaa repivää kipua, ilman tunnetta, että pakahtuu, ei saa enää ilmaa, henki loppuu. Kaikki muistot hellittävät ajan kanssa mutta entä siihen asti. En edelleenkään tykkää juoda viinaa.
Onni tässä tilanteessa on se, että tyttö asuu luonani, hänen nähden en juo, ja edellisestä kerrastakin on jo kuukausia mutta siitä huolimatta, kuukausia on vielä edessäkin...

Mutta perimmäiseen kysymykseen: Miksi masennuksen hetkellä pyydän apua Pullonhengeltä?
Ymmärtävät kaverit ovat vähissä, avioeron aikoihin valitsivat puolensa, eivätkä siis ”rakastaneetkaan” minua.
Sisaruksia ei ole, joille puhua, no vanhemmillehan ei voi/kannata puhua, huolestuneita ovat jo muutenkin, saavat pian sydärin murheitteni takia.
Pyrin tällä vähäisellä järjelläni käsittelemään raastavia muistojani, kärsimyksiäni, nöyryytyksiäni pistämällä niitä paperille, kirjoittamalla. Kun ei ole kenelle puhua, niin kirjoitan ja sitten kirjoittamisen jälkeen iskee masennus ja pitää pyytää apua Pullonhengeltä. Kierre on valmis, ei muuta kuin kierrekorkki auki. Enkä vieläkään tykkää juoda viinaa.
No mitä muut ihmiset tekevät kun masentaa?
Syö? Nukkuu? Lenkkeileekö joku? Harrastaa seksiä satunnaisten ohikulkijoiden kanssa?
Hei ihmiset, mitä te teette kun masennus valtaa mielen ?!?!?
Mitä te teette kun tuska repii rintaa niin että keuhkot halkeaa, palkeet repeää ?!?!?

Trackback URL-osoite tähän päiväkirjamerkintään on:

http://www.vaellusnet.com/turinat/trackback.php?e=1578

   

Kirjoittaja Viesti
Ölliäinen


Liittynyt: 15 Hel 2006
Viestejä: 814

Näytä Blogi

LähetäLähetetty: 23.09.2010 18:07    Viestin aihe:    

Kyllä pullonhenki on joskus hyväki, ainaki Öllille ollut. Se on antanu rentouven ja raukeuven eikä oo vielä villinny ihan mahottomaks. Eikä satunnaisesta pullonhengen kansa juttelusta piä tuntee huonoo ommaatuntoo, jos asiat pyssyy hallinnassa.

Mutta miks se henki eijoo läheskää kaikille yhtä armollinen, syytä en tiijä. Se tarjoo rähinäviinoo ja kaiken mualiman muita kujjeita... Sitä ku immeinen hakkee aina noppeinta ja helepointa lievitystä murheeseen, ja miksei ilonnostatustakkii jostain ulukopuolelta ihtesä.

Mutta Ölliäinen syöp lisäks vielä suklaata!
Takaisin alkuun Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Käy lähettäjän sivustolla
Justiina84


Liittynyt: 15 Syy 2010
Viestejä: 52



LähetäLähetetty: 25.09.2010 22:43    Viestin aihe:    

Masentuneena voi ajautua holtittomiin tekoihin, irtosuhteisiin, ahmimaan, shoppailemaan esim uuden auton, ryyppäämään etc. Ja herätä hillittömään krapulaan ja entistä pahempaan oloon ja masennukseen. Masennusta voi koettaa vältellä ja lievittää eri keinoin, uuden harrastuksen ja sitämyötä uusien ystävien hankinta niistä paras. Sillä jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, mutta jaettu suru on vain puolikas suru!
Takaisin alkuun Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:   

Vaellusturinat II Foorumin päävalikko -> Blogit -> tarpeettoman ihmisen blogi -> Aina vain kysymyksiä, miksen koskaan saa vastauksia...