Ideoidaan Suomeen oma pitkänmatkan vaellusreitti

[hannes]

Ei huhhuh. Oli ton videon editointi rankempaa kuin itse vaellus. En enää ikinä editoi yhtäkään videota. Kesto 1h 21min.

Aikamoinen vaellus. Tuli eilen katsottua.
Ei onnistu jokaiselta, ja vielä puhutaan ettei Suomalaisilla enää ole sitkeyttä. Soopapuhetta!

[Micke]

Varuste katsaus oli hyvä, tuota kannattaisi jakaa facessa, kun samanlaista tietoa nyt ei ole kovinkaan paljoa jaossa.

Kokemattomammilla on paljon kysymyksiä, mutta vastauksia todellisuudessa käytettyihin tavaroihin on vähän. Tuossa on hyvä katsaus varusteisiin ja hyvänä vielä se, että nämä maksoivat aika paljon, jolloin seuraajat osaavat harkita ostavatko.

[Havuhattu]

Hurjia päivämatkoja kevyillä varusteilla. Vaikka varusteet muistuttavat Amerikan pitkillä vaelluksella käytettyjä, tässä ollaan enemmän erämaassa ja ilman polkuja. Mietin minkälainen riskitaso on esimerkiksi jalkineiden suhteen.
Reitin suhteen haasteina mieleen jäi alkumatkasta polun puuttuminen merkityllä reitillä, Vätsärin rajalinja ja Lätäsenon varsi. Kyllähän noissa on vapaus omaan reittiin, mutta ehkä lähtijöitä houkuttaa enemmän jos mallireitti on paikallisesti parhaiten kuljettava.
Hienoa kun reitti on kuljettu!

[Tidus]

Aikamoinen vaellus. Tuli eilen katsottua.
Ei onnistu jokaiselta, ja vielä puhutaan ettei Suomalaisilla enää ole sitkeyttä. Soopapuhetta!

Tyhmyydestä ja hulluudesta on aina apua pitkillä reissuilla

Micke: en ole facebookissa, joten en voi sinne jakaa. Toki tuota saa jakaa esim. kevytretkeilyryhmissä ja mitä ryhmiä siellä nyt onkaan. Youtubehan on tuota hyvin suositellut ja alkaa olla jo 9000 katselukertaa videolla. Eli ihan hyvin on löytänyt kohderyhmänsä.

Havuhattu: Jalkineet on aina henkilökohtainen valinta ja en voisi omalla kohdalleni parempaa vaihtoehtoa löytää kuin Salomonin Speedcrossit. Vätsärin rajalinjaa en tosiaan suosittele kulkemaan ja itse asiassa virallinenkin reitti menee eri kohdasta. Ajattelin, että siitä olisi ollut helppo mennä kun poroaidan kohdalla yleensä menee polku ja toisaalta suunnistaminen oli helpompaa kun ei tarvitse muuta kuin aitaa seurata. Noh, väärässä olin. Toisaalta siinä kohtaa menee paljon Norjan tupia joihin on helppo mennä tarvittaessa.

Isoin ongelma on nyt tuo Lätäsenon seuraaminen. Sille olisi oikeasti tarvetta löytää vaihtoehtoinen reitti. Mulla esim. maastokarttasovellus näyttää, että osassa Lätäsenon itärantaa pitkin menisi jopa mönkijäura, mutta siellä ei todellakaan ollut yhtään mitään. Mietin, että pitäisikö virallinen reitti laittaa menemään Puusasvaaralta ihan vaan Norjan rajaa pitkin aina Taapmajärven tuvalle asti. Mielellään kuulisin, onko jollakin kokemusta ja mielellään jopa tarkkaa gps-reittiä tuon raja-aidan seuraamisesta. Jossain kohtaa raja-aita näyttää ylittävän jopa vaikeakulkuisen suon. Toki senhän voi aina kiertää.

[4lbert]

Kävelin Vätsärissä tuota samaa raja-aidan vierustaa. Syy että kun ei tarvitse suunnistaa säästyy aikaa ja Norjan puolella on pari tupaa kivasti aidan vieressä. Kyllähän ne muutamat suot aika rankasti ärsytti siinä hetkessä, mutta lopulta kierrot oli nopeita ja päivämatkat siinä kohden nopeita/pitkiä.

Enemmän jäi Kaldoaivista muistiin Huikkimajoki-Junkers väli. Siinä taisin osua ihan jokaiseen suohon ja siihen päälle vielä suunnistus kun polkua ei ole.

Nyt kun reilu viikko on reissusta toivuttu niin täytyy lähteä vielä Haltilla käymään. Niinhän sitä sanotaan että mikäli pyörällä kaatuu täytyy jatkaa vaan pyöräilyä ettei kaatuminen jää kummittelemaan

[omat polut]

^Nyt voi puhua ihka oikeasta lapinhulluudesta.

[Tazba]

[/quote]


Isoin ongelma on nyt tuo Lätäsenon seuraaminen. Sille olisi oikeasti tarvetta löytää vaihtoehtoinen reitti. Mulla esim. maastokarttasovellus näyttää, että osassa Lätäsenon itärantaa pitkin menisi jopa mönkijäura, mutta siellä ei todellakaan ollut yhtään mitään. Mietin, että pitäisikö virallinen reitti laittaa menemään Puusasvaaralta ihan vaan Norjan rajaa pitkin aina Taapmajärven tuvalle asti. Mielellään kuulisin, onko jollakin kokemusta ja mielellään jopa tarkkaa gps-reittiä tuon raja-aidan seuraamisesta. Jossain kohtaa raja-aita näyttää ylittävän jopa vaikeakulkuisen suon. Toki senhän voi aina kiertää.
[/quote]

Kahdesti Puusasvaara - Taabma välin Lätäsenon itäpuolella kulkenut. Omaan makuun tämä ollut mielekästä seutua. Saa olla rauhassa ja maasto on yllättänyt lähinnä positiivisesti.
Onhan siellä hankaliakin pätkiä tietenkin. Bearajavrelta laskeva puro voi ola vaikea ylittää soiden kohdalla. Okkivaaran pohjoispään suolla en päässyt kuivin kengin yli.

2018 kuljin Puusasvaara -Järvi 447.8 pohjaispää -442.6 pohjoispää- patonivat- Lätäksen rannan polkuja Nierimaraston mönkkäriuralle, jota pitkin Guoskatvarrille. Sitten omia polkuja Hirvasmaraksen yli ja Teltalle Hirvasvuopion kohdalle. Tästä Okkivaaralle ja Raja-aidan mönkkäriuraa "palsasuolle". Sitten Harjuja pitkin Munnikurkkiolle. Munnikurkkion pohjoispuoleltahan lähteekin sitten mönkkäriura Jonnekin Ruunuvuopioon asti.

2023 kuljin Puusasvaaralta järven 447.8 pohjoispäähän, josta pohjoiseen kalatonjärven länsipuolta, Unna Luossajavrrasin länsipuolelta ja järven 451 Pohjoispuolelta Nierislupulle. Nierivaaran raja-aitauraa pitkin pohjoiseen. Haukilompolon länsipuolelta Kämppälompolon kämpälle. (Haukilompolon seutu ikävää kulkumaastoa) Hirvasmaraksen yli järven 448.8 länsipuolelle ja Okkivaaran raja-aidalle, josta mönkkäriuraa Norja puolen "porokämpälle". Rajaa pitkin Gorzevarrille, josta ikävää varvikkoa Buollanmohkkin läpi Munnikurkkion pohjoispuolen mönkijäuralle.

Norjan rajaa seuraamalla voi tietenkin kulkea koko matkan. Kuitenkin Puusasjärveen Norjasta laskeva puro on erittäin hankalan ylitettävyyden maineessa. Siellä on ilmeisesti aiemmat rajamiesten lankkuviritelmät täysin lahonneet.

[jalmari]

Kiitos reissuvideosta. Tuossahan jo pääsee irti oravanpyörästä vaikka onhan tuo itseessäänkin jo oravanpyörä
Vainion maratonin katselutauolle myös peukut!

Ja varustevideo tosi hyvä. Joka vuosi tulee suunniteltua keventämistä mutta lopputuloksena otan vanhat kamppeet kaapista ja reissun aikana taas suunnittelen keventämistä.

[Havuhattu]

Mikä mielestänne on LLT:ssä sopivin kalenteriaikaikkuna kesävaellukseen ja talvivaellukseen?

[Tidus]

Kiitos Tazba kommenteista, täytyy vielä paremmin tutustua. Mielellään kuulen muiltakin kokemuksia Lätäsenon itäpuolen reiteistä.

Kesävaellukselle paras aikaikkuna on varmasti elo-syyskuu. Sitten jos käyttää reitin kulkemiseen pidempään kuin kaksi kuukautta niin pitäisi lähteä jo heinäkuun puolella eli valitettavasti joutuisi kärsimään räkkäajasta. Ehkä olisi parempi myös lähteä Kilpisjärveltä, koska Naruskalla talvi ei pääse yllättämään syyskuun lopussa yhtä todennäköisesti kuin Kilpisjärvellä.

Talvivaellukseen itse varaisin 2,5kk aikaa. Eli lähtisin helmikuun puolivälissä Naruskalta ja toivottavasti pääsisin Kilpisjärvelle ennen vappua.

Mä olen vähän pyöritellyt päässäni Likaisen Tusinan läpihiihtämistä. Se olisi kyllä hurja projekti ja reitille pitäisi kehittää kokonaan oma talvivaellusreitti. Luonnollisesti se hyödyntäisi olemassa olevia moottorikelkkareittejä mahdollisimman paljon. Noh, ainakaan tulevana talvena en aio reittiä hiihtää. Ehkä vuonna 2028?

[Jouni]

Ilman muuta hiihtämiseen kevättalvi on parasta aikaa. Mutta ei se ole ainoa vaihtoehto. Me haluttiin olla Haltilla, kun vuosituhat vaihtuu ja niinpä lähdimme Nellimistä 1.11.99. Tästä 2 kk hiihtovaelluksesta kerron suomeksi kirjassani Erämaat, mutta jos englanti taipuu, niin blogissani on kymmenkunta kirjoitusta siitä. Tässä järjestyksessä:
https://scricfinia.wordpress.com/2018/1 ... ilderness/
https://scricfinia.wordpress.com/2018/1 ... 1-vatsari/
https://scricfinia.wordpress.com/2018/1 ... ontinuing/
https://scricfinia.wordpress.com/2018/1 ... kaldoaivi/
https://scricfinia.wordpress.com/2018/1 ... stunturit/
https://scricfinia.wordpress.com/2018/1 ... atunturit/
https://scricfinia.wordpress.com/2018/1 ... emmenjoki/
https://scricfinia.wordpress.com/2018/1 ... yrisjarvi/
https://scricfinia.wordpress.com/2018/1 ... antovaara/
https://scricfinia.wordpress.com/2018/1 ... kasivarsi/
https://scricfinia.wordpress.com/2018/1 ... t-9-halti/

Tuo ei siis ole 12 erämaan vaellus vaan vain yhdeksän erämaan vaellus.

Useampi on hiihtänyt tuon meidän kolmen valtakunnan pyykiltä toiselle vastaavalle pyykille -tyyppisen reissun kevättalvella. Ja jos nyt oikein muistan, yksi peräti Rukalta Kilpisjärvelle. Nämä löytyvät Päivin ja minun kirjasta Pitkät vaellukset.

Jos haetaan helpointa, silloin tietty kannattaa hiihtää paljon kelkkauria. Mutta jos haluaa kiinnostavuutta ja elämyksellisyyttä, kannattaa välttää pörinäuria ja valita reittinsä itse. Kantavaa hankea löytää todennäköisesti avotunturista ja loppukeväällä jonkin aikaa (mutta ei koko tällaisen reissun tarpeisiin) kaikkialta. Ei-niin-kantavassa hangessa pääsee yleensä riittävän hyvin etenemään pitkillä metsäsuksilla, mutta toki se on hitaampaa kuin kelkanjäljellä hiihto. Samaan tapaan kuin käveleminen umpimetsässä on hitaampaa kuin käveleminen hiekkatiellä. Eli minulta ehdottomasti ääni metsäsuksille ja umpihangen vapaudelle.

Talvella on suuri apu ja ilo, jos ei tee matkaa yksin. Ihan jo ladun avaaminen, mutta tietty kaikki turvallisuus myös.

[Jouni]

Niin, ja kevättalvea siis ilman muuta suosittelen. Lauhempaa, valoisampaa ja kantavampaa kuin kaamosaikaan.

Milloin tarkkaan ottaen, se on tasapainoilua hankikannon (myöhäisempi lähtö) ja lumen riittämisen ja jokien turvallisen ylittämisen (riittävän aikainen lähtö) kanssa.

[Tidus]

Täytyy kyllä sanoa että tuollainen kahden kuukauden hiihtovaellus keskellä pahinta kaamosta on kyllä sitä hulluinta hulluuta mitä on - hyvällä tavalla

[Tidus]

Tuli sähköpostilla viestiä että yksi vaihtoehto Lätäsenon ylitykseen voisi olla pysyvän vetoveneen ostaminen ja tuominen sopivaan kohtaan. Sehän on selvää, ettei MH osallistuisi tällaiseen mitenkään rahallisesti, joten omaa kuvetta saisi kaivaa.

Mutta mitä mietteitä herättää? Olisihan sille kysyntää kun Lätäsenoa ylittää muutkin kuin Likaisen Tusinan vaeltajat.

[OS]

Tuli sähköpostilla viestiä että yksi vaihtoehto Lätäsenon ylitykseen voisi olla pysyvän vetoveneen ostaminen ja tuominen sopivaan kohtaan. Sehän on selvää, ettei MH osallistuisi tällaiseen mitenkään rahallisesti, joten omaa kuvetta saisi kaivaa.

Mutta mitä mietteitä herättää? Olisihan sille kysyntää kun Lätäsenoa ylittää muutkin kuin Likaisen Tusinan vaeltajat.

Jos tuo vetovenehanke joskus toteutuu, niin se ilmeisesti vaatinee joen yli asennettavan vaijerin. Lätäseno on varsin suosittu melontajoki, joten vaijerin olisi suotavaa olla sellaisella korkeudella, ettei siitä ole haittaa vesilläliikkujille.