Kalalle mutta minne?

hartsuherra
Viestit: 142
Liittynyt: 31 Heinä 2013 09:13

Re: Kalalle mutta minne?

Viesti Kirjoittaja hartsuherra »

Tuota grand slam - termiä en ollut kuullutkaan. Sen sijaan ”jalokalatripla” on enemmän käytetty. Olen kahdesti saanut samana päivänä ja vieläpä samasta järvestä raudun, taimenen ja harjuksen. Viimeksi tänä kesänä ja kun oli hyvä syönti sain useamman kutakin. Päivän kaloista suurin rautu oli 850g, samoin taimen ja suurin harjus 920g. Sopivia ruokakaloja mutta harjukset päästin uimaan, sillä se on muihin verrattuna ruokakalana vaatimaton.

Paikka on ollut aina Norjan Finnmark. Siellä harjusta on enää heikosti yli 300m korkeudella kun taas rautu vaatii kylmät vedet ja sitä löytyy parhaiten yli 300m korkeudelta. Suomessa ei tule juuri enää kalastettua kun olen tykästynyt Norjaan.


tst
Viestit: 6967
Liittynyt: 20 Heinä 2006 21:36

Re: Kalalle mutta minne?

Viesti Kirjoittaja tst »

Viime vuonna piti mennä kuvan koskille, mutta tekemättä jäi vaikka vetokärrykin oli tehty tuota reissua varten koska paikka on kohtuu hankalan matkan päässä ja rojuja mukana olosuhteiden pakosta yllin kyllin. Kävellen tuonne menisi liikaa aikaa ja sehän on yleensä kortilla eli venhoa tarvitaan. Pari kertaa ollaan käyty tuolla, viimeksi v. 2014. Josko tänä vuonna tuonne mörköjahtiin? https://aijaa.com/LV2tBF
Nuortti
Viestit: 1607
Liittynyt: 23 Loka 2021 16:01

Re: Kalalle mutta minne?

Viesti Kirjoittaja Nuortti »

Houkuttelevampi otsikko olisi:
Kaljalle mutta minne?
Veljmies
Viestit: 242
Liittynyt: 24 Elo 2009 07:49

Re: Kalalle mutta minne?

Viesti Kirjoittaja Veljmies »

Nuortti kirjoitti: 05 Kesä 2025 09:59 Houkuttelevampi otsikko olisi:
Kaljalle mutta minne?
Makuasioita. Itse en tykkää käyttää alkoholia kalalla enkä missään luontoretkillä. Kalja laimentaa mielestäni luontoelämyksiä.

Kerran linja-autossa kuulin kahden Lapin miehen suunnittelevan viikonlopuksi pilkkireissua. Ensimmäinen kysymys oli: Monenko pullon reissu tehtäisiin?
Pilvien yläpuolella paistaa aina aurinko!
Ursus
Viestit: 10264
Liittynyt: 13 Tammi 2006 19:01
Paikkakunta: K-P Suomenselkä

Re: Kalalle mutta minne?

Viesti Kirjoittaja Ursus »

Lapin mies oli pyytänyt kaveriaan ryyppyreissulle. Kutsuttu oli vastannut, ettei nyt töittensä vuoksi jouda. Kutsuja oli vastannut: Tulisit nyt edes viikoksi.
Tuosta herää kysymys: Kuuluuko holtiton alkoholin käyttö lappilaiseen kulttuuriin, ja jos kuuluu onko se huomioitu uudessa saamelaislakiesityksessä saamelaisten perinteiseen kulttuuriin kuuluvaksi ja kansanperinteenä lailla suojeltavaksi?
Taitaa olla alkoholia kalareissuillaan juovat niitä, jotka jättävät siimoja rantapuskiin.
Viimeksi muokannut Ursus, 05 Kesä 2025 18:55. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Jos metsään haluat mennä nyt , sä takuulla yllätyt ...
amatööri
Viestit: 3789
Liittynyt: 05 Kesä 2009 07:20

Re: Kalalle mutta minne?

Viesti Kirjoittaja amatööri »

Kyllä siinä menee molemmat hukkaan jos pitää alkoa ottaa kalastaessa,oli sitten pilkillä tai sulilla vesillä. Kalastus ja känni.Toki toisilla aukee korkki kun pääsee pois kotoa pirttihirmun valvovien silmien alta.
-Umpikännissä kaikki näyttääkin niin selvältä-
naavahauki
Viestit: 1058
Liittynyt: 18 Syys 2010 01:15

Re: Kalalle mutta minne?

Viesti Kirjoittaja naavahauki »

Jos alkomahoolia pitää ottaa kalastaessa niin ilmeisesti kalastaminen on aloitettu hirveässä krapulassa.
tst
Viestit: 6967
Liittynyt: 20 Heinä 2006 21:36

Re: Kalalle mutta minne?

Viesti Kirjoittaja tst »

Parin vkon kuluttua olisi lähtö järvelle jossa on kanadan nieriää ja isojakin mörköjä, sitä en tiedä lisääntyykö se siellä. Itelle yllättävää tässä artikkelissa on ettei Inarilla ilmeisesti ole enää niitä ja tuo ettei kala lisääntynyt Inarinjärvessä, miksiköhän? -80 luvun lopulla saatiin niitä vetämällä Ukonjärvestä. En näe kuin pätkän artikkelista, mutta siinä onkin oleellinen. https://eralehti.fi/lehti/8-2023/hurtta ... -memoriam/ EDIT Tutkailin hieman ja nuo isoimmat möröt järvessä ovatkin näitä: "Arktinen nieriä on arktisen nieriän ( Salvelinus alpinus ) ja kanadannieriän ( Salvelinus namaycush ) risteytys . Risteytys tehtiin 1960-luvun alussa Ruotsissa sekoittamalla arktisen nieriän mätiä ja kanadannieriän maitoa ."
Pate Teikka
Viestit: 340
Liittynyt: 23 Tammi 2024 09:30

Re: Kalalle mutta minne?

Viesti Kirjoittaja Pate Teikka »

Kanadannieriän oikea nimi on harmaanieriä. Se lisääntyy luontaisesti muutamassa Ruotsin tunturijärvessä, vaikka on vieraslaji.
naavahauki
Viestit: 1058
Liittynyt: 18 Syys 2010 01:15

Re: Kalalle mutta minne?

Viesti Kirjoittaja naavahauki »

tst kirjoitti: 07 Elo 2025 09:15 Parin vkon kuluttua olisi lähtö järvelle jossa on kanadan nieriää ja isojakin mörköjä, sitä en tiedä lisääntyykö se siellä. Itelle yllättävää tässä artikkelissa on ettei Inarilla ilmeisesti ole enää niitä ja tuo ettei kala lisääntynyt Inarinjärvessä, miksiköhän? -80 luvun lopulla saatiin niitä vetämällä Ukonjärvestä. En näe kuin pätkän artikkelista, mutta siinä onkin oleellinen. https://eralehti.fi/lehti/8-2023/hurtta ... -memoriam/ EDIT Tutkailin hieman ja nuo isoimmat möröt järvessä ovatkin näitä: "Arktinen nieriä on arktisen nieriän ( Salvelinus alpinus ) ja kanadannieriän ( Salvelinus namaycush ) risteytys . Risteytys tehtiin 1960-luvun alussa Ruotsissa sekoittamalla arktisen nieriän mätiä ja kanadannieriän maitoa ."
Oma veikkaukseni on, että ei siitä tule lisääntymiskypsiä otuksia jos sotketaan mätiä ja maitoa.

Siitä viis. Hyvää kalastusreissua toivotan :D
honkamukka
Viestit: 6765
Liittynyt: 12 Touko 2012 19:30

Re: Kalalle mutta minne?

Viesti Kirjoittaja honkamukka »

Poika kaverinsa kera olivat viikon Ruotsin ylämailla. Keinovuopiosta lähtivät, hiukan märänkin alkutaipaleen yli tunturiin. Puolimetrisiä harjuksia useampia, joku mitallinen, eli pieni taimen. Rautuja ei löytynyt. Kelitkin olivat hiukan haasteelliset.
Yhden toisen porukan olivat nähneet, mutta etäältä.

Minulla oli myös suunnitteilla käydä Tuntsan ja Värriön latvoilla, mutta jäänee ensi kesään. Pohjoisen porteille kyllä menen, kun meillä on kurssitapaaminen sillä suunnalla.
Keski-ikämme oli aikanaan tuolla opin ahjossa 26 vuotta, eli aikuisikäisiä. Nyt olemme 52 vuotta vanhempia, ei niin nuorukaisia, mutta "nuorekkaita". Olemme tavanneet kahden vuoden välein, vaihtelevalla kokoonpanolla. Tämä saattaakin olla viimeinen kattavampi kokoontuminen, ehkä.
Vastaa Viestiin