Echon eväsretket


Seuraava numero (loput vanhasta matkapäiväkirjasta)

19.01.2008 4:37

Kamalaa luettavaa tämä loppu matkapäiväkirja... Hohdokkuus on kaukana, ja mietin, miksi annoin periksi niin helposti. Tein kaikki mahdolliset virheet, ja jälkikäteen hävettää ja harmittaa. Kärsin ilmeisesti nestehukasta, joka aiheutti myös sen, etten voinut syödä, ja nämä yhdessä epävarman fiiliksen kanssa saivat aikaan todella heikon olon.

----------------------------------------------------------------
Perjantai
Tyttären syntymäpäivä. Kello on nyt 9.05 ja ensimmäinen yö teltassa on takana. Heräsin useamman kerran askelien ääniin, liekö olleet poron vai ihmisen.
Jossain vaiheessa minulla oli kylmä, mutta se helpotti, kun vaihdoin hupparin villapaitaan ja laitoin hupparin ja takin jalkojen päälle. Yritän syödä nyt aamupalan ja pakkaan tavarat. Käyn katsomassa ilman tavaroita, minne päin lähtisin. Tapasin myös kolme vaeltajaa, jotka sanoivat, että joki on helppo ylittää.

Näin yöllä unta epäonnistuneista ihmissuhteista ja haavoittuneista eläimistä, joita yritin auttaa.

Lauantai
Kävin taas katsomassa ilman rinkkaa reittiä, ja törmäsin suohon, mutta ajattelin kiertää sen. Suohon uppoaa polvia myöden, ei hyvä. Palasin leiriin, pakkasin tavarat ja jatkoin matkaa. En vaan tajunnut miten pitkälle se suo jatkuu. Kiipesin rinnettä ja onnistuin silti kastelemaan kenkäni kokonaan. Siinä itkiessäni väsymystä ja turhautumista tajusin, etten jaksa ja halua kulkea pidemmälle. Palasin takaisin samaan paikkaan, purin tavarat, pystytin teltan ja tein ruokaa. Koko ajan sataa.

Lähden huomenna yrittämään Inariin ja niille kauniille kivikkojärville ja unohdan Muotkatunturit toistaiseksi. Kello on vasta vähän, ei edes kuutta, mutta olen reissaamisesta ja huonosti nukutuista öistä niin uupunut, että joudun tekemään kaiken kahdesti. Kaikki turhauttaa ja itkettää ja on niin väsy, että en jaksa tehdä mitään. Otin puolikkaan Imovanen ja yritän nukkua. Ja syön Tuplan loppuun.

19.36
Nukuin noin tunnin ja heräsin pissahätään ja epämukavaan, osin viileään oloon. Pisshätä on tervetullut, eilen pissasin vain kolmesti, kuten tänäänkin. Yritin siis juoda enemmän. Pientä nestehukkaa tuntuu olevan.

Teltta sattui jonkun muhkuran päälle ja se osuu lonkkani kohdalle ja hohkaa kylmää. Siirsin nyt patjan raadon toiseen reunaan telttaa ja teippasin pienen jätesäkin ilmastointiteipillä ylätuuletusaukkoon ja oviaukon alareunaan pyyhkeeni. Jos tulisi edes vähnä lämpimämpi. Kadun, etten ottanut lämpötuikkuja mukaan! Lämmitin teltassa Trangialla lounaani lopun. Teltta lämpesi hetkessä, mutta kun en tiedä sen palokaasujen koostumusta ja määrää, en uskalla lämmittää sillä. Nytkin tuuletin heti teltan. Söin toisen tuplan. Ruoka ei oikein maistu, ei ole maistunut koko reissulla. Syöminen tuntuu vastenmieliseltä.

VOI KUMPA OLISIN OTTANUT LUKEMISTA MUKAAN!

Sunnuntai

Oli kylmä yö ja satoi. Teltta kostea, samoin vaatteet. Väsyttää tolkuttomasti. En meinannut jaksaa tavaroita kasata. Nyt istun tien poskessa kyllästyneenä telttailuun ja koko reissuun. Typerä kadonneen nuoruuden metsästys. Hyttysiä on miljoona.

Maanantai

Mitä pidempään olen reissussa, sen vähemmän on tarvetta kirjoittaa. Elän ja koen syvemmin, rennommin ja tarve eritellä ja käsitellä asioita vähenee. Olen Iisalmessa. Sain eilen kyydin Kuusamoon, ja olin sen kyydin tarjonneen pariskunnan luona yön. Nyt makaan Iisalmen rannalla helteessä ja odotan, että S. soittaisi.

2068km olen matkannut kartan mukaan.

-----------------------------------------------------------

Päiväkirjamerkinnät loppuvat tähän. Olin vielä pari yötä teltalla parissa paikassa ennen kuin päädyin äitini luo Mäntyharjulle, jossa lomailin loput päivät ja palasin sitten junalla kotiin. Keski-Suomessa ilmat olivat aurinkoiset ja helteiset, toisin kuin pohjoisessa.

Trackback URL-osoite tähän päiväkirjamerkintään on:

http://www.vaellusnet.com/turinat/trackback.php?e=945

Sivu 1 Yht. 1
Kirjoittaja Viesti

Ekso

Liittynyt: 20 Elo 2006
Viestejä: 347
Paikkakunta: Tampere

LähetäLähetetty: 20.01.2008 14:49    Viestin aihe:
Vastaa lainaamalla viestiä

Kiitos, Echo! Tuo on hyvä tarina. Tulee mieleen kirja Pyhä kilpikonna laahaa häntäänsä, ja siinä oleva tarina jousiampujasta. Ampujasta kehittyi lopuksi niin hyvä, ettei hänen tarvinnut ampua enää ollenkaan.

En nyt tarkoita sitä, etteikö sun tarttisi enää retkeillä..., mutta tuon tarinan kaari, jossa on sisällä myös kirjoittamisen tarpeen kaari. Monesti vaelluksella tapahtuukin juuri tuo hiljentyminen, ei tarvitse eritellä asioita, eikä analysoida. Sisäinen dialogi lakkaa.

Takaisin alkuun Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti

Turhankävelijä

Liittynyt: 11 Tam 2006
Viestejä: 1036

LähetäLähetetty: 23.01.2008 12:43    Viestin aihe:
Vastaa lainaamalla viestiä

Joku kumma merkitys noilla, vähemmän suunnitelmien mukaan menneillä, reissuilla on. Niistä huolimatta tai juuri niiden takia sitä haluaa uudestaan vaellukselle. "Minä näytän vielä", "Eihän se nyt tällaista voi olla", "tulipa oppia" jne. Enemmänkin kaipaisin juuri näitä kertomuksia jotka ei mennyt piirustusten mukaan. Ovat kovasti inhimillisiä.
Oma opinpaikkani oli myös Muotka. Vuoden 1983 reissun alkutaival Tirrosta Muotkan suuntaan ja sitten paluu "häntä koipien välissä" Saariselän turvallisille seuduille. Ensimmäinen yksinvaellus.
Sitä on ihminen aika yksin noilla ensimmäisillä reissuilla, monenlaista voi sattua. Toisaalta sitä seikkailufiilistä, joka noilla reissuilla oli, on vaikea enää tavoittaa. Kaikki on välillä liiankin helppoa.

Kiitos tarinasta.
Turhankävelijä

Takaisin alkuun Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti Käy lähettäjän sivustolla

Echo

Liittynyt: 05 Mar 2007
Viestejä: 435
Paikkakunta: Roistonkulma

LähetäLähetetty: 24.01.2008 11:08    Viestin aihe:
Vastaa lainaamalla viestiä

Seikkailun tuntua tosiaan oli Very Happy Ja olet oikeassa, joku sisuuntuminen sen jälkeen on tullut. Ne hienot puolet ovat päälimmäisenä mielessä ja varmuus siitä, että kyllä minä nyt siitä selviäisin, ja osaan jo ottaa nuo pieleen menneet asiat huomioon ennen reissua. Enkä ainakaan enää luovuttaisi niin helposti.

Ehkä sitä oli aika väärä kuva kuitenkin seudun luonnosta ja keleistä, ja kun sekä makuupussi että -alusta osoittautuivat susiksi, niin kylmä oli itselleni sillä hetkellä se sietämättömin vastustaja. Jälkeenpäin vasta tajusin, että tosiaan se syömättömyys ja nestevajaus varmaan aiheutti lopultakin eniten väsähtämistä. Alkumatkan kun oli ollut hellettä.

No, kuten sanottu, oppia ikä kaikki Smile

Olen päässyt lukemaan vain paria reissukuvausta, joissa homma menee pieleen ja reissaaja tympääntyy ja palaa kotiin. Lohdullisia tarinoita Wink, mutta samalla hyvä muistutus siitä, että joskus kaikki ei mene suunnitelmien mukaan, ja silloin voi olla myös viisasta lähteä pois.

Takaisin alkuun Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:   
Sivu 1 Yht. 1
-
Powered by phpBB © 2001, 2002 phpBB Group
Weblog style by Hyperion