Tulet ja pienhiukkaset

[Aaro]

V Vielä kummallisemmaksi yleisestä oletuksesta asian tekee viimeisenä mainitsemani parametri, sisäpintojen lämpötila, sillä valurautaisen sisukset eivät saa muodonmuutosten vuoksi mistään hehkua (500°C-), mutta varaavan sisäpintojen tulitiilet ovat normaalisti paikoin 600°C.

Jos ajatellaan, että kamina voisi olla myös kovaa kuumuutta (1500 c?) kestävää titaania. Silloin se säteilisi ulospäin, ottaen huomioon 4 potenssin, todella merkittävästi, joka samalla jäähdyttäisi vastaavasti kaminan kuorta. Kuori olisi ikäänkuin energianielu sisällä olevalle tulelle/kuumuudelle. Mutta tiili ei samalla tavalla säteile ulospäin vaan johtaa hitaasti lämpöä, josta seuraa että tiilellä on rajatumpi kapasiteetti ottaa tulesta/kuumuudesta lämpöä (energiaa) ja vapauttaa eteenpäin, jolloin ilmeisesti tiili kuumenee herkemmin ja sen takia savukaasut eivät jäähdy vaan lämmittävät harakoita, joka sekin on ehkä hyvä asia kovalla pakkasella -päivän hairahdus vihreään ajatteluun.

[Metsän Omena]

^
Fysiikka-pohdinnat johtavat mm. siihen että hyötysuhteen kannalta liian alhaisella lämpötilalla polttoa tulee välttää. Ensisijaisesti hyötysuhteen kannalta liian alhaisten lämpötilojen vuoksi eli säteilyteho jne. , toissijaisesti nokeentumisen vuoksi huomioiden myös se että liian alhaisella lämpötilalla käyvän tulisijan sisäpinnoille kertyvä noki toimii myös lämmöneristeenä heikentäen lämmön siirtymistä tulisijan sisältä ulospäin. - Hyvän ison valurautakamiinan nimellinen hyötysuhde on 80% (Jotul). Pitkällä eristämättömällä liitosputkella voi hyötysuhdetta parantaa entisestään. Itsellä on kaminoiden päällä lähtönä 3m musta haponkestävä teräsputki ennen eristettyä hormia. Siitä tulee kaminaa kohden puolitoista neliömetriä lämmittävää pintaa lisää. Vaatii korkean tilan. Eristämättömän hormiputken lisäämä lämmöntalteenotto parantaa myös yläpohjan läpivientien paloturvallisuutta.

peltier-elementtejä

Ei kokemusta näistä.

[luuppi]

Edellinenkamiinani oli Jotul HD, High Draft. Mainio peli. Kun ensin poltti tayden pesan puita ja sitten latasi hiilet, niin vetoa saatamalla paloi melken aamuun.

Nykyinen on kaksikuorinen, joka kierrattamalla antaa sekundaaripolton kuin parhaissa risukeittimissa. Sisasivut vuorattu huokoisilla tulitiililla, mista syysta @tst:n lehtikuusien tai esim. Eukalyptuksen poltto on ankarasti kiellettya, kuten myos kaiken petrooliperaisen.

Kun varausta tarpeeksi, alkaa puhallus, joka levittaa lammon
Ja samalla jaahdyttaa sisempaa kuorta.

Puhallus on hyva kun takaseinaan melkein 10m ja huonekorkeus keskella n 5m.

[luuppi]

Kuten @ MO:lla, piipun alku (melkein)3m terasta, mutta ullonakosyista se on metaĺlikuoren sisaĺla. Sateilylampo paasee ulos sivuissa olevista rei'ista.
- unohtui sanoa

[Patikoitsija]

^
Fysiikka-pohdinnat johtavat mm. siihen että hyötysuhteen kannalta liian alhaisella lämpötilalla polttoa tulee välttää. Ensisijaisesti hyötysuhteen kannalta liian alhaisten lämpötilojen vuoksi eli säteilyteho jne. , toissijaisesti nokeentumisen vuoksi huomioiden myös se että liian alhaisella lämpötilalla käyvän tulisijan sisäpinnoille kertyvä noki toimii myös lämmöneristeenä heikentäen lämmön siirtymistä tulisijan sisältä ulospäin. - Hyvän ison valurautakamiinan nimellinen hyötysuhde on 80% (Jotul). Pitkällä eristämättömällä liitosputkella voi hyötysuhdetta parantaa entisestään. Itsellä on kaminoiden päällä lähtönä 3m musta haponkestävä teräsputki ennen eristettyä hormia. Siitä tulee kaminaa kohden puolitoista neliömetriä lämmittävää pintaa lisää. Vaatii korkean tilan. Eristämättömän hormiputken lisäämä lämmöntalteenotto parantaa myös yläpohjan läpivientien paloturvallisuutta.

peltier-elementtejä

Ei kokemusta näistä.

Hormin sijoittamiselle kurjen viereen, ei siis pitkän ulkoseinän lähelle, on ainakin kaksi syytä

1. Lämpötalous. Eristämätön hormiputki ehtii tuottaa lämpöä sisälle pitkällä matkalla, harakoiden tarkenemisesta viis. Myös paloturvallisuus tosiaan parempi näin, koska ylhäällä kaasut ovat jo hieman jäähtyneet.

2. Metrinen lumihanki. Katolle kertyvä kiinteän olomuodon, valkean värinen vesi ei rasita piippua niin paljon kuin jos se olisi alempana - siinä tapauksessa jos lape on jyrkkä ja lumimassa alkaisi valua peltiä myöten alas. Piippu saa olla sen metrin verran kattopinnan yläpuolella, niin kärsii tuiskuttaa ankaramminkin. Piipun pituus myös antaa hyvän vedon. Se kun on korkeammalla kuin harja, niin vallitsipa tuuli mistä suunnasta tahansa, vetoa riittää. Nykyään taitaa olla pitkässä hormissa vedonsäätöpelti pakollinen. Mitähän mieltä nuohoojat ovat tästä?

Kausiluontoisesti tai satunnaisesti asuttujen mökkien hormeihin soisi laitettavan jonkinlaisen esteen piipun päähän etteivät linnut menisi hormiin. Jotkut pöllöt saattavat joutua hormiin ja myös pienemmät linnut.

[luuppi]

Justhan oli juttu pollosta(?), joka saatiin pois vasta 3. Pvana.

Yleisempaa kai pikkulinnut, jotka katsoo liesituulettimen (vàaka)poiston seinassa...hyva pesimispaikka! Ja jaavat sitten sinne jumiin.

[luuppi]

Jos tekee toisin kuin mitä patikoitsija neuvoo, niin voi käydä näin:
https://share.google/xF2S9R1KOzYIgDXaH
Eli siis ylempi tapaus.

Pääpiipun sijaan muut ovat usein rakennuksen/ katon reunojen lähellä.
Jos osuu tuolle suojapuolelle, niin piipun kautta tuleva ilmavirta saattaa sammuttaa jo sytytystikunkin.

Noh, piippuunhan saa jatkopaloja... Jos hoksaa tilata

PS Äskettäin täällä oli hyvä havainnekuva La Gomeralta, että miltä vuorten yli puhaltavan tuulen luoma 'downdraft' näyttää

[luuppi]

Oiskohan copyright iskenyt kuvaan, kun ei aukea yo. Linkistä.

Sama sanoin (tosin katon jyrkkyydellä on myös olennainen vaikutus, tuulen suunnan lisäksi):
""Negative Pressure Bubble" (Leeward Suction)
As wind crests the ridge of your roof, it detaches from the surface and creates a zone of turbulent, low-pressure air on the leeward side."