Hikoilu talvivaelluksella

[kieppi]

Olen miettinyt kuinka toimia, jos ahkiota vetää ja on läpimärkä hikoilusta. Ei bensakeitintä mukana, teltta. Tiedän merinovilla, sekä muista alusvaatteista vaan kuinka vaatteiden vaihto, kuivatus jos ei ole tuvan antamaa lämpöä, keittimiä. Youtubettajat näyttävät painavan samoilla ulkokamppeilla seuraavanakin päivänä. Intiatä muistan pakkasen kovettaman lumiasun.

Kommenttia !

[omat polut]

Ei pidä hikoilla läpimäräksi, jos vain vähän kostea niin yleensä kuivuu riittävästi kun pystyttää leirin ja hoitaa muut iltapuuhat. Kyllä se siitä.

[hannes]

En todellakaan ole mikään ekspertti mutta itse antaisin - ja niin aikoinaan teinkin - kuivua märkien alusvaatteiden päällä. Paksu taukotakki päälle kun ollaan paikallaan ja jos pitempään taukoa niin eristetyt housut päälle - itsellä oli moottorikelkkailuun tarkoitetut.

Tietysti painava satsi mutta ahkiossa kulki kaikki tavarat. Teltassa tuplamakuupussi ja hyvä makuualusta...oli kyllä bensakeitinkin.

Varmaan joku kertoo paremmin, itselle en keksinyt parempaa.

ps. Omat Polut kertoi miten olisi parasta, itse en hikoilua pystynyt välttelemään.

ps.ps.itselle tuntui parhaalta Ruskovillan merinoalusasu ja sen alla Svalan verkkopaita .

[mkalima]

Komppaan edellisiä hikoilun välttämisestä. Lisäksi kiinnittäisin erityistä huomiota pääliasun hengittävyyteen. Jos ei ole tiedossa vesikelejä, niin ei mitään kalvovaatteita vaan kunnolla hengittävä tuulenpitävä takki. Ja sama juttu taukotakissa.

[Micke]

Hikoilun välttäminen on tietysti ensisijainen asia, mutta jos se ei onnistu, niin täysin läpimäräksi hikoillun aluspaidan olen raa'asti vaan vaihtanut kuivaan jo hiihtopäivän aikana. Toki näin toimien annetaan varapanos pois, mutta tietääpähän sen jälkeen sen, ettei ole varaa enää hikoilla märäksi paitaa. Omilla reissuilla on aina mahdollisuus joko kuivattaa teltassa keittimen lämmöllä tai sitten tarvittaessa tukeutua autiotupaan, jossa saa vaatteita kuiviksi.

Läpimärkä merinovilla on kutakuinkin yhtä tympeä päällä, kuin puuvillakin, joten liiankin hypetetty materiaali se on. Keinokuidut toimii paremmin liki kaikin puolin.

Jos olen pelkästään oman teltan varassa, jota lämmitän bensakeittimellä, mulla on todennäköisesti koko reissun sama alusasu päällä kokoajan, lyhyet kalsarit vaihdan muutamaan otteeseen, mutta ei sekään olisi välttämätöntä. Ja vaikka vaihtaisinkin alusvaatteet, niin ensin ne hiihtäessä päällä olleet kuivataan päällä, ennen vaihtoa.

En vastannut kysymykseen, koska omilla reissuilla on aina kuivatus mahdollisuus olemassa. Jos metsälapissa menee kaikki pieleen, niin viimeistään rovio kuivaa kamppeet.

[Tidus]

Olen onnistunut talvella kuivattamaan litimärät sukat ihan vaan pitämällä ne jalassa makuupussissa. Toki ensin on litistetty kaikki ylimääräiset vedet pois ja sen jälkeen sukat ovat olleet enää kosteat. Hyvät retkeilyvaatteet kuivuu nopeasti päällä enkä ole hikoilun aiheuttamaa kostumista nähnyt minkäänlaisena ongelmana.

[hannes]

Minusta merinovilla on hyvä kun käyttää verkkopaitaa alimpana.

Hiihtoasun sisällä oli jokunlainen kalvo , mutta tuuletusvetoketjut poistivat liian höyryn,
hikoilun voimakkuus riippuu kelistä ja maastosta.

Hyvissä olosuhteissa ei tarvi hikoilla.

[Aaro]

Reppu selässä melko varmasti kastelee selän, niitä näkee yllättävän usein. Teoriassa talvella pystyy lämpöä säätelemään paljon. Kevyessä tuulessa otan raskaalla kelillä anorakin pois, samoin saatan tehdä suojakelillä. Eli kannattaa hyödyntää tehostetusti kerrospukeutumista- vaikka vähän väsyneenä vaatii pientä tahdonvoimaa. Oletteko huomannut kun on oikein väsynyt ja pienessä nestevajauksessa niin hikoilu alkaa loppumaan. Ehkä vapaaehtoisestikin vai tehoja laskea tavoitteen lähestyessä.

[kieppi]

Ihan vain armeijan käyneenä ja lähinnä lumettomaan aikaan vaeltaneena jotenkin vierastan ajatusta jättää kosteat, hikiset vaatteet päälle makuupussiin mennessä. Itse ehkä vaihtaisin kuivat ja ottaisin kostuneet alusvaatteet ja muut makuupussiin pyörimään. Varsinkin jos sinne vielä kuuman vesipullon yöksi laittaa. Kuivuvathan sitten mitä kuivuvat. Mielenkiintoista kyllä kuulla eri käytänteitä hikoilua kun on aika mahdoton välttää talvisinkaan.

[kpa]

Itselläni on seuraavia periaatteita, joilla talven telttareissuja olen tehnyt paljon:
Hikoilun välttäminen "viimeiseen asti" , joka toki helpommin sanottu kuin tehty, keinoina mm.
-Ei ikinä reppua ahkion kanssa, vaan kaikki tavarat ahkiossa (toki päiväretkelle tms reppu mukaan).
-Takissa kainalovetoketjut must ja ne aina mahdollisimman auki,. Jos tuulee kovaa (lunta ilmassa) niin sitten optimointia enemmän, jottei lumi tule takin sisään sulamaan.
-Täyspitkät nousukarvat isompiin/hankalampiin nousuihin, jotta kroppa ei ala kiehumaan.
-Vaatetta suht nirkosesti niin, että pitemmällä tauolla taukotakki päälle.
-Maltillinen tahti, jos on kiire niin taukoja vähemmän ja/tai lyhyempinä.

Yläosassa vaatteina ollut jo vuosikymmeniä verkkoaluspaita (nykyään merinoa, aiemmin brynje) ja sen päällä merinoaluspaita. Käytännössä nuo ovat lähes poikkeuksetta päällä koko reissun ajan yötä päivää. Iltatoimien (lumen sulatukset ym) aikana kuivuvat aika pitkälle sen mitä päivällä on saattanut kastua. Sukat ovat ongelmallisemmat ja niitä saatan välillä vaihtaa. Toisaalta niitä on helpohko kuivata joko ahkion päällä leirissä tai telttakiiloina toimivien suksien/sauvojen nokassa, yön roikkuvat teltassa narussa.. Välillä makuupussissakin, mutta yritän välttää makuupussin kastelua sukkien osalta ja yöksi vaihdan kuivat sukat (myös mukavampi nukkua), aamulla sitten taas edellisen päivän sukat jalkaan. Välillä saatan vetää lämpimän nalgene-pullon päälle sukat, jos ovat kovin märkiä.
Telttaa en ikinä lämmitä, joten kuivaus perustuu lähinnä tuuleen ja aurinkoon. Yön jälkeen aina makuupussit ulos kuivumaan teltan päälle, suksien nokkaan tai jos puita niin oksalle, ellei ilma ole surkea.
Tyypillisillä talvikeleillä kosteus ei ole ollut mikään mahtiongelma, tosin paria viikkoa pidempiä reissuja en ole tehnyt. Hankalimmat kelit ovat olleet monta päivää kestäneet vesi/räntäsateet (Norjassa), siinä on hankala (lue: mahdotonta) pitää kamoja kuivina telttareissulla (ellei lämmitä telttaa).

[hannes]

Yleensä märät alusvaatteet ehtivät kuivua ennen nukkumaan menoa. Jos yöpyy teltassa kakenlaista puuhaa on teltan pystytyksestä ruuanlaittoon.

Merinovilla ei haise kuten keinokuitu.
Tuvalla yöpyessä olen tuulettanut yön yli asun ja se on aamulla raikas.
On minulla keinokuituasujakin alimmaisena ollut mutta oma tuntuma meni villan puoleen.

[Aaro]

Mulla ainakin peruslogiikka menee niin, että aluksi on vähän viileä ja lämpimikseen lisää vauhtia ja 20 minuutin jälkeen alkaa pukkaamaan hikeä. Silloin on tilanteessa, jossa tauolla tulee äkkiä kylmä ja siitä taas lähtee turhan kovaa ottamaan lämpöä ja saa taas hien pintaan jne ja hikeä alkaa kertyä vaatteisiin. Teoriassa kun tehoja laskee ja vaatetusta vähentää niin hikoilun pitäisi loppua ja vaatteiden kuivua. Kuka sitten pystyy näin rationaalisesti toimimaan ja onhan niitä hankalia paikkoja ja ylämäkiä, joissa ainakin hetkellisesti saa hien pintaan lähes väkisin. Minulla on onneksi vaimo hissukseen perässähiihtäjä ja aika lailla auttaa hillitsemään koheltamista. Pitkä päivä, lyhyt matka ja paljon talvisia maisemia - tauoilla.

[Jouni]

Itse onnistun yleensä välttämään hikoilun. Riittävän vähän vaatetta, sopiva tuuletus, sopiva vauhti. Tavallisemmin hiihdän rinkka selässä, toisinaan ahkio perässä, silti hyvin harvoin hikoilen. Mutta meillä on erilaisia aineenvaihduntoja.

Toki loppukevään lämmössä soseessa tarpoessa hikoilee väkisin. Mutta silloin on lämmin keli, ei isompaa ongelmaa. Umpihankikisoissa hikoilee usein myös, ja siellä on toisinaan -30C. Mutta sielläkin koetamme yöleiriä lähestyessä hidastaa vauhtia kuivattavaksi, jos aikataulu antaa myöten. Yleensä kisoissa tullaan vähän kosteina leiriin, mutta siinä ne merinot tai keinokuidut kuivuu yllä leiriä perustaessa ja puita pilkkoessa. Kerran tultiin aivan likomärkinä, pakkasta se 30, silloin piti vaihtaa kuiva kerrasto ripeästi (=heti pysähtyessä, kun keho vielä ylilämmin) märän tilalle ja sitten vasta leirintekoon.

Makuupussiin en ota mitään kosteaa. Otan märät sukat ja märät villasukat jalasta, kuivat + kuivat villasukat jalkaan. Muuta märkää ei siinä vaiheessa yleensä ole. Märät yön yli makuupussin ulkopuolella vaikka makuualustojen välissä, aamulla märkinä jalkaan, nopeasti lämpenee kun alkaa touhuta. (Joskus käytän höyrysulkupusseja, silloin sukat pysyy kuivina.)

Suomessa pääsee aina viimeistään parin kolmen päivän välein autiotupaan kuivattelemaan sukat, huovat, kengät, jos haluaa. Ellei välttämättä halua vältellä tupia, ja niinhän tietysti saa tehdä jos haluaa.

[StefanG]

Ihan vain armeijan käyneenä ja lähinnä lumettomaan aikaan vaeltaneena jotenkin vierastan ajatusta jättää kosteat, hikiset vaatteet päälle makuupussiin mennessä.

Sehän onkin väärin, sillai makuupussi kostuu pikkuhiljaa ja eristävyys huonontuu. Monella vaeltajalla on kuivat alusvaatteet mitä pukee päälle makuupussiin ja aamulla tas vaihtaa niihin ehkä vielä kosteina oleviin.

[asentopaikan aave]

Tuplapussisysteemissä, jossa ulommaisena on kuitupussi, ei välttämättä kosteat vaatteet niin paljoa haittaa, mutta itsellä ei kokemusta oikeasti märistä vaatteista tuollaisessa tilanteessa. Ulompi pussi pitää sisemmän (untuva)pussin tarpeeksi lämpimänä, jotta kosteus haihtuu vaatteista ensin sisäpussiin ja sitten ulkopussiin. Tietysti kuitupussinkin eristävyys hieman heikkenee kosteuden vuoksi, mutta ei niin paljon kuin hydrofobisenkaan untuvan.