|
| |
|
|
Kaikki ajat ovat GMT + 2 tuntia
|
|
Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: Risukeittimen kemiaa ja fysiikkaa |
tyy 26.07.2010 10:07
 Viestejä: 1067 |
|
| Sivun alkuun |
|
Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
hannes 26.07.2010 10:28
Viestejä: 2619 |
Ainakin eräs sotaveteraani (asevelipuolelta) kertoi että he aikoinaan ruiskivat vettä uuniin tulen sekaan potkua antamaan.
Ainakin puu-uunin poltossa nykyohje on päältä polttaminen ja jos se ei käy yhden puusatsin kunnolla kaasuttaminen ennen seuraavan lisäystä.Kunnon hiilloksella tuli "räjähtää" taas uudestaan. Eli jos lisää liian myöhään koko paloprosessi alkaa alusta tai jos kesken parhaan palon lisätään uutta se kylmentää heti ja palotulos on huono ja sisältää paljon pienhiukkasia.
Sama koskee mielestäni risukeitintäkin - ensin on saatava se kunnon hiillos pohjalle. |
|
| Sivun alkuun |
|
Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: Re: Risukeittimen kemiaa |
tyy 26.07.2010 10:47
 Viestejä: 1067 |
| tyy kirjoitti: |
| Vai ymmärränkö väärin? |
Taidan ymmärtää väärin tämän vetyasian. Vedyn palaessahan syntyy taas vettä ja hiilidioksidia, joten vesi on aina läsnä prosessissa. Puun palaminen onkin monimutkainen juttu. Olisiko yksinkertaistettuna niin, että kun lämpötila on noussut tarpeeksi, palaa risukeittimessä hiilimonoksidi ja vety jolloin liekki on hyvin kuuma.
Omat kemian tiedot on täysin ruostuneet. Ehkä täältä löytyy joku, joka osaa selostaa asian oikein.
Pääasia, että risukeitin toimii. _________________ http://asentopaikka.fi
http://www.outa.fi |
|
| Sivun alkuun |
|
Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
Pepi 26.07.2010 11:06
 Viestejä: 1709 |
Tämä ei ole mitään tutkimustietoa, vaan joihinkin perustietoihini peustavaa mutua, mietitty hiljaisina hetkinä, kun tuijotin tulehen kauan...
Mutta näin sen kuvittelisin menevän:
Puussa on palavana aineena hiilihydraatteja ja hiilivetyjä. Loppupelissä siis hiiltä ja vetyä, mutta eri tavoin käyttäytyvien yhdisteiden kauttahan se prosessi kulkee.
Kun lämpö lisääntyy, alkaa puusta irtautua palavia kaasuja ja pienhiukkasia. Liekin väri on suureksi osaksi peräisin hehkuvista hiukkasista, kaasujen liekki on useimmiten aika väritön. Tärkein kiinteässä muodossa palava ainesosa on hiili, jota jää jäljelle vetypitoisten kaasujen irtautuessa. Sen palamislämpötila lienee korkeampi kuin useimpien kaasujen.
Nuotiossa puu palaa ensin liekillä. Jos lämpötila ja hapen saanti on kunnossa, se "polttaa savunsa" ja irtaantuvat pienhiukkaset ehtivät enimmäkseen palaa. Liekki kuljettaa paloprosessia kaasujen mukana kauemmas alkuperäisestä polttoaineesta ja sen lämmönsiirto liekin tapaamiin pintoihin on tehokas. Jos pinta on liian viileä, hiili erottuu palokaasusta ja pinta nokeentuu. Säteilevä pinta on levinnyt laajaksi eikä liekki ole kovin tehokas lämmön säteilijä suhteessa koko lämmöntuottoon.
Kun kaasut ovat palaneet, jäljellä on hiiltä, joka hyvin happea saadessaan palaa kuumasti hehkuen ja jonka säteilyominaisuudet ovat hyvät. Lämmön kuljetus taas ei ole niin tehokasta kuin liekillä, vaikka irtaantuva ja hiilloksen lähellä palava häkä sitä hoitaakin. Sopivalla pesä/hormirakenteella kuumat palokaasut voidaan kuitenkin kohdistaa halutusti.
Pesällisen poltto on panosprosessi. Kun pesä sytytetään päältä, liekki irrottaa vain niin paljon kaasuja ja pienhiukkasia kuin saatavilla oleva happi ehtii polttaa ja palaminen on puhdasta. Alta sytytetty kaasuttaa aluksi enemmän kuin polttaa ja savun mukana kulkeutuu "puolivalmisteita" ilmoille.
Häkäpöntössä ideana on kituuttaa pesää niin, että kaasumaiset "puolivalmisteet" voidaan kuljettaa muualle palamaan loppuun ja tuottamaan siellä energiansa. Sillä ei kai pitäisi olla mitään tekemistä pikku lieden kanssa.
Kun hiillos on niin valmis, että savukaasut poistuvat kokonaan palaneina, se ei enää nokea. Savukaasut voivat olla kuitenkin jopa kuumempia kuin tuore liekki, ja ne voidaan johtaa lämmittämään kattilaa. Tehokkain vaihe tuntuukin olevan, kun pääosa palamisesta on muuttunut hehkumiseksi ja liekki menettänyt kirkkaan värinsä. Jos tämä vaihe ei kestä niin kauan, että keitos olisi valmis, pitää polttoainetta lisätä vähin erin ajoissa niin, ettei panos käynnisty alusta, vaan tehokas vaihe pysyy hallitsevana. _________________ Ainoa keino olla koskaan eksymättä on olla koko ajan perillä. |
|
| Sivun alkuun |
|
Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
tyy 26.07.2010 11:32
 Viestejä: 1067 |
| Pepi kirjoitti: |
| Häkäpöntössä ideana on kituuttaa pesää niin, että kaasumaiset "puolivalmisteet" voidaan kuljettaa muualle palamaan loppuun ja tuottamaan siellä energiansa. Sillä ei kai pitäisi olla mitään tekemistä pikku lieden kanssa. |
Lienet oikeassa. Englanninkielisessä maailmassa puhuvat puukeittimistä nimellä "wood gas stove". Lieneekö tuo jokin termisekaannus sitten ja olen ymmärtänyt asian siltä osin väärin. _________________ http://asentopaikka.fi
http://www.outa.fi |
|
| Sivun alkuun |
|
Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
Harhailija 26.07.2010 11:40
Viestejä: 403 |
Joo, hommasin torppaani muutama vuosi sitten tulikiviuunin, uuninmuuraaja kertoi, ettei uusimmissa malleissa ole enään arinaa ollenkaan, vaan takka ikään kuin imee tarvittavan korvausilman hallitusti luukusta yläkautta, elikkämäs poltat puun puukaasuja. Niin kuin edellä joku mainitsi tuli puiden päälle yläpuolelle mahdollistaa puukaasun polttamisen muissakin tulisiossa mahdollisimman hyvin, kitupoltossa homma ei toimi.
No nyt löysin aikalailla ehtymättömän puuhake apajan, oon opetellut polttamaan sitä eri tulisiossa... Saunan kiukaassa tuli pikku tilanne , kun lisäsin haketta liikaa hiillokselle irrallaan, se tukahdutti tulen, mutta rupesi kaasuuntumaan hiilloksen kuumuudessa! Ei muuta kuin luukku ja saunan ovi auki ja äkkiä ite pihalle! Kurkin kaukaa miten tilanne eteni, puhisi kuin höyrykone ja räjähteli pikku puhauksia, sit lähti palamaan kohtuu reippaalla tulella ja vedolla ... Ei sentään lentäny sauna ilmaan!
Hallittu korvausilma ja tuli päällä, puu palaa kyllä mielestäni kaasuna ja erittäin puhtaasti. _________________ Maastossa on mukavaa! |
|
| Sivun alkuun |
|
Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
tyy 26.07.2010 13:00
 Viestejä: 1067 |
| tyy kirjoitti: |
| Pepi kirjoitti: |
| Häkäpöntössä ideana on kituuttaa pesää niin, että kaasumaiset "puolivalmisteet" voidaan kuljettaa muualle palamaan loppuun ja tuottamaan siellä energiansa. Sillä ei kai pitäisi olla mitään tekemistä pikku lieden kanssa. |
Lienet oikeassa. Englanninkielisessä maailmassa puhuvat puukeittimistä nimellä "wood gas stove". Lieneekö tuo jokin termisekaannus sitten ja olen ymmärtänyt asian siltä osin väärin. |
Tosin useissa nettilähteissä annetaan ymmärtää, että kysessä on nimenomaan periaatteeltaan sama asia.
"Certain stove designs are in effect a gasifier working on the updraft principle - the air passes up through the fuel, which can be a column of rice husks, and is combusted, then reduced to carbon monoxide by the residual char on the surface. The resulting gas is then burnt by heated secondary air coming up a concentric tube."
Häkäpöntössä valmiit kaasut ohjataan muualla poltettavaksi, mutta risukeittimessä tai uunissa ne palavat saman tien. Ota tuosta sitten selvää.
Kahveet kiehuu, joka tapauksessa. _________________ http://asentopaikka.fi
http://www.outa.fi |
|
| Sivun alkuun |
|
Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
Palokoro 26.07.2010 14:46
Viestejä: 191 |
Pepi selitti hyvin palamista. Siinä tärkeimpiä juttuja ovat riittävä lämpötila, sopivasti oikeissa vaiheissa saatava ilma ja riittävä kaasujen sekoittuminen. Hapen on päästävä sekoittumaan palaviin kaasuihin mahdollisimman hyvin, silloin palaminen on puhtaampaa.
Ei ole mikään helppo yhtälö. Isoissa voimaloiden kattiloissa hommat hallitaan hienolla tekniikalla ja koolla. Kaasuilla on aikaa seurustella ilman kanssa. Risukeitin on sieltä haasteellisemmasta päästä. Kaasu- , tenu- ja bensakeittimissä valmiiksi kaasumainen tai kaasuksi höyrystetty polttoaine on helpompi sekoittaa puhtaasti palavaksi.
Risukeittimien ylemmistä rei'istä tulee se puusta lämmitettäesssä lähtevien kaasujen polttamiseen tuleva happi. Kahdessa vaiheessa ilmaa syötettäessä lämpötila saadaan korkeammaksi. Varsinkin jos ilmaa vielä lämmitetään. |
|
| Sivun alkuun |
|
Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
tyy 26.07.2010 15:24
 Viestejä: 1067 |
| Palokoro kirjoitti: |
Pepi selitti hyvin palamista. Siinä tärkeimpiä juttuja ovat riittävä lämpötila, sopivasti oikeissa vaiheissa saatava ilma ja riittävä kaasujen sekoittuminen. Hapen on päästävä sekoittumaan palaviin kaasuihin mahdollisimman hyvin, silloin palaminen on puhtaampaa.
Ei ole mikään helppo yhtälö. Isoissa voimaloiden kattiloissa hommat hallitaan hienolla tekniikalla ja koolla. Kaasuilla on aikaa seurustella ilman kanssa. Risukeitin on sieltä haasteellisemmasta päästä. Kaasu- , tenu- ja bensakeittimissä valmiiksi kaasumainen tai kaasuksi höyrystetty polttoaine on helpompi sekoittaa puhtaasti palavaksi.
Risukeittimien ylemmistä rei'istä tulee se puusta lämmitettäesssä lähtevien kaasujen polttamiseen tuleva happi. Kahdessa vaiheessa ilmaa syötettäessä lämpötila saadaan korkeammaksi. Varsinkin jos ilmaa vielä lämmitetään. |
Näinhän se on varmastikin. Yritin miettiä vastausta tuohon Ultramaran alkuperäiseen kysymykseen:
| ultramara kirjoitti: |
Joku tietäjä voisi kertoa miksi risukeittimestä tulee yht´äkkiä niin tehokas?
Risukeitinhän on heti sytytyksen jälkeen tehoton, liekit ovat kuin lehmän nuolaisuja. Jos ei ole tietoa/taitoa, voi olla että suorittaa kaikki keittelyt lehmän nuolaisuilla, siinä menee kyllä kallis keitin hukkaan...
Itse olen päätellyt asian näin. Kun risukeittimen tulipesässä saavutetaan 500 asteen kuumuus, risut ja männynkävyt alkavat palamaan myös liekittömästi (hehkupalo?) jolloin kuumuus pompsahtaa heti n 300 astetta korkeammaksi, elikkäs jopa tuonne 800 asteeseen.
500 asteen jälkeen tapahtuu myös virtauksissa muutoksia, keitin alkaa työntämään ilmaa heti kunnolla. Liekit sinkoilevat vauhdilla. (liekit taitavat olla tässsä vaiheessa enää pelkkä koriste? suurempi kuumuushan tulee liekittömänä...) Kuitenkin, tuo tila pitää keittimeen saavuttaa, että ruoanlaitto on tehokasta ja mukavaa. |
ja alkoi kiinnostaman tuo puun palamiskaasujen koostumus. Edelleenkin annan itseni ymmärtää, että syntyvissä kaasuissa olisi ainakin hiilimonoksidia, vetyä ja metaania, eli sama tavaraa, jota häkäpöntössä pyritään valmistamaan. Varmaan siinä on muutakin. Nämä kaasut sitten palavat risukeittimessa toisioilman avustuksella ja nostavat keittimen tehoa huomattavasti.
Täytyy testailla tuota risuketintä "sillä silmällä" ja tarkkailla palamista erilaisilla täyttötavoilla ja polttoaineilla, ehkä siitä oppii jotain. _________________ http://asentopaikka.fi
http://www.outa.fi |
|
| Sivun alkuun |
|
Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
Palokoro 26.07.2010 17:22
Viestejä: 191 |
| tyy kirjoitti: |
ja alkoi kiinnostaman tuo puun palamiskaasujen koostumus. Edelleenkin annan itseni ymmärtää, että syntyvissä kaasuissa olisi ainakin hiilimonoksidia, vetyä ja metaania, eli sama tavaraa, jota häkäpöntössä pyritään valmistamaan. Varmaan siinä on muutakin. Nämä kaasut sitten palavat risukeittimessa toisioilman avustuksella ja nostavat keittimen tehoa huomattavasti.
Täytyy testailla tuota risuketintä "sillä silmällä" ja tarkkailla palamista erilaisilla täyttötavoilla ja polttoaineilla, ehkä siitä oppii jotain. |
On siellä noita kaikkia aineita. Tuossa linkissä on sivulla 33 alkaen palamisesta tarinaa.
Aika vaikeita kysyt kun tuossakin linkissä (s.36) sanotaan, että pyrolyysin (kaasutuksen) prosessia ei ole vielä täydellisesti pystytty selvittämään.
Ainakin näyttäisi, että lämpötila ratkaisee kaasun tulon. Eri aineiden hajoaminen puussa alkaa vasta tarpeeksi korkeassa kuumuudessa, alemmissa tervaksi ja ylemmissä ilmeisesti kaasuiksi. Varmaankin siksi risukeittimen teho nousee vasta kun se on kuumentunut tarpeeksi. Ja tietysti sitten hiilloksen palaminen viimeistään tekee kuumuutta. |
|
| Sivun alkuun |
|
Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
tyy 26.07.2010 17:25
 Viestejä: 1067 |
| Palokoro kirjoitti: |
| tyy kirjoitti: |
ja alkoi kiinnostaman tuo puun palamiskaasujen koostumus. Edelleenkin annan itseni ymmärtää, että syntyvissä kaasuissa olisi ainakin hiilimonoksidia, vetyä ja metaania, eli sama tavaraa, jota häkäpöntössä pyritään valmistamaan. Varmaan siinä on muutakin. Nämä kaasut sitten palavat risukeittimessa toisioilman avustuksella ja nostavat keittimen tehoa huomattavasti.
Täytyy testailla tuota risuketintä "sillä silmällä" ja tarkkailla palamista erilaisilla täyttötavoilla ja polttoaineilla, ehkä siitä oppii jotain. |
On siellä noita kaikkia aineita. Tuossa linkissä on sivulla 33 alkaen palamisesta tarinaa.
Aika vaikeita kysyt kun tuossakin linkissä (s.36) sanotaan, että pyrolyysin (kaasutuksen) prosessia ei ole vielä täydellisesti pystytty selvittämään.
Ainakin näyttäisi, että lämpötila ratkaisee kaasun tulon. Eri aineiden hajoaminen puussa alkaa vasta tarpeeksi korkeassa kuumuudessa, alemmissa tervaksi ja ylemmissä ilmeisesti kaasuiksi. Varmaankin siksi risukeittimen teho nousee vasta kun se on kuumentunut tarpeeksi. Ja tietysti sitten hiilloksen palaminen viimeistään tekee kuumuutta. |
Ok, kiitos. Kuhan ihmettelen, ihmettely on piristävää.  _________________ http://asentopaikka.fi
http://www.outa.fi |
|
| Sivun alkuun |
|
Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
ultramara 26.07.2010 21:18
Viestejä: 571 |
| Pieni ot. Tyyn ensimmäisessä viestissä oli linkki wikiin josta löysin tällaisen kaaviokuvan. Tulipesässä on kova virtaus ylöspäin, puukaasu lähtee kuitenkin kuvan mukaan alaspäin, se on mahdotonta. Puukaasun pitäisi olla todella painavaa että tuo onnistuisi. Ylemmistä reijistä tulipesän päälle ei voi mielestäni virrata puukaasua, vaan ainoastaan happea. |
|
| Sivun alkuun |
|
Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
tyy 26.07.2010 21:46
 Viestejä: 1067 |
Wikipediassa voi olla mitä vaan. Google haulla "downdraft gasifier" löytyy kuitenkin jotain selvitystä asiaan.
Eikä ollut minusta ollenkaan ot. _________________ http://asentopaikka.fi
http://www.outa.fi |
|
| Sivun alkuun |
|
Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
Lyde 26.07.2010 22:09
Viestejä: 138 |
| ultramara kirjoitti: |
| Pieni ot. Tyyn ensimmäisessä viestissä oli linkki wikiin josta löysin tällaisen kaaviokuvan. Tulipesässä on kova virtaus ylöspäin, puukaasu lähtee kuitenkin kuvan mukaan alaspäin, se on mahdotonta. |
Eikös tämä tapahdu myös käänteispalokattiloissa ???? |
|
| Sivun alkuun |
|
Kirjoittaja |
Viesti Viestin aihe: |
ultramara 26.07.2010 22:26
Viestejä: 571 |
| Lyde kirjoitti: |
| ultramara kirjoitti: |
| Pieni ot. Tyyn ensimmäisessä viestissä oli linkki wikiin josta löysin tällaisen kaaviokuvan. Tulipesässä on kova virtaus ylöspäin, puukaasu lähtee kuitenkin kuvan mukaan alaspäin, se on mahdotonta. |
Eikös tämä tapahdu myös käänteispalokattiloissa ???? |
Näissä näyttäisi olevan kaikki virtaukset alaspäin, se on tehty mahdolliseksi vetopuhaltimella. Kun sulake napsahtaa, voi pannuhuoneessa olla pieni pössäkkä? |
|
| Sivun alkuun |
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|
|