Kiipeily

Mava
Viestit: 222
Liittynyt: 09 Heinä 2008 08:30

Viesti Kirjoittaja Mava »

Mä en itse luota tippaakaan kiltalaisten taitoon. Tätäkin kivitapausta kommentoitiin killan sisältä sanomalla että sellasta sattuu. Jos menet jääpuikon alle seisomaan, voi toki sattua että se tippuu päähän? Oho, onnettomuus joka voi sattua kenelle tahansa? Kyseiselle reitille kiltalaisilla oli hinku pitkään (kertoi minulle yksi killan kouluttaja) ja kiipeämisen esti yllä ollut lumilippa. Nyt siitä osa oli tipahtanut ja kiltalaisten riskiarvioissa oli ihan ok viedä sinne samantien kymmenittäin jäätikköturisteja. Sitähän suurin osa kurssille menevistä on -ei mitään jääkiipeilijöitä jotka osaavat jo itse arvioida riskit. Minulle on aivan sama menevätkö kiltalaiset keskenään ihan minne haluavat, mutta ihan joka paikkaan ei kannattaisi viedä kurssilaisia jotka eivät itse osaa yhtään mitään vaan luottavat sokeasti oppaaseen. Killassa opas voi olla mikä tahansa jannu, joka joko osaa tai ei, parhaassa (pahimmassa) tapauksessa ko. kurssin joku vuosi sitten käynyt hemmo joka on joo laskuvarjojääkäri mutta ei oikeasti tiedä hevonpeetä. Riskienhallinnasta niillä on nyt riittävästi näyttöä.


Itse olen käynyt Vaiskan kurssin. Siellä kurssilaisia oli kymmenkunta ja oppaita vain yksi. Toisen köysistön vetäjäksi tuli yksi kurssilainen (joka oli sitten viemässä meitä suoraan pahalle railoalueelle kun Vaiskan silmä vältti) ja ihan tällaista opaspalvelua en kuvitellut saavani kun kurssille lähdin. Itse Vaiska näkyi päivisin pienenä pisteenä jossain edellä, ja esim. kallio-osuuksilla Kebnelle kiivettäessä aina köysistössä edeltävä kurssilainen kertoi miten ko. kohdassa varmistetaan. Yllättäen tieto ei ihan aina tullut täydellisenä sinne jonon viimeiselle.. Alastullessa via ferrata -tyyppisellä osuudella Vaiska opasti joko klippaamaan kiinni vaijeriin (selvästi nössöille) tai olla klippaamatta, ja eipähän siinäkään suurin osa kurssilaisista osaa arvioida riskejä ja katsoa mitä pahimmillaan käy jos jalka lipeää. Tiput metrin jos olet kiinni vaijerissa, pahimmillaan tiput 40 jos et ole. Juuri kukaan ei ollut kiinni vaijerissa vaikka tarvittavat kamat kulki mukana. Leirissä opas ei neuvonut kaikkia kiinnittämään telttoja kunnolla vaikka selvää oli, etteivät kaikki sitä ihan handlanneet. Siellä kuitenkin oli tieto-taitotasoltaan mm. kurssilainen joka ei tiennyt toimiiko sen oma kotoa tuotu keitin spriillä vai bensalla vai millä. Näitä epäkohtia opastoiminnassa oli vaikka kuinka ja monta. Kuvittelin saavani kunnollista opastusta jäätikköoloista, riskien arvioinnista, jäätikkötuntemusta jne. mutta sain henkisen tuen kävelyyn jäätiköllä. Tästä opaspalvelusta maksoin monta sataa, kun en paremmasta tiennyt.


Micke
Viestit: 2330
Liittynyt: 30 Maalis 2011 14:15
Paikkakunta: Maalla

Viesti Kirjoittaja Micke »

Jos menisin jäätikkö tai lumi-/jääkiipeilykurssille, niin menisin ehdottomasti UIAGM-pätevyydet omaavan oppaan kurssille. Jos kurssien hinta on suunnilleen samalla hehtaarilla, niin on melko selvää kummassa saa parempaa koulutusta suhteessa maksettuun rahaan. JOS nettikeskusteluissa esille tullut asia on totta, eli se että killankursseilla on ollut "apuoppaina" tai köysistön vetäjinä edellisenä vuonna kurssilla olleita, niin sellaisesta palvelusta en maksaisi oikeastaan mitään.

Mielestäni onnettomuus on jonkun vika, jos Kebnekaisen alueella toimivat oikeat oppaat ovat sitä mieltä, ettei kyseistä kurua ollut turvallista nousta. Heidän tietonsa ja arviointikykynsä paikallisista olosuhteista lienee parempi kuin killan reissun vetäjillä.

"Kyseinen käyttökokemus kylläkin alkoi sanoilla: Turvallisuus on ensimmäinen, keskimmäinen ja viimeinen asia, joka pitää olla mielessä kiipeilessä."
Sanoa voi aina, mutta myös toiminnan pitäisi kohdata turvallisuus ensimmäisenä, toisena ja kolmantena kohtana. Työelämässä tavoitteena on 0-tapaturmaa, samaa periaatetta pitäisi pitää mielessä myös harrastaessa, ainakin jos myydään jotain harrastamiseen liittyviä palveluja aloittelijoille.
Aihki
Viestit: 135
Liittynyt: 16 Loka 2006 14:44

Viesti Kirjoittaja Aihki »

Kävin juuri tuon laskuvarjojääkärikiltan lyhytkurssin Olhavalla ja täytyy sanoa että olipahan täydellinen viikonloppu :D

Kouluttajat olivat _erittäin_ osaavia ja turvallisuus hanskassa, reipas meininki ja hauskaa seuraa riitti, upeasta säästä puhumattakaan... En odottanutkaan että minusta tulisi mitään jäätikkövaeltelijaa tämän kurssin perusteella, mutta minulle aukeni kyllä täysin uusi maailma ja näkökulma talviretkeilyyn. Suosittelen ehdottomasti jos laji yhtään kiinnostaa! :)
Acht
Viestit: 282
Liittynyt: 23 Maalis 2006 13:04
Paikkakunta: Hyvinkää

Matti A Jokinen, RIP

Viesti Kirjoittaja Acht »

Suomen kiipeilyharrastuksen grand old man Matti A Jokinen (s. 1932) on kuollut. Hän oli kiipeilypiireissä legenda jo eläessään ja monen harrastajan idoli ja esikuva. Jo viisikymmenluvulla hän ylsi Alpeilla saavutuksiin joita voi vieläkin vain ihmetellä kun ottaa huomioon sen aikaset kiipeilyvarusteet ja tiedot reiteistä. Hän teki jo tuolloin ensinousun Dolomiiteilla reitillä jonka nimesi Via Finlandiaaksi. Käsittääkseni reitti on edelleen saman niminen. Hän on kirjoittanut myös kirjoja ko. aiheesta mm. Alppien seinämillä. Monet kiipeilyartikkelit tulivat aikoinaan tutuiksi Alppikerhon lehdistä harrastajille. Aktiivinen kiipeily jatkui vielä ainaki 90-luvulla jolloin tapasin hänet usein Helsingin Taivaskallion bouldereilla kiipeilemässä. Yksi Suurista poistui seurastamme toukokuun 10 . 2014 .
Vastaa Viestiin