Vaarallisimmat virheet vaelluksella

[akallio]

^ Voi myös käyttää tarkoitukseen sopivaa sovellusta, kuten Fatmap. Se piirtää rinteen jyrkkyyden karttaan värikoodina. Valitettavasti ko. sovellus on taas huono karttana, ainakin Suomessa.

Norjassa on Varsom-sovellus, joka näyttää jyrkkyydet ja valuma-alueet. Periaatteessa lumivyöryn voi varmuudella välttää kulkemalla "nenä kiinni" ko. sovelluksessa.

En ole vielä nähnyt sovellusta, joka alkaisi taskussa hälyttää vähän ennen kuin tulee liian lähelle vaarallista jyrkkyyttä tai valuma-aluetta, vaikka sellainen olisi myös mahdollista.

[Mr_C]

Onko tasta jotain opittavaa?
"TUTKINNASSA havaittiin, että rinteen todellista jyrkkyyttä ja muotoa on ollut ennakkoon vaikea havainnoida äidillä käytössä olleen GPS-laitteen karttapohjalla ja laitteessa tuolloin käytössä olleilla asetuksilla. Korkeuskäyräviivat olivat harvassa ja maasto vaikutti laitteesta katsottuna loivemmalta."

Valitettavasti ei poliisin tiedotteessa kerrota mitkä oli asetukset ja mikä oli karttapohja, jos ne hankaloitti rinteen jyrkkyyden havainnointia.
Se tieto olisi hyvä, että myöhemmin muut osaisivat sen huomioida. Olisiko kartassa ollut niin paljon korkeuskäyriä että niistä olisi ollut hyötyä, oikealla zoomaustasolla. Joissain vanhoissa kartoissa (noin15-20 v sitten) oli paljon vähemmän korkeuskäyriä kuin nykyään erityisesti lapin alueella.
Vektoripohjaisissa kartoissa yksityiskohtien määrää voi säätää, että laajemmalla näkymällä ei olisi liikaa ja siten näkymä suttua josta ei saa selvää.

Sitäkään ei tiedetä, eikä ikinä voidakaan tässä tapauksessa, että millä zoomaustasolla on karttaa tarkasteltu pysähtyessä.
Yksityiskohtia ja mm. korkeuskäyriä on voitu pysähtyessä tarkistaa niin että kaikki on näkynyt, mutta liikkeelle lähtiessä zoomattu kauemmaksi, että näkisi ns. linjan / tunturien käyrät kauemmaksi.

Omassa laitteessa se zoomaustaso joka on käytössä sammuttaessa on myös käynnistäessä. Se on vain sammumishetken tilanne, eikä kerro edeltävistä toimista.

Kyseisellä hetkellä oli jo muutama päivä kuljettu ja käytetty mm. kyseistä laitetta, joten voisi olettaa että jonkinlainen tieto laitteen näkymän korkeuskäyristä suhteessa rinteeseen olisi.

Tiedotteessa ei mainittu oliko laitteessa asetuksissa säädetty jäljen tallennus ja näkyminen käyttöön.
Itsellä se on ja siitä näytöllä näkee mistä on kulkenut, jolloin voi huomata jos jossain kohtaa tulisi äkillinen suunnan vaihto tarkoittamatta, kun viiva kääntyykin jyrkästi eri suuntaan, tai meinaisi lähteä takaisinpäin.

[diver]

Lieneekö kyseinen paikka yleensä ns.normaali talvena lumivyöryille altis vai oliko kyseessä poikkeus tämän suhteen.Taisi männä talvena johonkin aikaan olla suomessa poikkeuksellisen paljon lumivyöryriski alueita yhtäaikaa kartalla.

[StefanG]

Ymmärtääkseni tuuli, joka yltyi myrskylukemiin, puhalsi juuri siihen suuntaan (eli heidän oikeasta kyljestä) että työnsi heidät kohti kurua. Myrskylukemissa kai se tuuli vie vaikka yrittääkin pyristellä vastaan. Etenkin jos näkyvyys on lähes nollassa.

[Pepi]

Kyllä Pyhäkuru on altis lumivyöryille, jos lumen rakenne on vyöryherkkä. Pyöreän muodon takia siihen ei kuitenkaan muodostu lippaa, jonka murtuminen laukaisisi vyöryn, vaan yleensä tarvittaisiin jokin muu tekijä, kuten vaara-alueella liikkuminen. Nyt tuuli oli ilmeisesti kasannut rinteen yläosaan paksun kinoksen heikon lumikerroksen päälle, mikä herkisti tilannetta epätavallisen paljon.

Kävin myöhemmin talvella noilla suunnilla ja huomasin toisessa paikassa, että hangen päällä oleva pehmeä lumi oli hyvin löysästi kiinni, eikä jyrkkää kinkamaa oikein kyennyt sivuttain nousemaan, kun pintalumi koko ajan pakeni suksen alta.

Joskus lumi taas on läpikotaisin niin kiinteää, ettei se irtaannu rinteestä millään. Sellaisella lumella olen kulkenut Terbmispahdan ylös ja alas.

[Nuortti]

Eipähän tuo vaellus kovin vaarallista ole. Lumivyöryn mahdollisuus lienee Suomeessa varsin pieni. Ja hankalissa olosuhteissa sen huomioon ottaminen lienee mahdotonta.
UKK-puistossa kuolemantapauksia on varsin vähän. Esim metsästäjä ampui pyöräilijän Vieriharjussa, kaksi vaeltajaa kuoli Härkävaaran kämpän läheisyydessä, pariskunta menehtyi välillä Peskihaara - Kemihaara, joku nuorukainen kuoli Itäkairassa.
Joskus joku vaeltaja väitti, että Pirunportissa olisi lumivyöryvaara. Olen hiukkasen eri mieltä. Ei niiltä lipoilta metrikaupalla lunta riitä alas kuruun.

[invader]

Raportissa on (IS) on mm. näin: "Poliisin mukaan on mahdollista, että tauon aikana heidän hiihtovälineensä karkasivat myrskyn mukana. Hiihtovälineet saattoivat lähteä alamäkeen tuulen suunnan mukaisesti kohti Pyhäkurua, jolloin he olisivat voineet varusteita tavoitellessaan päätyä liian lähelle kurua."

Tuossa ei ole kerrottu mitkä hiihtovälineet karkasivat. Jossakin mainittiin, että olivat löydettäessä ahkoissa kiinni, mutta hiihtovälineistä ei ole tarkempaa mainintaa. On tietysti mahdollista, ettei sitä tiedetä, koska vyörykin on voinut irrottaa välineitä.

[Raato]

Noin yleisellä tasolla noista vyöryriskeistä.
Olen toistuvasti törmännyt näkemyksiin joissa vyöryherkkyyden voisi jotenkin nähdä päältäpäin (lumen ulkonäöstä), jopa reitinvalintoja tehdään sen mukaan. Vaarallisin lumi on se joka ei näytä miltään, se on "rauhallinen" ja näyttää ihan parhaalle paikalle laskea mäkeä. Kaikki näkyvät kivet ja kinokset sitovat lumikenttää, ylhäällä näkyvät lumilipat muuttuvat vaaralliseksi kevään lämmön myötä jolloin pisimmät niistä voivat murtua.
Jos rinteelle pitää mennä niin kannattaa liikkua kuperaa pintaa pitkin eli harjanteella.

[akallio]

Lumen analysointi on tosiaan hyvin vaikeaa ja epäluotettavaa. Rinteen jyrkkyys on luotettavampi ja helppokäyttöisempi mittari. Siksi tuollaiset jyrkkyyskartat ja sovellukset ovatkin mainioita välineitä.

Kivet ankkuroivat lunta, mutta toisaalta heikko kerros pettää helpommin kiven vierestä, jossa lunta on ohuesti. Kupera kohta on myös koveraa herkempi laukeamaan, mutta tosiaan harjanne yleisesti ottaen on turvallinen. Pitää kuitenkin muistaa kulkea tasan siinä harjanteella, eikä oikaista alarinteen puolelta. Lumivyörymaastossa liikkuminen voi olla monimutkaista palapeliä, eikä se vyöryherkkyys tosiaan näy päälle päin oikein mitenkään.

Olen samaa mieltä, että vaellusta ei kannata suunnitella lumivyörymaastojen läpi, koska pidemmällä reissulla ei voi olla koko ajan hoksottimet hereillä.

[varg62]

Ylimielisyys luontoa kohtaan ja liika itsevarmuus on pahinta mitä voi tehdä.

[LauriA]

Esim. Käsivarren alueella utusella ilmalla on vaikea erottaa mitään möykkyjä. Kaikki kun on tasasen valkoista ja päivänvalo silloin juurikaan tee varjoja, niin parikertaa oon havahtunut että jos ton lipan läpi olisin hiihtänyt ja sen muutaman metrin pudonnut. No moni on kuollut kotiinsakin, mikä on sitten se vaaran paikka?

[tunturisusi]

UKK-puistossa kuolemantapauksia on varsin vähän. Esim metsästäjä ampui pyöräilijän Vieriharjussa, kaksi vaeltajaa kuoli Härkävaaran kämpän läheisyydessä, pariskunta menehtyi välillä Peskihaara - Kemihaara, joku nuorukainen kuoli Itäkairassa.

Eikös näistäkin varsinaisia vaellusturmia ole vain tuo Härkävaaran tapaus? Mikä on tuo "case nuorukainen"?

Onko muuten selvinnut kuolinsyy tässä tapauksessa? https://yle.fi/a/3-11655074

Oisko ehkä kyseessä sairauskohtaus tms retkeilystä riippumaton syy?

Kuulin joitakin vuosia sitten metsästäjiltä hyytävän tarinan, kun olin UKK:ssa hiihtoreissulla kaamosaikaan. Muistaakseni sijoittuu Suomunruoktun seutuun. Kaverukset olivat olleet hirvenpyynnissä ja hiihdelleet erillään toisistaan hämärässä. Toinen oli edennyt väärää reittiä tai jotenkin muutoin sovitun vastaisesti viereisellä rinteellä. Toinen oli sitten erehtynyt kohteesta kohtalokkain seurauksin.

Tietääkö kukaan asiasta? En tiedä ajakohtaa enkä sitä, onko juttu puhdasta Lapin legendaa, mutta näin ukot minulle kertoivat kun vietettiin pitkää iltaa kämpällä.

[Metsän Omena]

Etkös Nuortti kohdannut tämän yhden puistoon menehtyneen pariskunnan kun olitte vaellukseltanne palaamassa. Outo tunnelma heidän kesken, ohjeetkin varustettuna saivat takaisin Kemihaaraan, empimistä olisiko kohtaamisen jälkeen vielä pitänyt palata neuvomaan, silti myöhemmin soittaessa auto yhä parkissa niin vyyhti rupesi purkaantumaan. Siitä myöhemmin pohdittiin mitä voisi oppia, mutta sikäli turhaa että oli ajatteluun vaikuttavaa sairautta mukana.

UKK-puistossa myös kahluu hukkuminen. Ja toki kuolemaan johtaneita tapahtumakulkuja ennen puiston perustamista.

[Micke]

Olikos kahluuhukkuminen tuplasellainen? Siitä liikkuu huhuja sen suhteen, että oliko lantiovyöt auki vai ei???? Sinänsä sillä ei taida olla väliä, kun riittävästi voimaa omaavat pärjäävät oli vyö auki tai ei, lihaksiltaan heikot sitten tuurin mukaan. Itse kahlaan lantiovyö kiinni tietenkin, tarvittaessa on helpompaa säilyä hengissä sillä tavoin...

[Metsän Omena]

Kahluuhukkumisesta mm. Latu ja muutama muu retkeilyjärjestö kävivät debattia lantiovyön merkityksestä, koska toisella rinkka oli luiskahtanut hartioiden ylitse painaen ylävartalon veden alle ja lantiovyön ollessa kiinni ei rinkasta vapautuminen ollut onnistunut. Pitkällisen "väittelyn" jälkeen yleiseksi ohjeeksi suositeltiin kahlatessa lantiovyön pitämistä auki, ja vesistöä korkeammalta ylittäessä kuten puunrunko silta tms lantiovyö kiinni, jottei veteen tippuessa rinkan yläkaari lyö niskaan. No, kukin tietenkin itse teki omat päätöksensä omien fyysisten ja kantamuksen ominaisuuksien mukaan. Itse käytin silloin paljon kantolaitetta, jossa ei lantiovyötä edes ollut, vain viilekkeet yhdistävä "4-piste kiinnitys", josta pystyi vapautumaan lyömällä lukkoon. Joissakin syvissä ylityksissä latasin jopa kiviä lisäpainoksi. Tärkeää kuitenkin oli että tulentekovälineet olivat kantamuksesta erillään vaatteissa vesitiiviinä jos kantamus menetetään. Teetimme niille jopa erillisen paikan vaellusvaatevalmistajan prototyyppipukuun. Siis puukolle ja tulitikuille muovipurkissa. Kahlaamisenkin oppii vain kahlaamalla. Olen pojalle opettanut sitä vaelluksilla 5 vuotiaasta lähtien. En vähiten siksi että voi olla luottavaisin mielin kun ei ole itse mukana. Ja kohtahan se kääntyy toisinpäin, itse on se josta on huolehdittava sekä autettava omin opein, mutta nuoremmin voimin.